Saudade

Saudade ( portti. saudade , eurooppalainen satama . [ s ɐ w ˈ d a d ( ə ) ] [1] [2] [К 1] [К 2] tai [ s ɐ w ˈ ð a ð ( ɨ ) ] [ 2 ] [K 3] , brasilialainen ääntäminen on saudi [ s ɐ ʊ ˈ d a d ɪ ] ( kuuntele ) tai nyt useammin saudji [ s ɐ ʊ ˈ d a dʒ ɪ ] ( kuuntele [3] [K 4] ), samoin kuin soodakreoliksi ( Cabuverdian Sodade [ s o ' d a d ] [ 4] ); galis. saudade [ sawˈðaðe̝ ] [5] ) - laajassa merkityksessä yksi portugalilaisten , brasilialaisten ja muiden lusofonien kansallisen identiteetin , kulttuurin ja kansallisen luonteen, mikä viittaa lähteneiden kaipaukseen. Suppeammassa merkityksessä se on tunnetila, jota voidaan kuvata monimutkaisena yhdistelmänä kevyttä surua ,kadonneiden nostalgiaa , toteuttamattoman kaipausta ja onnen haurauden tunnetta.  

Saudade ilmaisee kaipuu jotain sydämelle rakkaan peruuttamatonta menetystä. Saudadea ei kuitenkaan pidetä negatiivisena ilmiönä, vaan siinä on jaloa valoromanttista sävyä ja se yhdistetään sielua puhdistavaan onnettomaan rakkauteen. Saudade on tietyn kansallisen ylpeyden aihe, ja portugalilaisten itsensä mukaan kyky uppoutua tähän tunnetilaan erottaa heidät muiden kansojen edustajista. 1800-luvun toiselta puoliskolta Galiciassa Galician herätyksen edustajat esittelivät "saudaden" käsitteen yhtenä galicialaisten identiteetin komponenteista .

Käsitteen etymologia ja merkitys

Etymologisesti käsite saudade, joka on luontainen portugaliksi ja galiciaksi , tulee samasta latinalaisesta juuresta kuin solitudo , joka tarkoittaa käännöksessä yksinäisyyttä . Amerikkalainen tutkija lausui ystävänsä Rip Cohenista ( Rip Cohen ) seuraavan etymologian: lat.  sōlitātēm > soïdade [6] .

1900-luvun alussa C. Michaelis de Vasconcelos kirjoitti, että "saudade" koetaan katkeransuloisena tunteena, jonka analogia brittien keskuudessa on englanti.  surun ilo [7] . "Kreivi Portalegren kirje saudaden arvoituksista " osoittaa, että jo 1500-luvun lopulla saudade nostettiin lähes filosofian tai kansallisen uskonnon tasolle [8] . Michaelis de Vasconcelos löysi täydellisen kirjeenvaihdon sataman välillä. Saùdade [K 5] ja saksa.  Sehnsucht vahvistaen väitteensä käännöksellä lainauksesta Goethen laulusta [9] . Sekä käännöksessä että alkuperäisessä Goethessa tutkija löysi vaaleita sävyjä monenlaisista surun, tuskan ja katkeruuden tunteista, jotka ilmaistaan ​​"saudaden" käsitteellä - nämä ovat muistoja menneisyydessä koetuista peruuttamattomasti kadonneista nautinnoista; katkeruus siitä, että kadonneet elämän ilot eivät toistu nykyisyydessä tai ne voidaan kokea vain muistista; halu ja toivo tuon entisen onnentilan palaamisesta [10] .

Portugalin kielen käsitteen nykyaikainen määritelmä Infopédia sähköisessä sanakirjassa : 1. surun tunne, nostalgia ja tunteiden täyteyden puute, joka johtuu poissaolosta, katoamisesta, syrjäisyydestä tai yhteyden katkeamisesta ihmisten, aikakausien, paikkojen tai esineiden kanssa. oli läheinen intiimi suhde, jonka ykseyden tarve on läsnä; 2. monikossa - onnittelut poissaolleille, muistot; 3. monikossa - laaja nimitys Vorsyankovye ( Dipsacoideae ) -alaheimon kasveista ja niiden kukista [1] .

