| uusivuosi | |
|---|---|
| Letapposition (New Indiction tai New Summer). Ikoni 1500-1600-luvuilta. Venäjä. Venäjän valtionmuseo, Pietari | |
| Tyyppi | kristillinen |
| Asennettu | uuden kirkkovuoden alkamisen kunniaksi |
| päivämäärä | 1. syyskuuta ( 14. syyskuuta ) - ortodoksisessa kirkossa |
| juhla | palvonta |
Uusi vuosi ( new year [1] , muu kreikka Ἀρχὴ τῆς Ἰνδίκτου ) on ortodoksisen kirkon juhlapäivä, jota vietetään syyskuun 1. päivänä ( 14. syyskuuta ) ja joka on omistettu uudenvuoden ( maailman luomisen uudenvuoden ) alkamiselle. liturgisessa kirkkokalenterissa ortodoksiset kristityt pyytävät tänä päivänä Jumalaa siunauksen alkaneelle uudelle vuodelle.
Loman historia liittyy Rooman valtakunnan hallitsijoihin. Keisarit asettivat verojen keräämiseen tietyn usean vuoden ajanjakson: syytteen ( lat . indiction lat. indico - asetti hinta, arvioi ), jonka lopussa he ilmoittivat ja keräsivät veroja väestöltä tänä aikana. Vuosien sadosta ja muista syistä riippuen vero oli erilainen. Keisari Octavian August määräsi tietyn päivämäärän verojen keräämiseksi ja uuden syytteen aloittamiseksi, hänen syntymäpäivänsä - 23. syyskuuta, ja myöhemmät keisarit pitivät tätä numeroa. Syyte voi olla erilainen keisarin tahdosta riippuen, 5-15 vuotta. Vuonna 314 tuomioaika oli säännelty - 15 vuotta. Väestöltä kerättiin veroja 15 vuoden välein. Vuoden 462 paikkeilla syytteen alkaminen siirrettiin syyskuun 1. päivälle. Syyskuun 1. päivänä alkoi uusi syyte. Syytevuosia alettiin kutsua: ensimmäinen syytevuosi, toinen syytevuosi jne. Sitten etymologia muuttui ja ilmaisuja alettiin käyttää: ensimmäinen syyte, toinen syyte .... suhteessa jokaiseen vuoteen. Vuonna 537 keisari Justinianus I julkaisi 47. novellin ja esitti kronologian yhdenmukaisuuden; asiakirjan mukaan uusi vuosi tulee ilmoittaa kaikissa valtakunnan virallisissa asiakirjoissa ja alkaa syyskuun 1. päivänä, ennen sitä, kuten novellissa todetaan, jokaisella kaupungilla oli oma laskennan lähtökohta [2] [3] . Eli tällä novellilla Justinianus laillisti uuden vuoden valtion tasolla - 1. syyskuuta imperiumissa. Tulevaisuudessa sanan "syyte" merkitys kreikkalaisten keskuudessa muuttui: "syyte" tuli synonyymiksi sanalle "vuosi" tai "kesä". "Uusi syyte" on "uusi kesä" tai "uusi vuosi" slaaviksi, venäjäksi "uusi vuosi". Itäisessä kristillisessä kirkossa Justinianuksen uusivuosi - 1. syyskuuta - otettiin kirkkokalenteriin, se muuttui kirkkojuhlaksi. Tänä päivänä alettiin pitää rukouksia, joissa kirkko pyysi Jumalalta siunausta tulevalle uudelle vuodelle.
500 -luvulta alkaen uudenvuoden liturgiaa ( vespers , matins , liturgia ) rikastettiin vähitellen hymneillä (stichera, troparia, kontakia, kaanonilla) ja sen lakisääteisillä erikoislukemilla (paremiat, apostoliset ja evankeliumin lukemat), jotka Typicon , ovat olennainen osa tätä ortodoksisen kirkon lomaa nykypäivään.
