Nogain kirjoitus

Nogai-kirjoitus  on käsikirjoitus, jota käytetään Nogai-kielen kirjoittamiseen . Olemassaolonsa aikana se on vaihtanut graafista pohjaa useita kertoja. Tällä hetkellä Nogai-skripti toimii kyrillisinä . Nogain kirjoittamisen historiassa on 3 vaihetta:

Arabialainen aakkoset

1920-luvun puoliväliin asti arabiaan [1] perustuvia aakkosia käytettiin nogai-kielessä erittäin rajoitetusti . Se sisälsi kaikki arabian aakkosten kirjaimet sekä lisämerkit
ڮ, ۇ, ۋ, پ, ںُ, چ, ژ , گ nogai-kielen
erityisille äänille [2] . Vuonna 1926 arabialainen nogai-kirjoitus uudistettiin lähemmäs nogain fonetiikkaa. N. Nogaily julkaisi uuden version käsikirjoituksesta kirjan "Komsomolin peruskirjan suosittu esittely" käännöksenä. Tämä aakkosten versio aiheutti kuitenkin vakavia vastalauseita, ja kirjoittaja tarkisti sen vuonna 1927. Yhteensä julkaistiin 11 kirjaa nogain arabialaisilla aakkosilla vuosina 1926-1928 [3] .

Latinistetut aakkoset

Vuonna 1928 koko unionin romanisointiprojektin puitteissa nogai-aakkoset luotiin latinalaispohjalta. Sen kirjoittaja oli Abdul-Khamid Shershenbievich Dzhanibekov , opettaja Achikulakin lukiossa. Tällä aakkosella oli seuraava kokoonpano: a, c, ç, d, e, ә, f, g, ƣ, i, k, l, m, n, ꞑ, o, ө, p, q, r, s, ş , t, u, y, j, b, z, v [4] . Vuonna 1929 ensimmäinen Nogai-aluke julkaistiin tällä aakkosella. Myöhemmin isot kirjaimet otettiin käyttöön aakkosissa.

Vuonna 1931 1. koko Dagestanin ortografisessa konferenssissa päätettiin lisätä 6 kirjainta nogai-aakkosiin ( C c, I̡ ı̡, F f, H h, X x, Ƶ ƶ ). Niistä 4 (C c, F f, H h, Ƶ ƶ) otettiin käyttöön lainasanojen äänten kuvaamiseksi. Tämän konferenssin tuloksena julkaistiin Spelling Reference of the Nogai Language.

Vuonna 1933 2. koko Dagestanin ortografisessa konferenssissa päätettiin lisätä kirjain Ꞩ ꞩ Nogai-aakkosiin merkitsemään ääntä /ts/ venäjän kielen lainauksissa.

Vuonna 1935 nogaityöläisten kokouksessa NLKP:n tšerkessiläisen OK:n kulttuuritapissa (b) suositeltiin kirjainten Ç ç, Ә ә, Ꞩ ꞩ, I̡ ı̡, Ƶ ƶ jättämistä pois aakkosista. Pian Dagestanin uuden aakkoston komitean kokouksessa, jossa myös Tšerkessien autonomisen alueen nogait olivat läsnä , päätettiin jättää kirjaimet Ç ç, Ә ә, H h, I̡ ı̡ pois aakkosista . Samalla päätettiin kirjoittaa I i I̡ ı̡; Ә ә sijasta - A a (yhdellä poikkeuksella: әr → er); sijasta H h - X x; Ç ç - J j (sanan alussa) ja Z z (muissa tapauksissa) sijaan. Myös tässä kokouksessa ehdotettiin kirjainten Ꞩ ꞩ, Q q, Ƣ ƣ poistamista aakkosista ja kirjaimen W w käyttöön ottamista, mutta näitä ehdotuksia ei hyväksytty.

Tämän seurauksena vuoteen 1936 mennessä nogai-aakkosilla oli seuraava muoto [5] :

A a B sisään c c D d e e F f G g Ƣ ƣ minä i Jj Kk
l l M m N n Ꞑꞑ O o Ө ө Pp Q q R r S s Ş ş
Ꞩꞩ T t U u Vv X x V v Zz Ƶ ƶ b b

Vuonna 1937 odotettiin julkaistava uusi oikeinkirjoitusopas, jossa otetaan huomioon kaikki aakkosten muutokset, mutta sitä ei julkaistu kyrilliseen kirjoittamiseen siirtymisen alkamisen vuoksi (lyhyesti säännöt julkaistiin vuonna 1936 sanomalehdessä " Kolxoz pravdas" [6] .

Kyrillispohjaiset aakkoset

1930-luvun lopulla käsikirjoitusten kääntäminen kyrilliseksi alkoi Neuvostoliitossa . Vuonna 1937 Dagestanin ASSR :n keskuskomitea hyväksyi päätöslauselman "Dagestanin kansojen kirjoitetun kielen kääntämisestä venäjäksi". 20. helmikuuta 1938 Dagestanskaja Pravda -sanomalehdessä julkaistiin uusi Nogai-aakkoset . Se sisälsi kaikki venäjän aakkosten kirjaimet (paitsi Ё ё ) sekä digrafit Гъ гъ, Къ къ, Нъ нъ .

