Azerbaidžanin kirjoitus

Azerbaidžanin aakkoset  ( Azerbaidžanin Azərbaycan əlifbası ) on azerbaidžanin kielen aakkoset . Azerbaidžanin kielessä on kolme virallista aakkosjärjestelmää: Azerbaidžanissa  - latinaksi , Iranissa  - arabiaksi , Venäjällä ( Dagestan ) - kyrilliseksi .

Historia

Arabialainen aakkoset

Vuoteen 1922 asti azerbaidžanilaiset käyttivät arabialaista kirjoitusta turkkilaisille kielille ominaisten lisämerkkien kanssa ( ڭ , گ , ۋ , ﭺ , پ , ژ ) [1] . Se oli melko vaikea graafinen järjestelmä, jonka azerbaidžanilaisen kulttuurin näkyvät edustajat joskus panivat merkille [2] . Esimerkiksi runoilija Fuzuli korosti 1500-luvulla arabian kirjoitusten monimutkaisuutta [3] . Azerbaidžanin SSR :ssä arabialaisia ​​aakkosia käytettiin (viime vuosina rinnakkain latinalaisten kanssa) vuoteen 1929 asti. Iranissa asuvat azerbaidžanilaiset kirjoittavat edelleen arabialaisilla kirjaimilla, mutta tällaisen kirjeen oikeinkirjoitusta ei ole vielä standardoitu.

Romanisointi

Ensimmäiset projektit azerbaidžanin kirjoitusten kääntämiseksi latinalaisiksi aakkosiksi ilmestyivät 1800-luvun puolivälissä. Mirza Fatali Akhundov kokosi yhden uuden aakkoston muunnelmista , mutta asiat eivät menneet projekteja pidemmälle. Joten jo vuonna 1857 Akhundov kirjoitti persiaksi ensimmäisen luonnoksen arabian aakkosten uudistamisesta, jossa hän huomautti arabian kirjoitusten puutteet ja ehdotti tapoja niiden ratkaisemiseksi [4] . Vuonna 1863 Akhundov teki matkan Konstantinopoliin tavoitteenaan tukea projektiaan. Mutta Akhundoville annetuista kunnianosoituksista huolimatta Anjuman-Danish Scientific Society hylkäsi hänen projektinsa. Vastauksena Akhundov ehdotti "islamilaisen aakkoston hylkäämistä kokonaan, eurooppalaisen kirjoitusjärjestelmän hyväksymistä ja sen mukaista kirjoittamista vasemmalta oikealle" jne. Uuden projektin parissa työskentelemisen tuloksena Akhundov kokoaa uutta aakkosta, joka perustuu eurooppalaisiin aakkosiin. järjestelmä ja sisältää 42 merkkiä (32 konsonanttia ja 10 vokaalia). Uudessa projektissa Akhundov säilytti sekä arabian aakkosten kaikki kirjaimet että lisäsi puuttuvat vokaalit [5] .

1900-luvun alussa Azerbaidžanin älymystö nosti toistuvasti esiin kysymyksen latinalaisiin aakkosiin siirtymisestä. Jalil Mammadquluzade , Hasan-bek Zardabi , Nariman Narimanov ja muut kannattivat arabian aakkosten korvaamista [6] . Vuonna 1919 Azerbaidžanin demokraattisen tasavallan opetusministeriön alaisuuteen perustettiin komissio uuden aakkoston kehittämiseksi. Yksi A. Efendizaden esittämistä hankkeista hyväksyttiin ja julkaistiin.

Efendizaden aakkoset: a ä bc ç de ë fghijklmn n̈ o ö pq ƣ rstuvwxyz ƶ' (heittomerkki) [7]

Sisällissodan tapahtumat estivät tämän hankkeen toteuttamisen. Azerbaidžanin SSR:n julistamisen jälkeen kysymys azerbaidžanin kirjoitusten latinastamisesta tunnustettiin jälleen tärkeäksi. Toukokuussa 1922 perustettiin komitea latinalaiseen kirjaimiin siirtymistä varten [8] . Vuonna 1922 uudet aakkoset hyväksyttiin. Vuonna 1925 se otettiin viralliseen käyttöön rinnakkain arabian kanssa.