Venäjän kasteen jälkeen , 1000-luvun lopulla, tästä lomasta tuli ortodoksinen juhla Venäjällä. Jos vuotuinen siviilikronologia Venäjällä (aikakirjoissa ja muissa valtion asiakirjoissa) toteutettiin roomalaisen kalenterin mukaan 1. maaliskuuta [4] , niin ortodoksinen kalenteri alkoi 1. syyskuuta juhlallisella jumalanpalveluksella. Vuonna 7000 maailman luomisesta (1492 Kristuksen syntymästä) Venäjällä alkoi myös siviilikalenteri alkaa 1. syyskuuta.
Uuden vuoden juhlistamisesta Moskovassa vuonna 1582 legaatti ja jesuiitta Antonio Possevino kirjoitti:
Muskovilaiset johtavat kronologiaa maailman luomisesta lähtien. Tänä vuonna, Kristuksen syntymästä 1582, he pitävät 7091:tä maailman luomisesta. He aloittavat vuoden syyskuun 1. päivänä. He juhlivat tätä päivää yleisellä hauskalla ja kaikenlaisella viihteellä. Aukiolle pystytetään koroke, jolle Metropolitan ja Suurherttua kohoavat, ja sieltä he julistavat vuoden lopun. Metropoliitta tavan mukaan siunaa veden ja pirskottaa ruhtinaan tällä vedellä ja ympärillä seisovia ihmisiä varjostaen sekä prinssin itsensä että hänen poikansa ristillä, rukoile heidän pitkää ja onnellista elämäänsä, ja tällä hetkellä ihmiset huutavat äänekkäästi: "Suurelle hallitsijallemme ja lapsillemme hänen monta vuotta!" Kaikki onnittelevat toisiaan iloisesti ja toivottavat kaikille pitkää ikää [5] .
Vuodesta 1700 (7208 maailman luomisesta) Venäjän tsaari Pietari I otti käyttöön uuden siviilikalenterin, jonka mukaan vuosi alkoi tammikuun 1. päivänä ja vuodet lasketaan Kristuksen syntymästä. Tästä syystä juhlallinen rukouspalvelu, johon patriarkka ja tsaar osallistuivat Matinsin ja liturgian jälkeen, on jo lakannut palvelemasta. Kirkon uusi vuosi ei kuitenkaan ole kadonnut, vesperin, matiinin ja liturgian liturgiset tekstit, joissa kirkko pyytää Jumalalta siunausta tälle päivälle alkaneelle uudelle vuodelle, ovat säilyneet ennallaan; ja ortodoksisessa kirkossa kaikki vuodet, mukaan lukien neuvostoaika (jo uudella kalenterilla), juuri tänä päivänä Venäjän ortodoksisen kirkon ortodoksiset kristityt pyytävät Kristus Jumalaa siunaamaan uutta kesää.
Venäjän ortodoksisessa kirkossa uusi vuosi on yksi polyeleos- lomista. Loman koko nimi ortodoksisen kirkon liturgisissa kirjoissa: Indictan alku, vaikka olisi uusi kesä ( muinainen kreikka Ἀρχὴ τῆς Ἰνδίκτου, ἤτυυι τοοΦ vic ), muinainen nimi. muinainen slaavilainen loman nimi, muinainen slaavilainen loman nimi Samana päivänä muistetaan Simeon Stylite ja hänen äitinsä Martta ; ja paastoavien neitsyiden ja marttyyri Ammun diakoni, heidän opettajansa muisto, siksi jumalanpalvelus on kolmen jumalanpalveluksen yhdistelmä. Loman aattona, illalla , tarjoillaan suuria vespereita, joissa luetaan paremia - profeetta Jesajan kirja ( Jes. 61:1-9 ) - koska tänä päivänä kirkko muistaa, kuinka Herra Jeesus Kristus , Luukkaan evankeliumin mukaan , meni Nasaretin kaupungin synagogaan ja luki tämän kohdan palvojien edessä. Tämän profetian sanat: "Herran vuoden kutsuminen" viittaavat kirkon mukaan uuteen vuoteen. Juhlan sticherit ovat kirjoittaneet useat hymnografit: Johannes munkki , Herman , Andrei Pirsky; 800-luvulla Johannes Damaskuksesta kirjoitti kaanonin tälle lomalle. Liturgiassa ennen edellä mainittua Luukkaan evankeliumin 13. käsitystä ( Luuk . 4:16-22 ) apostolinen luku (258. käsitys) luetaan rakennukseksi, joka kertoo kiihkeästä rukouksesta kaikkien valtion vallan edustajien puolesta (olivat he sitten mitä tahansa) :
Lapsi Timoteus, rukoilen ensin, esitä rukoukset, rukoukset, anomukset, kiitokset kaikkien ihmisten puolesta: kuninkaan ja kaikkien vallassa olevien puolesta: eläkäämme hiljaista ja hiljaista elämää kaikessa hurskaudessa ja puhtaudessa. Tämä on hyvä ja miellyttävä meidän Vapahtajamme Jumalamme edessä, joka haluaa tulla kaikkien ihmisten pelastukseksi ja tulla Totuuden mieleen. Sillä yksi on Jumala ja yksi Jumalan ja ihmisten puolustaja, ihminen Kristus Jeesus, joka on antanut itsensä kaikille pelastukseksi, hänelle kunnia ja kunnia aina ja iankaikkisesti. Aamen.
