Suomen ilmavoimat | |
---|---|
fin. Suomen ilmavoimat Swede Suomen flygvapen | |
Suomen ilmavoimien tunnus | |
Vuosia olemassaoloa | 6. maaliskuuta 1918 lähtien [1] |
Maa | Suomi |
Alisteisuus | Suomen puolustusministeriö |
Mukana | Suomen puolustusvoimat |
Tyyppi | Ilmavoimat |
Sisältää |
|
väestö | 2700 vuonna 2016 [2] |
Motto |
Qualitas Potentia Nostra lat. Laatu on vahvuutemme |
Sodat |
Suomen sisällissota (1918) Neuvostoliiton ja Suomen sota (1939-1940) Neuvostoliiton ja Suomen sota (1941-1944) Lapin sota (1944-1945) |
Osallistuminen | |
Erinomaisuuden merkit | |
komentajat | |
Nykyinen komentaja | Sampo Eskelinen |
Merkittäviä komentajia |
Arne Somersalo Jarl Lundqvist Jarmo Lindberg |
Verkkosivusto |
ilmavoimat.fi/sv/… ( ruotsi) ilmavoimat.fi/en/… ( englanti) ilmavoimat.fi/etu… ( suomi) |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Suomen ilmavoimat ( Suomen ilmavoimat , ruotsalainen Finlands flygvapen ) on yksi Suomen tasavallan asevoimista .
Toukokuussa 1928 Iso-Britanniasta ostettiin kolme Gloster Gamecock Mk.II hävittäjää , 15 lisää (sai nimen "Kukko") vuosina 1929-1930. on julkaistu lisenssillä Suomessa [3]
Vuonna 1933 Bristol Bulldog -hävittäjät tilattiin Isosta-Britanniasta ja vastaanotettiin tammikuussa 1935. Vuoden 1939 alussa Suomessa oli käytössä 17 Bristol Bulldog Mk.IVA -hävittäjää ja talvisodan alettua Ruotsista saatiin kolme lisää Bristol Bulldog Mk.IIA [4] . Vuonna 1939 Gloster Gladiator -hävittäjiä saatiin myös Iso-Britanniasta [5]
Toukokuussa 1937 allekirjoitettiin sopimus 7 hollantilaisen Fokker D.XXI yksitasohävittäjän toimittamisesta Bristol Mercury VIII -moottoreilla sekä vielä 21 sarjan toimittamisesta lisensoituun kokoonpanoon Suomessa. Hollantilaisen kokoonpanon lentokoneet toimitettiin ennen vuoden 1937 loppua ja luvanvaraisten lentokoneiden kokoonpano tehtiin lokakuusta 1938 heinäkuuhun 1939 Valtion lentokonetehtaan valtion lentokonetehtaalla Tampereella. Näihin koneisiin asennettiin myös suomalaisvalmisteiset Mercury VII -moottorit. Lisäksi suomalaisten Fokkerien suunnitteluun ja aseistukseen tehtiin useita muutoksia. Suomen ilmavoimiin kuului 30. marraskuuta 1939 Lentolavio-24-lentoryhmään konsolidoituja 31 (muiden lähteiden mukaan 39) Fokker D.XXI -hävittäjää, joista osa talvisodan alkamisen jälkeen varustettiin uudelleen. suksien alustalla. Tästä hävittäjästä tuli suomalaisen hävittäjäilmailun perusta taisteluissa Puna-armeijan ilmailua vastaan marraskuussa 1939 - maaliskuussa 1940.
Ennen aselevon allekirjoittamista (13. maaliskuuta) Lentolavio-24 sieppaajat ampuivat alas suomalaisten tietojen mukaan 127 Neuvostoliiton lentokonetta, joista 13 taltioi Talvisodan paras suomalainen ässä kapteeni Saravanto (Zamba). Omat peruuttamattomat tappiot samojen lähteiden mukaan - 12 autoa ja vain 8 lentäjää. Suomen tietojen mukaan Suomen ilmavoimien alas ammuttujen Puna-armeijan ilmavoimien lentokoneiden kokonaistulos oli 521 lentokonetta (neuvostotietojen mukaan 261 konetta, mutta päivitetyn tiedon mukaan Puna-armeijan ilmavoimien taistelutappiot Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan joukkojen määrä oli 327 lentokonetta [6] ).