Määritelmä Priberam- sanakirjassa : 1. miellyttävä muisto poissaolevasta henkilöstä, menneestä tapahtumasta tai jostakin, josta joku on tällä hetkellä riistetty; 2. tällaisen menetyksen aiheuttama suru, suru; 3. monikossa sitä käytetään Scabiosa atropurpurea -kasvin ja -kukan sekä monien muiden Villusaceae-alaheimon kukkien osalta, jotka kuuluvat kuusamaheimoon ( Carifoliaceae ) ; scabiosa [11] [12] .

1500-luvun " Lissabonin laulukirjassa " , villancico / vilanset / vilancico Soledad tenguo de ti ja samankaltaisessa koostumuksessa " Belem cansioneiron " (Porto, noin 1603) hieman erilaisessa painoksessa Tierras mias ado nasci , tapaus käyttää espanjaa. soledad ei ole nykyajan "yksinäisyyden" tai "yksinäisen paikan" merkityksessä, vaan satamana. saudade - kaipaa omaa kotimaata:  

Soledad tengo de ti, Voi tierra donde naci!

Michaelis de Vasconcelosin mukaan 1400-1600-luvuilla Espanjassa espanjalaiset.  soledad merkitsi surua, melankoliaa, nostalgiaa, joka sitten katosi käytöstä, ja tämä merkitys siirtyi sanalle isp.  anyoranza [14] . Tämän näkemyksen vahvistavat romaanin " Palmeyrin English " versiot, joissa satama. saudade vastasi siihen aikaan espanjaa.  soledad sanan "suru, melankolia" merkityksessä:

1500 -luvun vilansetissa " Pariisin laulukirjasta " Lágrimas de saudade ja Vida da minh'alma "saudade" esiintyy rinnakkain kuoleman aiheen kanssa. Siitä lähtien "saudaden" yhdistäminen rakkauden kuolemaan on usein löydetty portugalilaisten kirjailijoiden parhaista kirjoituksista [17] . Kuningas Duarte I tutkielmassa " Uskollinen neuvonantaja " yritti ensimmäistä kertaa portugalilaisessa kirjallisuudessa määritellä "saudaden" käsitteen ambivalentin tunteen ilmaisuksi ja pyrki tuomaan tämän sanan vieraille kielille [18] .

Saudaden ilmaisu musiikissa on perinteinen portugalilainen fado -tyyli . Laaja valikoima "Saudaden" käsitettä on lainattu Brasilian kansallisesta identiteetistä ja kulttuurista , jossa Saudji on omistettu  tammikuun 30. päivälle [19] [20] .

Vaihtoehdot käsitteen kääntämiseksi venäjäksi voivat toimia esimerkkeinä Bernardin Ribeiron romaanin " Nuoren tytön tarina " toisesta nimestä , nimittäin satamasta. Saudades : "Kieli" [21] , "Kauhu" [22] ; tai Livro das Saudades - "The Book of Anguish" [23] , "The Book of Sorrows" [24] . O. A. Ovcharenko selitti jossain määrin näiden vaihtoehtojen eroa : "<...> yleisesti sanaa saudade -" epäselvä kaipuu johonkin epämaiseen" - ei voida yksiselitteisesti kääntää venäjäksi, ja sitä pidetään yhtenä tyypillisenä Portugalin kansallinen psykologia " [25] .

Cantiga Agora me quer'eu já espedir

Agora me quer'eu já espedir

da terra e das gentes que i som,
u mi Deus tanto de pesar mostrou,
e esforçar mui bem meu coraçóm
e ar pensar de m'ir alhur guarir;
ea Deus gradesco porque m'en vou.