- 1 Tim. 2:1-7| kreikaksi _ | kirkkoslaaviksi (translitteroitu ) | Venäjäksi | |
|---|---|---|---|
| Juhlan troparion , sävy 2 (Ἦχος β) | Ὁ πάσης δημιουργὸς τῆς κτίσεως, ὁ καιροὺς καὶ χρόνους ἐν τῇ ἰδίᾳ ἐξουσίᾳ θέμενος, εὐλόγησον τὸν στέφανον τοῦ ἐνιαυτοῦ τῆς χρηστότητός σου Κύριε, φυλάττων ἐν εἰρήνῃ τοὺς Βασιλεῖς καὶ τὴν πόλιν σου, πρεσβείαις τῆς Θεοτόκου, καὶ σῶσον ἡμᾶς. | Kaikki luodut Luojalle, asettamalla ajat ja vuodet voimaan, siunaa hyvyytesi vuoden kruunua, Herra, suojelet ihmisiä ja kaupunkiasi maailmassa Jumalanäidin ja pelastuksen rukouksilla. | Kaiken luomakunnan Luoja, asettamalla aikaa ja vuodet valtaan, siunaa (uutta) vuotta hyvyydelläsi, Herra, pidät ihmiset ja kaupunkisi maailmassa Jumalanäidin rukouksilla ja pelasta meidät. |
| Juhlan kontakion , sävy 2 (Ἦχος β) | Ὁ τῶν αἰώνων ποιητὴς καὶ δεσπότης, Θεὲ τῶν ὅλων ὑπερούσιε ὄντως, τὴν ἐνιαύσιον εὐλόγησον περίοδον, σῴζων τῷ ἐλέει σου τῷ ἀπείρῳ, οἰκτίρμον, πάντας τοὺς λατρεύοντας σοὶ τῷ μόνῳ δεσπότῃ, καὶ ἐκβοῶντας φόβῳ, λυτρωτά• εὔφορον πᾶσι τὸ ἔτος χορήγησον [6] . | Elä Korkeimmassa, Kristus Kuningas, kaikki näkyvä ja näkymätön Luoja ja Rakentaja, joka loi päivät ja yöt, ajat ja vuodet, siunaa nyt kesän kruunu, tarkkaile ja varjele maailmassa kaupunkia ja kansaasi, monta armollista | Taivaassa, elävä kuningas, Kristus, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luoja ja Luoja, joka loi päivät ja yöt, aikoja ja vuodet, siunaa nyt alkavaa vuotta, pelasta ja varjele maamme ja kansasi maailmassa, monet - armollinen. |
Ikonografiassa " Uusi vuosi" on kuva Jeesuksesta Kristuksesta, joka on Nasaretin synagogassa ihmisten keskuudessa ja lukee profeetta Jesajan kirjaa.
Uudenvuoden jumalanpalveluksesta otettu ilmaus "kesän kruunu" on "vuosiympyrä" tai "vuosi" [7] .
Kansanperinteessä uudenvuoden lomaa kutsuttiin " Semyon Pilotin päiväksi ", toisin sanoen Semjonin päiväksi (puhekielessä Simeon the Stylitin puolesta), joka seurasi uutta vuotta (kesää).