Vuonna 1939, jo ennen sodan alkua, Suomi teki lisälisenssisopimuksen vielä 50 Fokker D.XXI -hävittäjän kokoamisesta, joka toteutettiin tammikuusta 1940 maaliskuuhun 1941 jo amerikkalaisen Pratt & Whitney R-1535:n kanssa. Twin Wasp Junior -moottorit (lentokoneiden moottoreiden puutteen vuoksi Bristol Mercury VIII). Ilmavoimien "Jatkosodan " aikana amerikkalaismoottoreilla varustettuja Fokkereita käytettiin pääasiassa tiedustelu- ja maahyökkäyksessä sekä koulutusyksiköissä. Peruuttamattomat tappiot olivat 39 ajoneuvoa. Viimeinen erä 5 Fokker D.XXI -hävittäjää valmistettiin elo-marraskuussa 1944 Pratt & Whitney R-1535 Twin Wasp Junior -moottoreilla ja osallistui taisteluihin Luftwaffea vastaan " Lapin sodan " aikana kevääseen 1945 asti. Viimeiset Fokkerit poistettiin lentokoulutusyksiköistä vasta vuonna 1952.
Syksyllä 1939 Italiasta ostettiin myös erä Fiat G.50 Freccia -hävittäjiä , jotka Neuvostoliiton protestien johdosta tulivat Suomeen vasta helmi-maaliskuussa 1940 ja korvasivat englantilaiset Gladiaattorit, mutta osallistumaan. taisteluissa ennen aselepoa ei käytännössä ollut aikaa. He osallistuivat aktiivisesti "Jatkuvaan sotaan" kesäkuusta 1941 toukokuuhun 1944, vaikka ne olivatkin huonosti mukautettuja toimimaan talvella.
Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana Suomen ilmavoimat varustettiin tuontilentokoneilla, sekä neuvostovalmisteisia ( MiG-hävittäjät , Mi-helikopterit jne.) että muiden maiden valmistamia (esim. ruotsalaisia Saab -hävittäjiä jne.) sekä omat lupalentokoneet ( Valmet ).
Vuodesta 1978 lähtien Suomen ilmavoimissa oli 3 tuhatta sotilasta ja noin 50 taistelulentokonetta (2 hävittäjä- ja 1 harjoituslentue) sekä yksi kuljetuslentue, yksi yleislentue, yksi viestintälentue ja yksi helikopterilentue [7] .
Vuonna 2007 Sveitsistä ostettiin koulutuslentokoneita "Hawk" Mk.66 , vuonna 2010 päätettiin korjata ja modernisoida 18 konetta (töiden kokonaiskustannukset ovat 40 miljoonaa euroa) [8] .
Vuodesta 2011 lähtien Suomen ilmavoimissa oli 3,85 tuhatta ihmistä, 121 taistelukonetta (55 - F / A-18C ; 7 - F / A-18D ; yksi - F-28 "Maritime Enforcer"; kaksi - F-27 " Ystävyys" ; 58 - "Haukka"; kolme - " Learjet 35A "; kahdeksan - Valmet L-90 "Redigo" ; viisi - Piper PA-31-350 "Chieftain" ; 28 - koulutus - koulutus Valmet L-70 "Vinka" [9] Vuodesta 1995 käytössä olleet Hornet -hävittäjät on tarkoitus vaihtaa vuoteen 2030 mennessä, minkä yhteydessä harkitaan F-35A Lightning II :n , SAAB Jas 39E Gripen NG :n , MiG-35 :n hankintaa , Suhoi PAK . FA (tai T-50) ja Dassault Rafale [10] .
29.8.2014 Suomen ilmavoimien valmiutta nostettiin venäläisten sotilaslentokoneiden maan ilmatilan loukkausten vuoksi. Ilmoitettiin, että Hornet -hävittäjät lentävät nyt ulos tunnistamaan ohi kulkevia avaruuslentokoneita [11] .
