Essenin rautatieasema

EssenSaksan kieli  Essen HBf
Deutsche Bahn AG

Fragmentti eteläisestä julkisivusta
51°27′05″ s. sh. 7°00′50″ itäistä pituutta e.
Operaattori Deutsche Bahn
avauspäivämäärä 1862
Entiset nimet Saksan kieli  Bahnhof Essen BM
Tyyppi matkustaja-asema
viileyttä yksi
Alustaen lukumäärä 6
Polkujen määrä 13
Alustan tyyppi Saari
Alustan muoto Suoraan
Lavan pituus, m 290-680
Lavan leveys, m 10-13
Arkkitehdit Kurt Razenack, Bernd Fige.
Poistu kohteeseen Willy-Brandt-Platz, Am Hauptbahnhof, Hachestraße, Gildehofstraße, Freiheit ja Kruppstraße
Asemakoodi EE
Koodi " Express 3 " :ssa 8045292
Naapuri noin. P. Essen Westin asema [d] , Essen Südin asema [d] , Essen-Steele asema [d] , Essen-Kray Nord asema [d] ja Essen-Kray Süd asema [d]
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Essenin asema ( saksa:  Essen Hauptbahnhof ) on Essenin kaupungin ( Nordrhein -Westfalen ) päärautatieasema . Asemarakennus sijaitsee Stadtkernin ja Südviertelin kaupunginosien rajalla . Essenin asema on yksi Ruhrin alueen ja koko Nordrhein-Westfalenin tärkeimmistä liikenteen solmukohdista. Essenin asema lähettää päivittäin jopa 170 000 matkustajaa [1] , Saksan luokitusjärjestelmän mukaan Essenin asema kuuluu luokkaan 1, mikä tekee siitä yhden maan 20 pääasemasta.

Historia

Asema avattiin 1. maaliskuuta 1862 asemana Witten/Dortmund-Oberhausen/Duisburg-rautatieosuudella Bochumin ja Mülheim an der Ruhrin välillä . Tämä asema ei ollut ensimmäinen asema nykyaikaisen Essenin alueella - jo vuonna 1847 avattiin Borbeckin asema ( saksaksi  Borbeck ) ( Borbeckista tuli osa Esseniä vuonna 1914 ) [2] .
Ensimmäinen puinen asemarakennus kesti alle 40 vuotta. Vuonna 1900 sen tilalle rakennettiin uusi monumentaalinen rakennus, jonka suunnitteli arkkitehti Fritz Kingholz . Rakennustyöt suoritettiin pääinsinööri Alexander Ryudelin [3] johdolla ja se valmistui vuonna 1902 .
Toisen maailmansodan aikana liittoutuneiden lentokoneiden lukuisten pommi-iskujen aikana asemarakennus vaurioitui korjaamattomasti, eikä sitä voitu palauttaa. 1950 -luvulla rakennettiin arkkitehtien Kurt Rasenackin ja Bernd Figen suunnittelema uusi moderni rakennus, jossa suurin osa tiloista oli raiteiden alla. Asema avattiin 15. marraskuuta 1959 .
Vuosina 2008-2010 asemalle tehtiin laajamittainen jälleenrakennus. Aluksi suunniteltiin asemien jälleenrakentamista Essenin lisäksi neljässä muussa Nordrhein-Westfalenin kaupungissa: Duisburgissa , Dortmundissa , Munsterissa ja Wuppertalissa , joihin oli varattu maabudjetissa 350 miljoonaa euroa . . Suunniteltu jälleenrakennus toteutui kuitenkin vasta Essenissä. Tämä johtui siitä , että Essen valittiin vuonna 2010 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi .
Kokonaiskustannukset noin 57 miljoonaa euroa , Euroopan unioni investoi 35 miljoonaa euroa, Nordrhein-Westfalen 5,1 miljoonaa euroa ja Deutsche Bahn AG lähes 17 miljoonaa euroa [4] .


Asema sai jälleenrakennuksen aikana 5 700 m² liiketilaa, pääkäytävää laajennettiin, eteläpuolelle lisättiin 2 lasipaviljonkia, joihin sijoittuivat turistikeskus ja Essen Transport Associationin (EVAG) asiakaspalvelu , jonka katolla oli aurinkopaneeleja, jotka pystyivät tuottamaan jopa 23 300 kWh sähköä vuodessa [5] . Kahvilan lasirotunda purettiin ja sen tilalle rakennettiin suorakaiteen muotoinen paviljonki, jossa toimi pikaruokaravintoloita.
Viralliset avajaiset pidettiin 16. tammikuuta 2010 liittovaltion rautatieministerin Peter Ramsauerin , Nordrhein-Westfalenin pääministerin Jürgen Rüttgersin ja Deutsche Bahn AG:n presidentin Rüdiger Gruben läsnä ollessa .