Ca a meu grad', u m'eu daqui partir,
com seus desejos nom me veeram
chorar, nen ir triste, por bem que eu
nunca presesse; nem me poderám
dizer que eu torto faç'en fogir
daqui, u me Deus tanto pesar deu.

Pero das terras haverei soidade,
de que m'or'hei a partir despagado,
e sempr'i tornará o meu cuidado
por quanto bem vi eu en'elas já;
ca já por al nunca me veerá
nulh'home ir triste nen desconortado.

Oikeinkirjoitus tekstin jälkeen: Cantigas Medievais Galego-Portuguesas [26] [K 6]

Lähden tänään tästä maallisesta laaksosta,

Tuhoan kaikki siteet elämään ja ihmisiin:
ei ole valtaa nähdä kaikkea, mitä näen nyt.
Lähden, parantaen oman sieluni -
en ajattele eläväni maailmassa ja
kiitän Herraa kaikesta.

Tästä eteenpäin minua johtaa hyvä polku,
mikään ei hillitse tai sido minua,
lähden, nöyrryn ja peitän suruni,
mutta älköön kukaan koskaan sanoko, että
toimin ilkeästi, vältellen
kaikkea, jolle tämä laakso on rakennettu.

Mutta kuinka voin unohtaa maan ilot,
ne, joiden kanssa nyt sanon hyvästit,
kuinka olla arvostamatta luonnon hyväntahtoisuutta,
olla houkuttelematta ilmeistä hyvyyttä? Päätettiin kuitenkin: nainen tai mies ei voi nähdä
minua maailmassa . Kääntäjä E. V. Vitkovsky [27]


Esimerkkejä "saudade"-käsitteen käytöstä tallennettiin ensimmäisen kerran Kansalliskirjaston laulukirjan ja Vatikaanin laulukirjan maallisiin kantigoihin sekä Neitsyt Marian paraliturgiseen kantigasiin ( Cantigas de Santa Maria , CSM ) [28] . Näissä Iberian niemimaan trubaduurien käsinkirjoitetuissa laulukokoelmissa sana "saudade" esiintyy 10 maallisessa sävellyksessä ja 3 hengellisessä laulussa kolmella kirjoituksella: soydade , soidade ja suydade . Yhdeksässä maallisessa cantigassa käsitettä käytetään suhteessa XII vuosisadan lopun - XIV vuosisadan puolivälin hovikirjallisuuden henkilöiden tunteisiin , jotka kokivat eron katkeruuden , surun erossa rakkaansa. Galicialaisen trubaduuri Nuno Eanes Cerzeon [ 26] sävellyksen kolmessa säkeistössä kirjailijalla on mielessä eri näkökulma - tunteet kotimaataan ja läheisiä kohtaan, jotka hän aikoo jättää ikuisesti. Tutkijoiden on vaikea määrittää kappaleen genreä, koska oletetaan, että se viittaa joko rakkaudesta kertoviin kantigaisiin tai edustaa ainutlaatuista koristelumallia , joka ei ollut tyypillistä galicia-portugaliksi kirjoitetuille sanoituksille [26] . Tämä cantiga on säilynyt tähän päivään asti vain yhtenä käsikirjoituksena - Kansalliskirjaston laulukirjassa (B 135). Neitsyt Marian lauluissa sanan merkitys on hieman erilainen: CSM 67, 1. 79 ( soydade ) [29] ja CSM 379, 1. 11 ( soidade ) [30] se esiintyy merkityksessä " halu" [31] . Ei maallisissa eikä hengellisissä lauluissa termillä ole alkuperäistä etymologista "yksinäisyyden" merkitystä [32] .

