Yao (kieli)

Yao
oma nimi Iu Mienh
Maat Myanmar , Kiina , Vietnam , Laos , Thaimaa , USA , Ranska .
Alueet Guangdong , Guangxi Zhuangin autonominen alue , Guizhou , Hunan , Jiangxi , Yunnan
virallinen asema Kiina ( Guangxi Zhuangin autonominen alue )
Kaiuttimien kokonaismäärä 900 tuhatta ihmistä
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet

miao yao perhe

Yao
Kirjoittaminen latinan kieli
Kielikoodit
ISO 639-1 —
ISO 639-2 mis
ISO 639-3 bmt - biao-mon
ium - yu-mien
WALS mie
Etnologi ium
IETF ium
Glottolog iumi1238

Yao (itsenimi - Iu Mienh; [ju˧ mjɛn˧˩] ) on yksi Kiinassa , Laosissa , Vietnamissa , Thaimaassa ja viime aikoina myös Yhdysvalloissa asuvien yao -kansojen pääkielistä . Yhteensä maailmassa on noin 900 000 Yao-kaiutinta.

Luokittelukysymyksiä

Yao-kielelle kaukaa sukua on Miao -kieli . Yhdessä ne muodostavat miao-yao (hmong-mien) kieliperheen.

Kiinalaiset lingvistit pitävät Guangxi Zhuangin autonomisen alueen murretta vakiomurteena. Kuitenkin lännessä yao -kansaa edustavat pääasiassa Laosista tulleet pakolaiset , joten länsimainen tutkimus on keskittynyt heidän murteeseensa.

Yao-kielen sanavarasto on 78 % samankaltainen Kimmunin murteen kanssa , 70 % Byauminin murreryhmän kanssa ja 61 % Dzauminin murteen kanssa .

Linguogeography

Laji ja runsaus

Yaoa puhuu noin 400 000 ihmistä Kiinassa , 350 000 Vietnamissa , 60 000 Laosissa , 40 000 Thaimaassa , 25 000 Yhdysvalloissa ja 2 000 Ranskassa .

Kiinassa yaoa puhutaan Guangxi Zhuangin autonomisella alueella , joka rajoittuu Vietnamiin , Guangdongin , Yunnanin , Hunanin ja Guizhoun maakuntiin .

Kirjoittaminen

Aiemmin aakkosten puute oli syynä Yao-puhujien alhaiseen lukutaitoasteeseen. Kiinassa kieli kirjoitettiin kiinalaisilla kirjaimilla , mutta tällainen järjestelmä oli erittäin vaikea äidinkielenään puhuville muissa maissa, kuten Laosissa .

Vuonna 1984 tätä tilannetta yritettiin muuttaa - latinalaisten aakkosten perusteella luotiin yleinen Yao-kirjoitus . Toisin kuin vietnam , se ei käytä diakriittisiä merkkejä ilmaisemaan sävyjä tai erottamaan vokaalit - käytetään vain 26 latinalaisten aakkosten kirjainta. Järjestelmän avulla voit erottaa 30 alku- ja 128 loppuääntä sekä kahdeksan ääntä . Se perustuu aikaisempaan Kiinassa kehitettyyn kirjoitusjärjestelmään .

Yao-aakkoset ovat samankaltaisia ​​kuin Miao -kielessä käytetyt romanisoidut kansankieliset aakkoset sekä kiinan kielen litterointiin käytetty pinyin -järjestelmä .

Mien-murteen Yao-aakkoset otettiin käyttöön vuonna 1984, ja sitä käytetään Guangxi Zhuangin autonomisessa tasavallassa, Guangdongin, Hunanin ja Yunnanin maakunnissa sekä Yao-aakkosissa Thaimaassa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa [1] .

Alkukirjaimet :

Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS
b [p] f [f] n [n] s [s] nj [dʑ] k [kh]
s [ph] w [w] h n [n̥] l [l] ny [ɲ] nq [g]
mb [b] t [th] z [ts] hl [l̥] hny [ɲ̥] hng [ŋ̥]
m [m] d [t] c [tsh] j [tɕ] y [j] ng [ŋ]
hm [m̥] nd [d] nz [dz] q [tɕh] g [k] h [h]

Finaalit :

Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS
i [i] et [iet] iung [iuŋ] aang [a:ŋ] un [un] uo [uo] iaap [ia:p] ek [ek] päällä [päällä] ork [ɔ:k] uang [uaŋ]
Olen [Olen] ieq [eli] iut [iut] ap [ap] ung [uŋ] uom [uom] iat [iat] ekv [e] on [päällä] uen [uen] uat [uat]
sisään [sisään] ia [ia] iuq [iu] aap [a:p] ut [ut] uon [voitti] iaat [ia:t] ae [ɛ:] op [op] ueng [ueŋ] uaq [ua]
ing [sisään] iop [iop] e [e] klo [at] uq [u] uot [uot] io [io] aeng [ɛ:ŋ] o t [vinossa] uet [uet] uerng [uəŋ]
ip [ip] ior [iɔ] ei [ei] aat [a:t] uie [te] iai [iai] velkakirja [velkakirja] aet [ɛt] okei [ok] arabiemiirikunnat [uɛ] uoq [uoʔ]
se [se] iorg [iɔŋ] eu [eu] ak [ak] uin [yn] iau [iau] iom [iom] aeq [ɛ] O q [o] uaeng [uɛŋ] er [ə]
iq [i] iorp [iɔp] aau [a:u] aq [a] uing [yŋ] iaau [ia:u] iong [ioni] a [a] tai [ɔ] uaeq [u:ʔ] em [ən]
eli [eli] iort [iɔt] olen [olen] o [o] uien [jeni] olen [olen] em [em] ai [ai] orm [ɔ:m] ua [ua] ir [l]
eli [ie] iorq [iɔ] aam [olen] oi [oi] uierng [yəŋ] iaam [olen] fi [en] aai [a:i] orn [ɔ:n] uai [uai]
iem [Olen] iu [iu] an [an] orq [ɔ:] uiang [yaŋ] iang [iaŋ] eng [eŋ] au [au] orng [ɔ:ŋ] uaai [ua:i]
ien [fi] iui [iui] aan [a:n] u [u] uei [uei] iaang [ia:ŋ] ep [ep] ou [ou] orp [ɔ:p] uan [yuania]
iep [ep] kesäkuuta [kesäkuu] ang [aŋ] ui [ui] ueu [ueu] iap [iap] et [et] om [om] ort [ɔ:t] uan [ua:n]

Äänet on merkitty kirjaimilla h, v, z, x, c tavun perässä.

Vuonna 1983 aakkoset kehitettiin ja otettiin käyttöön Yunnanin maakunnan Kim-Munin murretta varten.

Alkukirjaimet :

Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS
b [p] mbl [bl] h [x] gl [cl]
mb [b] d [t] j [tɕ] nq [g]
m [m] z [ts] x [ɕ] nql [gl]
f [f] nd [d] nj [dʑ] ng [ŋ]
v [v] s [θ] ny [ɲ]
w [w] n [n] y [j]
bl [pl] l [l] g [k]

Finaalit :

Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS Kirje JOS
i [i] ing [sisään] eeu [e:u] et [et] au [au] aap [a:p] om [om] oot [o t] uun [u:n]
ir [ɪ] ip [ip] em [em] eet [e:t] aau [a:u] klo [at] oho [o:m] okei [ok] ung [uŋ]
iu [iu] iip [i:p] eem [e:m] ek [ek] olen [olen] aat [a:t] päällä [päällä] okei [o:k] uung [u:ŋ]
iiu [i:u] se [se] fi [en] eek [e:k] aam [olen] ak [ak] oon [päällä] u [u] ylös [ylös]
Olen [Olen] iit [se] een [e:n] er [ə] an [an] aak [a:k] on [päällä] ui [ui] uup [u:p]
iim [Olen] ik [ik] eng [eŋ] erm [ən] aan [a:n] o [o] oong [päällä] uui [u:i] ut [ut]
sisään [sisään] e [e] eeng [e:ŋ] a [a] ang [aŋ] oi [oi] op [op] um [um] uut [u:t]
iin [sisään] ei [ei] ep [ep] ai [ai] aang [a:ŋ] ooi [o:i] Oho [o:p] uum [u:m] Iso-Britannia [uk]
ing [sisään] eu [eu] ep [e:p] aai [a:i] ap [ap] ou [ou] o t [vinossa] un [un] uuk [u:k]

Äänet on merkitty kirjaimilla d, h, v, s, z, x, w, c, q, f, y, r tavun jälkeen.

Kielelliset ominaisuudet

Kuten miaon kieli sekä vietnami ja kiina , yao-kieli on tonaalinen ja eristävä.

Fonetiikka ja fonologia

Äänet

Äänet ilmaistaan ​​lisäkonsonantilla , joka on kirjoitettu jokaisen sanan loppuun. Tätä konsonanttia ei lausuta, ja koko sana saa sen osoittaman sävyn.