1922 aakkoset: Aa Bb Cc Çç Dd Ee Əə Ff Gg Ƣƣ Hh Ii Jj Kk Ll Mm Nn ​​​​Ŋŋ Oo Ɵɵ Pp Qq Rr Ss Tt Uu Vv Xx Yy Zz Ƶƶ ' (apostrofi) [9]

Vuodesta 1926 lähtien on aloitettu keskusteluja uuden aakkoston parantamisesta. Toukokuussa 1926 Azerbaidžanin keskustoimeenpanevan komitean puheenjohtaja Agamaly oglu julisti latinisoimisen idän vallankumouksen keskeiseksi aiheeksi [10] . 21. heinäkuuta 1928 Azerbaidžanin SSR:n keskuskomitea ja kansankomissaarien neuvosto hyväksyivät päätöslauselman siirtymisestä latinalliseen kirjaimiin [8] .

Uuden aakkoston käyttöönotto joutui talonpoikien vastustukseen. Vuosina 1928 ja 1929 ja uudelleen vuosina 1931 ja 1932. kaikkialla Azerbaidžanissa oli tapauksia, joissa talonpojat kohdistavat väkivaltaa opettajiin, komsomolien jäseniin ja naisosaston aktivisteihin, jotka tulivat kyliin oppimaan lukemaan ja kirjoittamaan uuden aakkosen perusteella [11] .

Vuonna 1933 otettiin käyttöön uusi aakkosto, joka muutti joidenkin kirjainten tyylejä ja toisten foneettista merkitystä. Azerbaidžanin latinoitua aakkosta paranneltiin uudelleen vuonna 1938 (kirjain N̡n̡ peruutettiin).

1938 aakkoset: Aa Bʙ Cc Çç Dd Ee Əə Ff Gg Ƣƣ Hh Ii Jj Kk Qq Ll Mm Nn ​​​​Oo Ɵɵ Pp Rr Ss Şş Tt Uu Vv Xx Yy Zz Ƶƶ' (apostrofi)

Kyrillisointi

Toukokuussa 1939 aloitettiin keskustelut azerbaidžanin aakkosten kääntämisestä kyrillisiksi . Useita erilaisia ​​hankkeita on esitetty ja julkaistu lehdistössä. Ensimmäinen luonnos sisälsi kirjaimet A a, B b, C c, D g, Ƣ ƣ, D d, E e, Ә ә, Zh, Z z, I i, Y y, K k, Қ қ, L l, M m, N n, O o, Ө ө, P p, R r, C s, T t, U y, Ў ў, F f, X x, Һ һ, H h, Ҷ ҷ, Sh w, Y s , ' (heittomerkki) [12] . Elokuussa 1939 ehdotettiin toista kyrillisten aakkosten luonnosta: A a, B b, C c, G g, G g, Һ һ, Ƣ ƣ, D d, E e, Ә ә, Zh Zh, Z z, I ja, J ј, K k, L l, M m, N n, O o, Ө ө, P p, R r, C s, T t, U y, Y y, F f, X x, H h, Sh w , Ы ы, ' (heittomerkki) [13] .

11. heinäkuuta 1939 hyväksyttiin laki azerbaidžanin aakkosten kääntämisestä kyrillisiksi [8] .

15. marraskuuta 1939 hyväksyttiin virallisesti uusi kyrillinen aakkosto, jonka on kehittänyt Azerbaidžanin SSR :n kansankomissaarien neuvoston alainen aakkosellinen komissio.

Hyväksytty aakkoset vuodelta 1939: A a, B b, C c, G g, Ғ ғ, D d, E e, Ә ә, Zh, Z s, I ja, Y y, K k, Ҝ ҝ, L l, M m, N n, O o, Ө ө, P p, R r, C s, T t, U y, Y u, F f, X x, Һ u, C c, H h, Ҹ ҹ, Sh w , S s, E e, Yu yu, minä olen, ' (heittomerkki) [14]

Amerikkalaisen tiedemiehen, Lähi- ja Lähi-idän maiden historian ongelmien asiantuntijan, Ph.D. Frank Haglen mukaan "Kyrillinen aakkoset sopivat paremmin kuin arabian kirjaimet azerbaidžanin kielelle, jolle on tunnusomaista harmonia. vokaaliäänistä. Foneetiikassa nykyiset aakkoset sopivat parhaiten turkkilaisille kielille" [15] .