Camõesissa

Camõesin kanssa termi "saudade" löytyy eri tyylilajeista koostuvissa sävellyksistä: redondillassa Sôbolos rios que vão psalmin Super flumina jälkeen , sonetissa Quem quiser ver d' Amor ũa excelência ; kahdessa elegiassa , O Poeta Simonides, falando ja Aquela que de amor descomedido ; kappaleessa Vinde cá, meu tão certo secretário . Käsitettä käytetään monissa merkityksissä, jotka on nyt tallennettu modernin portugalin sanakirjoihin. Psalmissa "Babylonin joilla", joka alkaa maanpakon surullisilla muistoilla Siionista (jae 4: As lembranças de Sião ) ja jatkuu valitus kadonneen kunnian maan puolesta (jae 201: terra de glória ), "saudade" on sama kuin nostalginen suru kotimaita kohtaan (jakeet 211-212: Não é, logo, a saudade / das terras onde nasceu ). Kaikki nämä rivit ovat viittauksia runoilijan karkottamiseen Portugalista.

Laulussa Vinde cá, meu tão certo secretário runoilija kirjoitti toivottomasta halusta, joka ei enää voinut muuttaa niin suurta pahaa; ja melankoliset muistot (saudade) menneestä kärsimyksestä, puhtaat, suloiset ja surulliset, saisivat nämä ongelmat muuttumaan surullisiksi rakkauden kyyneleiksi:

o desejo privado de esperança,
que tão mal se podia já mudar;
agora, saudade do passado
tormento, puro, doce ja magoado,
fazia converter estes furores
em magoadas lagrimas de amores

Aquela que de amor descomedido -elegian riveissä Camões vakuuttaa, ettei hänen runojaan ole sävelletty hän itse, vaan hänen kaipaavan ja murheellisen sielunsa surusta ( saudade escreve ), runoilija vain välittää tai jopa kääntää sanansa:

Nem eu escrevo mal tão costumado,
mas n'alma minha, triste e saudosa,
a saudade escreve, eu traslado.

Sitten hän asettuu rannikolle kaukana Portugalista ja toivoo palaavansa kotimaahansa, vaikka hän ymmärtääkin, että hänen on juotava katkera kuppi - runoilija palasi Portugaliin 17 vuoden poissaolon jälkeen. "Eläen huolissani karkoitan loputtoman surun (saudade) synkän merenrannan yli":

Ando gastando a vida trabalhosa,
espalhando a continua saudade
ao longo de uma praia saudosa.

Vuonna 1972 Brasilian suurlähetystössä Buenos Airesissa J. L. Borges piti puheen "Camõesin kohtalo ja työ" ( Destino e Obra de Camões ) [33] . Borgesille, joka ei unohtanut, että jotkut hänen esi-isistään olivat kotoisin Portugalista, Camões, jonka isän esi-isä oli kuuluisa galicialainen trubaduuri ja jonka äiti oli portugalilainen, tunsi ehkä enemmän kuin kukaan muu portugalilaista rakkautta ja kärsimystä, jota käsite "saudide", jolla ei ole espanjaksi nimeä [34] . Borges uskoi, että Galis. morriña voi tarkoittaa jotakin vastaavaa, mutta sanakirjat antavat läheisiä analogeja tietyille käsitteille; Mitä tulee tunteisiin, kielimuodot vaihtelevat kansallisen ja yksilöllisen kuuluvuuden sekä aikakausien välisen korrelaation mukaan. Kirjoittaja piti englantia.  innokkuus ja se.  sehnsucht ei riitä tarkkoja ja vastaavia käsitteitä satamasta. saudade [35] .

Galician kysymys

Vaikka käsite "saudade" yhdeksi portugalilaisten identiteetin pääkomponenteista ei ole kyseenalainen, Galician kuningaskunnan siirtymiseen kastilialaisten vallan alle on historiallisesti aiheutettuja galicialaisia ​​koskevia ongelmia. kruunu ja poliittisen itsenäisyyden menetys, kirjallisten julkaisujen lähes täydellinen puuttuminen kolmen vuosisadan aikana, niin sanottu pimeä aikakausi , luokittelemalla Galician espanjan murteeksi Caudillo Francon kuolemaan asti . Galicialaisten kansallinen identiteetti heräsi vasta Napoleonin sotien aikakaudella .