Tässä aakkosten versiossa ei ollut erikoismerkkejä tiettyjen Nogai-äänien /ӧ/ ja /ӱ/ näyttämiseen. Niiden nimeämiseen käytettiin seuraavaa menetelmää: näiden äänten sijaan kirjoitettiin kirjaimet o tai u ja sanan loppuun lisättiin pehmeä merkki: pain /bӧl/, kun /kӱn/. Neuvostoliiton kielen ja kirjoittamisen keskusinstituutti pani merkille tämän puutteen. Tämän seurauksena samana vuonna kaksikirjaimet o' ja u ' otettiin käyttöön nogai-aakkosissa merkitsemään ääniä /ӧ/ ja /ӱ / .

Vuonna 1944 Nogain älymystön kokouksessa digrafit Гъ гъ, Къ къ suljettiin pois aakkosista, koska niillä ei ole foneemista merkitystä.

Viimeisin nogai-kirjoituksen uudistus tapahtui vuonna 1960, jolloin Karachay-Cherkessin historian, kielen ja kirjallisuuden tutkimuslaitoksessa käytyjen keskustelujen tuloksena siihen lisättiin kirjaimet Аъ аь ja Ео ё . Sen jälkeen nogai-aakkoset ottivat nykyisen muotonsa [5] .

A a ah AH B b sisään G g D d Hänen Hänen F K h
Ja ja th K to L l Mm N n Huom nb voi voi voi voi P s
R p C kanssa T t sinä u uu uu f f x x C c HH W w
sinä u b b s s b b uh uh yu yu olen

Kaikkien nogain kyrillisten aakkosten muutosten tulokset tiivistettiin oikeinkirjoituskoodiin Nogai kirjallinen tildin oikeinkirjoitus rulelarynyn Codes , joka julkaistiin Cherkesskissä vuonna 1962 [6] .

Aakkosten vastaavuustaulukko

Kyrillinen Yanalif Yleiset
turkkilaiset
aakkoset		 Translitteroitu
KNAB 1995 [7]		 JOS
A a A a A a A a a
Ah AH Əə Ä ä Ä ä æ
B b B sisään Bb Bb b
sisään Vv Vv, Ww W w v , w
G g G g G g G g g
Гъ гъ Ƣ ƣ G g, Ğ ğ G g ʁ
D d D d D d D d d
Hänen E e, (Je je) Joo te E e, Je je je
Hänen (Jo jo) Joo joo Ë ë jo
F Ƶ ƶ Jj Ž Ž ʒ
(J j) Ç ç Jj Ž Ž dʒ
K h Zz Zz Zz z
Ja ja I i, I̡ ı̡ minä i minä i i
th Jj V v Jj j
K to Kk Kk Kk k
K k Q q Q q Kk q
L l l l l l l l l
Mm M m M m M m m
N n N n N n N n n
Huom nb Ꞑꞑ С С Ŋ ŋ ŋ
voi voi O o O o O o o
voi voi Ө ө Ö ö Ö ö -
P s Pp Pp Pp s
R p R r R r R r r
C kanssa S s S s S s s
T t T t T t T t t
sinä u U u U u U u u
uu uu V v Ü ü Ü ü y
f f F f F f F f f
x x X x, H h HH HH χ
C c Ꞩꞩ Ts ts c c t͡s
HH c c Ç ç Č č tʃ
W w Ş ş Ş ş Š š ʃ
sinä u — Şç şç Šč šč ɕː
b b ' ” ” ◌.
s s b b minä V v ɯ
b b — ' ' ◌ʲ
uh uh e e e e И и, E e e
yu yu (ju ju) yu yu ju ju ju
olen (ja ja) joo joo Ja ja ja

Muistiinpanot

  1. ↑ M. I. Isaev. Kielten rakentaminen Neuvostoliitossa. - M .: "Nauka", 1979. - S. 121-122. — 352 s. - 2650 kappaletta.
  2. ↑ R.S. Giljarevski, V.S. Grivnin. Maailman kielten määrääjä kirjoitusten mukaan. - 2. - M . : Publishing House of Eastern Literature, 1961. - S. 52. - 300 s.
  3. ↑ A. Kh. Kurmanseitova. Nogaisin siirtymisestä arabialaisesta kirjoituksesta latinalaisiin aakkosiin uuden talouspolitiikan vuosina // Islam Studies. - 2011. - nro 2. - S. 46-51.
  4. ↑ K. M. Musaev. Nogain kielen ortografia (S. Kalmykova)  // Neuvostoliiton turkkilaisten kirjallisten kielten ortografia. - M .: Nauka, 1973. - S. 170 .
  5. ↑ 1 2 S. A. Kalmykova. Nogai-kielen  aakkoset // Neuvostoliiton turkkilaisten kielten aakkosten parantamiseen liittyviä kysymyksiä. - M .: Nauka, 1972. - S. 118-125 .
  6. ↑ 1 2 S. Kalmykova. Nogai-kielen ortografia // Neuvostoliiton turkkilaisten kirjallisten kielten ortografia. - M .: "Nauka", 1973. - S. 170-182 .
  7. ↑ Nogain romanisointi . Viron kielen instituutti (20. heinäkuuta 2003). Haettu 28. marraskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 22. marraskuuta 2021.