Olemassa olevat sävyt:

  • v - Erittäin korkea ääni ( maiv - ei, eri mieltä)
  • c - Erittäin matala ääni ( maaic - myydä)
  • h - putoava ääni ( maaih - saada)
  • x - Nouseva ääni ( maaix - tail)
  • z - Matala, pitkä, nouseva-laskeva ääni ( maaiz - osta)
  • Ilman konsonanttia lopussa - tavallinen tasainen sävy. ( mai_ - kallistettu)
Alkukonsonantit

Yao-kielessä tavu voi alkaa jollakin seuraavista kirjaimista:

Yao IPA Yao IPA Yao IPA Yao IPA Yao IPA
Äänettömät räjähdysaineet/affrikaatit b /p/ d /t/ z /ts/ j /tɕ/ g /k/
Imeytyneet räjähdysaineet/affrikaatit s /pʰ/ t /tʰ/ c /tsʰ/ q /tɕʰ/ k /kʰ/
Äänilliset räjähteet/affrikaatit mb /b/ nd /d/ nz /dz/ nj /dʑ/ nq /ɡ/
Äänillinen nasaalinen/lateraalinen m /m/ n /n/ l /l/ ny /ɲ/ ng /ŋ/
Kuuro nenä / lateraali hm /m̥/ h n /n̥/ l̥ /l̥/ hny /ɲ̥/ hng /ŋ̊/
frikatiivit f /f/ s /s/ h /h/
Puolivokaalit w /w/ y /j/
Vokaalit

Yao-kielessä vokaaleja edustavat 5 kirjaimen yhdistelmät: a, e, i, o ja u sekä yhdistelmä or , jota pidetään myös vokaalina.

Diftongeja on useita : a, aa, ae, ai, aai, au, aau, e, ei, eu, o, oi, ou tai, i, eli, iu, u, ui, uo. Monien yllä olevien vokaalien etuliitteenä voi olla i tai u . i tarkoittaa iotized pronunciation. U tässä asennossa lausutaan ei- tavuna ў .

Loppukonsonantit

Toisin kuin miao - kieli, yao-kieli on puhunut lopullisia konsonantteja , jotka tulevat tavun loppuun ennen sävelkirjainta . Nämä konsonantit voivat olla n, ng, m, p, t tai k . Plosiivien p, t ja k jälkeen voi olla vain c tai v . q :ta käytetään vokaalin jälkeen ilmaisemaan lyhyyttä (vastaa glottaalipysäytystä ). Kuten räjähdyskonsonanteissa, sillä voi olla vain v tai c itsensä jälkeen .

Kielioppi

Yaon kielioppi muistuttaa Vietnamin kielioppia . Ei ole tapauksia , aikamuotoja ja monikkomuotoja. Sanat ovat muuttumattomia.

Yao on SVO-tyyppinen kieli (subject-predicate-direct object). Adjektiivit tulevat substantiivin jälkeen ja erotetaan niistä yhdysmerkillä. Kysymyssanat, kuten "minne", sijoitetaan lauseen loppuun.

Sana maiv tarkoittaa "ei" tai "ei" ja se sijoitetaan verbin eteen muodostamaan negaatio. Usein lyhennetty mv kirjallisesti .

Yao-kielessä on monia lyhenteitä. Joskus sanat alkavat lyhennetyllä tavulla (joka voi olla vain "m") heittomerkillä , jota seuraa kokonainen toinen tavu.

Kirjallisuus

  • Panh Smith [Koueifo Saephanh]: Moderni englanti-mienh ja mienh-englannin sanakirja (Trafford 2002), ISBN 1-55369-711-1 .
  • Tony Waters. "Sopeutuminen ja muuttoliike Kaakkois-Aasian mien-kansojen keskuudessa." Etniset ryhmät voi. 8, sivut 127-141 (1990).
  • Máo Zōngwǔ 毛宗武，Méng Cháojí 蒙朝吉，Zhèng Zōngzé 郑宗泽 jne. (toim.): Yáoyǔ jiǎnzhì瑶语简志 ( Yleiskatsaus Yao-kieleen ; Běijīng 北京, Mínzú chūbǎnshè 民族出版社 1982)
  • Máo Zōngwǔ 毛宗武: Yáozú Miǎnyǔ fāngyán yánjiū瑶族勉语方言研究.
  • Minglang Zhou: Monikielisyys Kiinassa . The Politics of Writing Reforms for Minority Languages, 1949-2002 (Berlin, Walter de Gruyter 2003); ISBN 3-11-017896-6 .

Muistiinpanot

  1. ↑ Minglang Zhou. Monikielisyys Kiinassa: vähemmistökielten uudistusten kirjoittamisen politiikka. Berliini, 2003. ISBN 3-11-017896-6

Linkit

 hmong-mien kielet
hmong (miao) kielet
mien kielet (yao)
  • yao
  • biaoming
  • zaomin