Niiden vuosisatojen aikana, jolloin galiciaa käytettiin puhuttuna, mutta ei kirjoitettuna kielenä, se säilytti Galisin keskiaikaiset muodot. soidade, suidade, soedade . Portugalissa satamavaihtoehto on perustettu. saudade , ja käsite "saudade" alettiin nähdä yksinomaan portugalilaisena omaisuutena. Tämä käsitys huipentui saudozismin syntymiseen , runolliseen ja mystis-isänmaalliseen oppiin , jota parhaiten edustavat runoilija Teixeira de Pasquais ja filosofi Leonardo Coimbra [36] . Galiciassa galiksen kirjoitusmuodon muunnelma. saudaden äänitti ensimmäisenä Martin Sarmiento1700- luvulla [36] , ja "saudade" alkoi keskustella laajasti ja kattavasti intellektuellien keskuudessa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Toinen huomion nousu tähän aiheeseen tapahtui 1950-luvun alussa [36] . Kun Portugalissa "saudade" sai yksityiskohtaisen kirjallisen ilmaisun 1500-luvulta, Galiciassa se tapahtui 1800-luvulla, ja käsitteen erityinen merkitys tajuttiin 1900-luvulla. Voidaan sanoa, että 1920-luvulta lähtien saudade-tulkintojen aiheesta on tullut todella perinteinen galicialaisen ajattelun kannalta [37] .

Nykyaikaisessa galiciassa on kaksi etymologisesti läheistä ja samanlaista käsitettä. Galician kuninkaallisen akatemian sivuston sanakirja antaa heille seuraavat määritelmät:

Siten käsitteiden galis merkitykset. saudade ja gallis. soidade eivät täysin vastaa portin käsitteen merkitystä. saudade , koska ne eivät sisällä koti-ikävää ja nostalgiaa, joita kutsutaan galisiksi. morriña ja galis. nostalksia . Michaelis de Vasconcelos uskoi, että satama oli läheinen galicialainen analogi. saudade on galis. morrina [40] .

On yleisesti hyväksyttyä, että galicialaisten kansallinen identiteetti ilmenee parhaiten Rosalia de Castron teoksissa . Runoilijaa pidetään galicialaisen kulttuuriperinnön symbolina [41] . Migales-Carballeira lainasi A. Gomez Ledon ( Avelino Gómez Ledo ) sanoja sekä espanjankielisessä alkuperäisessä että englanninkielisessä käännöksessä nosti esiin galiksen. saudade kursiivilla riittävien analogien puutteen vuoksi: "<…> Rosalia de Castron elämä ilmaisee" saudade ", tämä pohjimmiltaan uskonnollisen kelttiläisen sielun syvä tuska ja ilo" [42] . Rosalia de Castron Uudet lehdet -kokoelmassa ( Follas novas ) hallitseva elämäntunteen tärkein tunne on "saudaden" tunne. Runoilija käyttää käsitettä eri kirjoitusmuodoissa: saudade , soidade , soidá , soedad ​​. Nämä muunnelmat voidaan jollain tavalla selittää tavallisina puolikastilismeina [43] , toisin sanoen kastilianin kielen puoliperäisinä lainauksina . Kuten monet metafyysiset käsitteet, "saudade" on saanut lukuisia tulkintoja. Galicialaisilta kirjoittajilta puuttuu kuitenkin yleisesti hyväksytty tulkinta, yksimielinen käsitys siitä, mitä "saudade" on [44] .