Junaliikenne Essenin asemalla

IC ja ICE

Linja Reitti
THA Pariisi (pohjoinen asema)  - Bryssel  - Liege  - Aachen  - Köln  - Düsseldorf  - Duisburg  - Essen
JÄÄ 10 Berliini (itärautatieasema)  - Hannover  - Bielefeld  - Hamm  - Dortmund  - Bochum  - Essen  - Duisburg - Lentokenttä (Düsseldorf)  - Düsseldorf - Köln-Messe/Deutz  - Köln - Köln-Bonnin lentoasema
IC 30 Westerland  - Hampuri  - Münster  - Dortmund - Bochum - Essen  - Duisburg - Düsseldorf - Köln - Koblenz  - Mannheim  - Stuttgart  - Freiburg
IC 32 Berliini - Hannover - Bielefeld - Dortmund - Bochum - Essen  - Mulheim an der Ruhr  - Duisburg - Düsseldorf - Köln - Koblenz - Mannheim - Stuttgart - München
ICE 41 Hamm - Dortmund - Bochum - Essen  - Duisburg - Düsseldorf - Köln-Messe/Deutz - Köln - Frankfurt am Main  - Würzburg  - Nürnberg  - München
ICE 42 Dortmund - Bochum - Essen  - Duisburg - Düsseldorf - Köln - Frankfurt am Main - Mannheim - Stuttgart - München
ICE 80 Pariisi (pohjoinen asema)  - Bryssel  - Liege  - Aachen  - Köln - Düsseldorf - Duisburg - Essen
IC51 Binz  - Berliini - Halle  - Erfurt  - Kassel  - Dortmund - Essen  - Duisburg - Lentokenttä (Düsseldorf) - Düsseldorf - Köln
IC 55 Leipzig  - Magdeburg  - Hannover - Bielefeld - Dortmund - Bochum - Essen  - Mülheim an der Ruhr - Duisburg - Düsseldorf - Köln

RE , RB ja S-Bahn

Linja Nimi Reitti
RE 1 NRW Express Paderborn  - Soest  - Hamm  - Dortmund  - Bochum  - Essen  - Mülheim an der Ruhr  - Duisburg  - Lentokenttä (Düsseldorf)  - Düsseldorf  - Köln-Messe/Deutz  - Köln  - Aachen
RE 2 Rhein-Haard-Express Münster  - Recklinghausen  - Wanne Eickel  - Gelsenkirchen  - Essen  - Mülheim an der Ruhr - Duisburg - Lentokenttä (Düsseldorf) - Düsseldorf
RE 6 Westfalen Express Minden  - Bielefeld  - Hamm - Dortmund - Bochum - Essen  - Mülheim an der Ruhr - Duisburg - Lentokenttä (Düsseldorf) - Düsseldorf
RE 11 Rhein Hellweg Express Hamm - Dortmund - Bochum - Essen  - Mülheim an der Ruhr - Duisburg - Krefeld  - Mönchengladbach
RE 14 Der Borkener Borken  - Dorsten  - Bottrop  - Essen
RE 16 Ruhr-Sieg-Express Essen  - Bochum - Witten  - Hagen  - Siegen / Iserlohn
RB 40 Ruhr-Lenne-Bahn Essen  - Bochum - Witten - Hagen
RB 42 Haard-Bahn Münster - Recklinghausen - Wanne Eickel - Gelsenkirchen - Essen
S1 S-Bahn Rein-Ruhr Dortmund - Bochum - Essen  - Mülheim an der Ruhr - Duisburg - Lentokenttä (Düsseldorf) - Düsseldorf - Hilden - Solingen
S3 S-Bahn Rein-Ruhr Oberhausen  - Mülheim an der Ruhr - Essen  - Hattingen
S6 S-Bahn Rein-Ruhr Essen  - Ratingen  - Düsseldorf - Langenfeld  - Köln-Messe/Deutz - Köln
S9 S-Bahn Rein-Ruhr Haltern am See  - Bottrop  - Essen  - Velbert  - Wuppertal

Muistiinpanot

  1. Verkkosivusto www.bahnhof.de
  2. Thomas Dupke: Kohle, Krupp und Kommunalentwicklung. Julkaisussa: Ulrich Borsdorf (Hrsg.): Essen-Geschichte einer Stadt. 2002, s. 293.
  3. Eintrag zu Rüdell im Historischen Architektenregister "archthek"
  4. Bundesministerium für Verkehr, Bau und Stadtentwicklung  (linkki ei saatavilla) , abgerufen am 4. joulukuuta 2010
  5. Der Westen.de vom 13. huhtikuuta 2010: Neues Evag-Kundencenter als Zwilling des Reisezentrums

Linkit