Ilmavoimat muodostuvat organisaatioltaan kenraalin esikunnasta, kolmesta ilmakomennosta, kahdesta koulutusyksiköstä ja kolmesta suoran alaisen yksiköstä. [12]
Muodostelma tai yksikön nimitys | Aseistus ja varusteet | Sijainti |
---|---|---|
Lapin ilmavoimien johto | ||
11. hävittäjälentue | F-18C/D | Rovaniemi |
Satakunnan lennonjohto | ||
Ilmatukilentue | CASA C-295M , Lj. 35D , PC-12 | Tampere |
Karjalan ilmavoimien johto | ||
31. hävittäjälentue | F-18C/D | Kuopio |
Ilmavoimien akatemia | BAe-Hawk | Tikkakoski |
Tiedustelu- ja tutkimuslaitos | ei dataa | Tikkakoski |
Nimi | Alkuperämaa | Valokuva | Tyyppi | Muokkaus | Määrä [13] | Merkintä |
---|---|---|---|---|---|---|
Taistelulentokoneita | ||||||
McDonnell Douglas F/A-18 Hornet | USA
Suomi |
Hävittäjäpommikone Taisteluharjoittelu | F-18CF-18D | 547 | Toimitettu vuodesta 1992 [14] | |
Hawker Siddeley Hawk | Iso-Britannia | Kevyt hyökkäyslentokone Taisteluharjoittelu | Mk.51Mk.66 | 47kahdeksantoista | ||
koulutuslentokoneita | ||||||
Valmet L-70 Vinka | Suomi | Koulutus | L-70 | 28 | ||
Kuljetuslentokoneita | ||||||
CASA C-295 | Espanja | Kuljetus | C-295M | 3 | ||
Fokker F27 | Alankomaat | Kuljetus RER | F.27-100F.27-400M | yksiyksi | Korvaa CASA C-295:een. | |
Erikoislentokoneita | ||||||
Piper PA-31 Navajo | USA | Viestintäkone | A | 5 | ||
Learjet 35 | USA | Lentokone AWACS | 35A | 3 | ||
Pilatus PC-12 | Sveitsi | Viestintäkone | 6 |
13.11.2013 kaksi Suomen ilmavoimien Hawk -hävittäjää törmäsi ilmassa Kauhavan kaupungin pohjoispuolella . Molemmat lentäjät onnistuivat kaatumaan, mutta toinen lentäjistä kuoli, toinen joutui sairaalaan [15] .
Vuosina 1918-1945 Suomen ilmavoimien tunnus oli sininen hakaristi valkoisella ympyrällä. Vuonna 1945 Khakaristi peruutettiin, koska se muistutti äärimmäisen läheisesti natsisymbolia, mutta hakaristia käytettiin yksiköiden tunnuksissa vuoteen 2020 asti, jolloin se alettiin korvata kotkamerkillä [16] [17] . Vuodesta 2022 lähtien Ilmavoimien lipussa on hakaristi [18] .
Käytetty 18.3.1918 - 1.4.1945 | Käytetty 1.4.1945 tähän päivään |
Sijoitus | Nimi | Kauden alku | Kauden loppu |
kapteeni | Carl Zeber | 28.04.1918 | 13.12.1918 |
everstiluutnantti | Thorsten Aminoff | 14.12.1918 | 9.1.1919 |
eversti | Sixtus Hjellmann | 10.01.1919 | 25.10.1920 |
suuri | Arne Somersalo | 26.10.1920 | 2.2.1926 |
eversti | Väinö Vuori | 2.2.1926 | 09.07.1932 |
kenraaliluutnantti | Jarl Lundqvist | 08.09.1932 | 29.06.1945 |
kenraaliluutnantti | Frans Helminen | 30.06.1945 | 30.11.1952 |
kenraaliluutnantti | Reino Artola | 1.12.1952 | 5.12.1958 |
kenraalimajuri | Fyalar Seeve | 6.12.1958 | 12.09.1964 |
kenraaliluutnantti | Reino Turkki | 13.09.1964 | 4.12.1968 |
kenraaliluutnantti | Eero Salmela | 02/07/1969 | 21.04.1975 |
kenraaliluutnantti | Rauno Meriyo | 22.04.1975 | 31.01.1987 |
kenraaliluutnantti | Pertti Jokinen | 1.02.1987 | 31.01.1991 |
kenraaliluutnantti | Heikki Nikunen | 1.02.1991 | 30.04.1995 |
kenraalimajuri | Matti Ahola | 1. toukokuuta 1995 | 31.8.1998 |
kenraaliluutnantti | Jouni Pistinen | 1.09.1998 | 31.12.2004 |
kenraaliluutnantti | Heikki Lyutinen | 1.01.2005 | 31.07.2008 |
kenraaliluutnantti | Jarmo Lindberg | 1.08.2008 | 29.02.2012 |
kenraalimajuri | Lauri Puranen | 1.03.2012 | 31.03.2014 |
kenraalimajuri | Kim Yameri | 1.04.2014 | 31.5.2017 |
kenraalimajuri | Sampo Eskelinen | 1.06.2017 | 1.04.2019 |
kenraalimajuri | Pasi Jokinen | 1.04.2019 |
Suomen puolustusvoimat | |
---|---|
Euroopan maat : Ilmavoimat | |
---|---|
Itsenäiset valtiot |
|
Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot |
|
1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. |