Manuel Murgia ja hänen vaikutuksensa alaisena Eduardo Pondal uskoivat, kuten monet Galician herätyksen edustajat (1800-luvun 2. puoliskon aluetieteilijät), että galicialaiset polveutuivat kelteistä . Reshurdimenton edustajat eivät olleet tietoisia sanan "saudade" käytöstä Iberian saaren trubaduurien töissä galicialais-portugaliksi . Mutta jo galicialaisen nationalismin kannattajialiikkeensä perustamisesta vuonna 1916 lähtien he ovat vaatineet yhteistä kulttuuriperintöä portugalilaisten kanssa. Heinäkuusta 1942 heinäkuuhun 1953 Galician emigranttien julkaisemaa Saudade -lehteä ( Verba Galega nas Américas ) ilmestyi Méxicossa 7 numeroa . Se oli kotimaastaan ​​karkotettujen tai Francon hallinnolta turvapaikkaa etsivien galicialaisten lehdistöelin. Argumentit galegismista, kelttilaisuudesta ja atlantismista ilmaisi näkemyksiä, jotka vastustivat frankolaista hallintoa, ja sanaa "saudade" käytettiin "koti-ikävän" merkityksessä. Laulukirjojen julkaiseminen galicia-portugaliksi, joka palveli puolitoista vuosisataa (1200-1350) ainoana kirjallisena kielenä Galiciassa, Portugalissa ja useissa Pyreneiden kuningaskunnissa, kiinnitti intellektuellien huomion entiseen kieleen. yhtenäisyyttä ja johti reintegrationismin syntymiseen vuonna 1975. Ricardo Carballo Calero ( Ricardo Carballo Calero , reintegrationisti ) vaati, että Rosalia de Castron käsitystä "saudadesta" ei pitäisi ymmärtää tämän Teixeira de Pasquais'n käsitteen tulkinnassa , vaan tavalla, jolla Ramon Pinheiro sen määritteli.(1915-1990, yksi galicialaisen nationalismin johtajista) [45] . Carballo Caleron mukaan vaikka Teixeira de Pascaisin "saudade" toimii maailman kuvaamana hämäränä panteistisena käsitteenä, Rosalian sitä vastustava "saudade" on enemmän eristettynä ihmisen olemassaolosta, ja siinä immanenssi ylittää transsendenssin [43] .

Ramon Pinheiro kirjoitti esseensä 1900-luvun toisella puoliskolla, kun eksistentialismi levisi Euroopassa . Useissa esseissä galicialainen filosofi julisti galicialais-portugalilaisen kansalaisuuden luomisen filosofisesti [46] . Pinheiron esseen arvostelijan mukaan "saudade" muodosti galicialaiselle filosofille mystistä tunnetta, joka, jos se voidaan sekoittaa melankoliaan ( galic . morriña ) ​​tai nostalgiaan, jolla on halun kohde, eroaa niistä siinä, että se on on vailla tällaista objektia [47] . Pinheiro ei pitänyt "saudadea" tavallisena psykologisena tilana, vaan olemisen näkökulmasta sen täydessä ontologisessa merkityksessä, jolloin ihminen on uppoutunut itseensä ilman yhteyttä ulkomaailmaan. Tässä on kyse perustavanlaatuisesta ontologisesta yksinäisyydestä: "<...> mutta sellaisessa hämärässä itsensä tunteessa yksilö on tietoinen omasta ontologisesta yksinäisyydestään. Tämän ontologisen yksinäisyyden tunteminen on "saudaden" tunnetta [48] . Tässä lainauksessa Galis. soidade ontolóxica vastaa espanjaa.  soledad ontológica , kun taas keskiajalla galicialais-portugalin kielellä tai koko portugalin kielen muodostumisen ja kehityksen historiallisen polun aikana lähteet eivät vahvistaneet sataman käsitettä. saudade tarkoittaa "yksinäisyyttä".

