Lingala

Lingala
oma nimi Lingala
Maat Kongon tasavalta , Kongon demokraattinen tasavalta , Keski-Afrikan tasavalta , Angola
Kaiuttimien kokonaismäärä 2 139 202 (2000, arvio)
Luokitus
Kategoria afrikkalaiset kielet

Niger-Kongon makroperhe

Benue-kongolainen perhe Bantoidin haara Bantu ryhmä Alue C Bangi-ntomba ryhmä
Kirjoittaminen latina , Mandombe
Kielikoodit
GOST 7.75-97 lin 395
ISO 639-1 ln
ISO 639-2 lin
ISO 639-3 lin
WALS lin
Etnologi lin
Linguasfääri 99-AUI-f
Guthrie C36d
IETF ln
Glottolog ling1263
Wikipedia tällä kielellä

Lingala (harvemmin ngala ) on bantukieli , jota puhutaan Kongon demokraattisessa tasavallassa (pääasiassa luoteisosassa) ja Kongon tasavallassa . Kaiken kaikkiaan yli 10 miljoonaa ihmistä puhuu sitä (vaikka lingala ei suinkaan ole syntyperäinen heille kaikille). Malcolm Gasrin luokituksen mukaan lingaalille on annettu koodi C.36D, SIL -luokituksen  - C40 mukaan.

Historia

Lingalan perustana on bobangan murre , jota puhuttiin Kongon varrella Lisalasta Kinshasaan ja jota käytettiin kaupan kielenä ennen Kongon vapaavaltion muodostumista . Eurooppalaisten tulon myötä bobangi yleistyi, osittain siksi, että eurooppalaiset ja Itä-Afrikan siirtomaista tuodut kääntäjät käyttivät sitä. Bobangista, nimeltään Bangala , tuli hallinnon ja lähetystyön kieli . 1900-luvun alussa Marian tahrattoman sydämen seurakunnan lähetyssaarnaajat alkoivat "puhdistaa" kieltä pyrkiessään tuomaan sen lähemmäksi muita paikallisia murteita. Tämän "puhdistuksen" yhteydessä Bangalan nimi muutettiin Lingalaksi ( etuliite li- lainattiin yhdestä naapurikielestä). Tätä termiä käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1903 .

Lingalan sanavarastoon ovat saaneet huomattavan vaikutuksen eurooppalaiset kielet, pääasiassa ranska ja portugali , mutta myös englanti ja hollanti .

Aakkoset

Lingalan kielen aakkosissa on 35 kirjainta ja digrafia . Lainasanoissa käytetään kirjaimia r ja h .

Äänet on merkitty superaakkosisilla diakriittisillä merkeillä .

Vaihtoehdot Esimerkki
a A á ǎ nyama, matata, sâmbole, libwǎ
b B biso
c C ciluba
d D madɛsu
e E é ê ě komeka, mesa, kobênga
ɛ Ɛ ɛ́ ɛ̂ ɛ̌ lɛlɔ́, lɛ́ki, tɛ̂
f F lifuta
g G koganga
gb GB gbagba
h H bo h lu (bohrium)
i minä n o ǐ wápi, zíko, tî, esǐ
k K kokoma
l L kolala
m M kokoma
mb Mb kolamba
sp MP limpa
n N lino
nd Nd ndeko
ng Ng ndengé
nk Nk nkama
ns Ns nsɔmi
nt Nt ntaba
ny Ny nyama
nz Nz nzala
o o ó ô ǒ moto, songóló, seko
ɔ Ɔ ɔ́ ɔ̂ ɔ̌ sɔsɔ, yɔ́, sɔ̂lɔ, tɔ̌
s s pɛnɛpɛnɛ
r R mala riya_ _
s S kopesa
t T tata
u U u butu, kouma
v V kovanda
w W kawa
y Y koyeba
z Z kozala

Kirjallisuus

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
Bibliografisissa luetteloissa