historiallinen tila | |
Ardabil Khanate | |
---|---|
1747-1808 _ _ | |
Iso alkukirjain | Ardabil |
Uskonto | islam |
Hallitusmuoto | Monarkia |
Dynastia | Shahseven |
Ardabil Khanate on lähes feodaalinen valtio nykyaikaisen Iranin Azerbaidžanin alueella .
Ardabil Khanate muodostettiin 1700-luvun puolivälissä Nadir Shahin valtakunnan romahtamisen jälkeen. Khaanikunnan keskus oli Ardabilin kaupunki . Khaanikunnan perusti ja vahvisti poliittisesti Bebir Khan Shahseven -heimosta . Khanaattia hallitsi divankhana, joka koostui feodaalisista aatelistoista. Magaleja hallitsivat naibit ja bekit ja kyliä kylänvanhimmat. Khanatella oli 3 000 hengen säännöllinen armeija. Bebir Khanin pojan Nazarali Khanin ( 1747-1783 ) hallituskaudella suhteet Persian hallitseviin dynastioihin Zendeihin ja Qajariin kärjistyivät . Mutta Nazarali Khan loi ystävällisiä suhteita Talysh- ja Karabah-khanaattien kanssa. Nazarali Khanin kuoleman jälkeen vuonna 1783 hänen poikansa Nasir Khan (1783-1808) nousi valtaan. Hallituksensa aikana, vuonna 1784 , Fatali Khan Gubin valloitti kaksi khaanikunnan kaupunkia - Ardabilin ja Meshkinin. Tämä aiheutti tyytymättömyyttä Venäjän valtakuntaan, joka tarjosi apua Guban Khanatelle, minkä vuoksi Fatali Khan jätti Ardabilin . Vuonna 1808 Ardabil Khanate antautui Persialle .
Ardabilin alue, joka oli safavidien perheen perinnöllinen alue ja Qizilbash-liikkeen keskus, oli hallinnollisesti erityinen asema. Se kuului Safavid-sukunimen omiin verkkotunnuksiin. Ennen Shah Abbas I:tä tämän piirin hallinto uskottiin useimmiten Safavidien Ardebilin pyhäkön mutawalliyalle - moskeijalle, jossa oli Sheikh Sefi ad-Dinin ja muiden sheikkien - Safavidien - haudat, joskus alueen hallinto. erotettiin pyhäkön hallinnosta ja uskottiin Shahin palatsista nimitetyille erityisille hakimille. Vuonna 1628 emiiriluettelossa Kyzylbash Asirlu -heimon Shekari-sulttaani mainitaan Ardabilin hakimina.
Azerbaidžanin khanaatit | |
---|---|
|