Vuonna 1947 kirjain Ts, jota aiemmin käytettiin venäläislainoissa , suljettiin pois aakkosista. Vuonna 1958 kirjaimet Ee, Yuyu, Yaya kokivat saman kohtalon, ja kirjain Yi korvattiin kirjaimella Јј. Tämä aakkoset olivat virallisesti voimassa vuoteen 2001 asti. Dagestanissa asuvat azerbaidžanilaiset käyttävät kyrillisiä aakkosia tähän päivään asti, vaikka latinalaisia ​​aakkosia käytetään tällä hetkellä koulujen azerbaidžanin kielen tunneissa. Azerbaidžaninkielinen Derbent -sanomalehti " Derbent " julkaisee materiaalia pääasiassa kyrillisillä kirjaimilla, mutta osa artikkeleista julkaistaan ​​myös latinaksi [16] . Azerbaidžanin kyrillisten aakkosten erottuva piirre oli, että se sisälsi kirjaimet Ҝ ja Ҹ , joita ei löytynyt muiden kielten kirjoituksista [17] .

Moderni latina

Vuonna 1991, Neuvostoliiton romahtamisen ja Azerbaidžanin itsenäistymisen jälkeen, azerbaidžanin kirjoitus käännettiin uudelleen latinalaisiin aakkosiin, joita käytetään edelleen (alkuperäisessä luonnoksessa Əə-kirjaimen sijaan oli tarkoitus käyttää Ää) . Vuodesta 1992 lähtien Azerbaidžanissa alkoi asteittainen siirtyminen latinalaisiin aakkosiin, joka päättyi vuonna 2001. Siinä on 32 kirjainta.

Moderni aakkoset:

Latinalaisilla ja kyrillisillä kirjaimilla on yksi yhteen vastaavuus, vaikka kirjainten järjestys on erilainen.

Vertaileva aakkosten taulukko

Translitterointitaulukko
arabia ( Iranissa , ennen vuotta 1929 myös Azerbaidžanin SSR )	latina (1922-1933)	Latina 1933-1939	Kyrillinen ( Dagestanissa , vuoteen 1992 asti myös Azerbaidžanissa )	latina (vuodesta 1992)	IPA
ﺍ	A a	A a	A a	A a	[ɑː]
ﺏ	Bb	Bʙ_ _	B b	Bb	[b]
ﺝ	c c	Ç ç	Ҹҹ	c c	[ʤ]
چ	Ç ç	c c	HH	Ç ç	[ʧ]
ﺩ	D d	D d	D d	D d	[d]
ﻩ	e e	e e	Hänen	e e	[ɛ]
ﻉ	Əə	Əə	ɘ ə	Əə	[æ]
ﻑ	F f	F f	f f	F f	[f]
گ	Ƣ ƣ	G g	Ҝ ҝ	G g	[gʲ]
ﻍ	G g	Ƣ ƣ	Ғ ғ	Ğğ	[ɣ]
ﺡ , ﻩ	HH	HH	Һ һ	HH	[h]
ﺥ	X x	X x	x x	X x	[x]
ﻱ	I̡ı̡		s s	minä	[ɯ]
ﻱ	minä i	minä i	Ja ja	minä i	[ɪ]
ﺝ	Ƶ ƶ	Ƶ ƶ	F	Jj	[ʒ]
ﻙ	Q q	Kk	K to	Kk	[k]
ﻕ	Kk	Q q	G g	Q q	[g]
ﻝ	l l	l l	L l	l l	[l]
ﻡ	M m	M m	Mm	M m	[m]
ﻥ	N n	N n	N n	N n	[n]
ڭ	Ꞑꞑ	Ꞑꞑ [18]			[ŋ]
ﻭ	O o	O o	voi voi	O o	[ɔ]
ﻭ	Ɵɵ	Ɵɵ	Ө ө	Ö ö	[œ]
پ	Pp	Pp	P s	Pp	[p]
ﺭ	R r	R r	R p	R r	[r]
ﺙ , ﺱ , ﺹ	S s	S s	C kanssa	S s	[s]
ﺵ	K h	Ş ş	W w	Ş ş	[ʃ]
ﺕ , ﻁ	T t	T t	T t	T t	[t]
ﻭ	V v	U u	sinä u	U u	[u]
ﻭ	U u	V v	Y Y	Ü ü	[y]
ﻭ	Vv	Vv	sisään	Vv	[v]
ﻱ	Jj	Jj	Ј ј	V v	[j]
ﺫ , ﺯ , ﺽ , ﻅ	Zz	Zz	K h	Zz	[z]

Erisnimien siirto

Vieraat nimet ja tittelit translitteroidaan azerbaidžanin kirjoitusten sääntöjen mukaisesti: esimerkiksi George Bush ( George Bush ) kirjoitetaan nimellä "Corc Bus", Gerhard Schröder ( Gerhard Schroeder ) - "Gerhard Şröder", Jacques Chirac ( Jacques Chirac ) - "Jak Şirak" jne.

Esimerkkejä

Azerbaidžanin ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1 artikla:

Katso myös

• Azerbaidžani-venäläinen käytännön transkriptio
• Hasanoglu Izzeddin  - azerbaidžanilaisen kirjallisuuden perustaja (XIII-XIV vuosisata)
• Agamaly-Ogly Samed-Aga  - ensimmäisen latinalaisiin aakkosiin siirtymisen edistäjä
• Minä ilman pistettä

Muistiinpanot

1. ↑ Gilyarevsky R. S., Grivnin V. S. Maailman kielten määrääjä kirjoittamisen mukaan. - M . : Nauka, 1964. - S. 48.
2. ↑ Neuvostoliiton Azerbaidžan: myytit ja todellisuus. - Baku: Elm, 1987. - S. 293.

   Kiistämättä arabian kirjallisuuden suurta myönteistä roolia Azerbaidžanin kulttuurin historiassa, on kuitenkin huomattava, että kyseessä on erittäin vaikea graafinen järjestelmä. Monet Azerbaidžanin kansan näkyvät kulttuurihenkilöt puhuivat tästä.

3. ↑ Neuvostoliiton Azerbaidžan: myytit ja todellisuus. - Baku: Elm, 1987. - S. 293.
4. ↑ Tagiev, 1928 , s. 58.
5. ↑ Tagiev, 1928 , s. 59.
6. ↑ Neuvostoliiton Azerbaidžan: myytit ja todellisuus. - Baku: Elm, 1987. - S. 294.
7. ↑ Ёbdyllah bëj Ёfёndi Zadë. Son̈ Tyrq elifbasw. Baqu, 1919
8. ↑ 1 2 3 Azərbaycanin mədəniyyət təqvimi. - Baku, 2019. - S. 99. - 510 s.
9. ↑ Agazadeh, F. Essee uuden aakkosliikkeen kehityksen historiasta. Kazan, 1928
10. ↑ Baberowski J. Vihollinen on kaikkialla. Stalinismi Kaukasiassa . - M . : Russian Political Encyclopedia (ROSSPEN), säätiö "Presidenttikeskus B.N. Jeltsin", 2010. - S.  594 . — ISBN 978-5-8243-1435-9 .
11. ↑ Baberowski J. Vihollinen on kaikkialla. Stalinismi Kaukasiassa . - M . : Russian Political Encyclopedia (ROSSPEN), säätiö "Presidenttikeskus B.N. Jeltsin", 2010. - S.  587 . — ISBN 978-5-8243-1435-9 .
12. ↑ Әdәvijjat ƣәzeti 23.05.1939 . Haettu 21. marraskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 21. marraskuuta 2021. (määrätön)
13. ↑ Әdәvijjat ƣәzeti 22.08.1939 . Haettu 21. marraskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 21. marraskuuta 2021. (määrätön)
14. ↑ G. G. Ismailova. Azerbaidžanin aakkosten historiasta // Neuvostoliiton turkkilaisten kielten aakkosten parantamiseen liittyviä kysymyksiä / N. A. Baskakov. - M . : "Nauka", 1972. - S. 28-40 .
15. ↑ Neuvostoliiton Azerbaidžan: myytit ja todellisuus. - Baku: Elm, 1987. - S. 295.
16. ↑ Dərbənd sanomalehti . Haettu 31. maaliskuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 1. huhtikuuta 2018. (määrätön)
17. ↑ Gilyarevsky R. S., Grivnin V. S. Maailman kielten määrääjä kirjoittamisen mukaan. - M . : "Nauka", 1964. - S. 47.
18. ↑ Poistettu aakkosista vuonna 1938

Kirjallisuus

• G. G. Ismailova. Azerbaidžanin aakkosten historiasta // Neuvostoliiton turkkilaisten kielten aakkosten parantamiseen liittyviä kysymyksiä / N. A. Baskakov. - M . : "Nauka", 1972. - S. 28-40 .
• Tagiev I. Mirza Fatali Akhundov ja uusi turkkilainen aakkoset // Idän kulttuuri ja kirjoittaminen. - B. , 1928. - S. 58-61 .