Vuonna 1980 R. Carballo Calero kirjoitti, että viime vuosina "saudaden" luonteen tutkimukset ovat saaneet tieteellisen luonteen, ja viittasi esseekokoelmaan La Saudade (Vigo, 1953), mutta huomautti, että käsite ei ole vielä saanut tieteellisen määritelmän [49] . Lisäksi kirjallisuuskriitikko totesi erityisesti, että kristillisen teologian näkökulmasta "saudade" voidaan tulkita " paratiisin nostalgiaksi ", ja se todennäköisesti kantaa syntiin syyllistyneen langenneen ihmisen sinettiä. Ihminen Eedenissä ei ollut yksin, koska hän oli enkelien ja eläinten ympäröimänä. Ontologinen "saudade" johtuu täydellisyyden menetyksestä lankeemuksen ja etäisyyden Jumalasta seurauksena, jota seuraa hänen karkottaminen paratiisista. Siksi "saudade" on ominaista jokaiselle henkilölle. Tässä tapauksessa "saudaden" ongelma on yleinen, eikä se ole vain portugalilaisten tai galicialaisten ongelma [50] . Lisäksi 1500-luvulla Camões käytti tätä käsitettä Siionin, pyhän Jerusalemin , pakkosiirtolaisten suhteen .

Kap Verdian sooda

Portugalin käsitettä "saudade" käytetään usein Kap Verden saarten (Cabo Verde) lauluissa , jotka esitetään Kap Verdinan kreoliksi portugaliksi, jossa se lausutaan "sodadiksi". Erityisesti " Sodade " on Kap Verdialaisen laulajan Cesaria Evoran yhden tunnetuimman kappaleen nimi coladeira tai morna [51] tyyliin .  

Vuonna 2006 tuomioistuin tunnusti useiden tekijänoikeuskanteiden jälkeen Armande Zeferina Soaresin (1920-2007) kappaleen "Sodade" [51] ainoaksi kirjoittajaksi, jonka mukaan se oli sävelletty 1950-luvulla (ehkä tarkemmin 1954 vuosi) Kap Verdian ryhmän purjehtimisesta São Tomen ja Principen saariston saarille [51] . Laulu ilmaisee Kap Verdin monimutkaisia ​​tunteita, jotka vastoin tahtoaan joutuvat jättämään kotimaansa ja lähtemään pitkälle matkalle vieraaseen maahan. Soares syntyi San Nicolaun saarella Kap Verden saaristossa, minkä vuoksi hänen nimensä on luultavasti mainittu tekstissä. Ensimmäistä kertaa tämän kappaleen levytti levylle vuonna 1974 Hollannissa Bongoy , joka oli tuolloin maanpaossa läheisessä yhteydessä Kap Verdialaisiin. Albumille "Angola 74" Bonga nauhoitti kappaleen "Sodade" ( Sodade ) 18 vuotta ennen kuin hän voitti maailmankuulun Cesaria Evoran esittämänä (albumi Miss Perfumado , 1992). Tähän mennessä kappaleesta on tullut epävirallinen Kap Verden saarten hymni sanoituksissa ja musiikissa ilmaistun surullisen [51] surun ja nostalgiatunteen vuoksi.

Galicialais-portugalilaisissa kantiguissa

Alla on lueteltu kaikki 10 tapausta sanan "saudade" käytöstä maallisissa (kohteliaatissa) galicialais-portugalilaisissa kielissä Kansalliskirjaston laulukirjan ja Vatikaanin laulukirjan käsikirjoitusten ortografiassa:

Termi löytyy kolmesta ylistyslaulusta Neitsyt Marialle:

dos monges, que ant' avian | da agua gran sidade , Diss' o bispo: "Venna-logo, | | ca de veer-l'ei soydade." E el Rey de veer esto / avia gran soidade ;

Katso myös

Kommentit

  1. ↑ Sanakirjan antama transkriptio [ s ɐ wˈ d a d ( ə ) ] eroaa kansainvälisen foneettisen yhdistyksen [ ə ] tällä hetkellä hyväksymästä transkriptiotunnuksella [ ɨ ] [2] .
  2. ↑ [ ( ə ) ]: suluissa oleva ääni [ ( ə ) ] tarkoittaa, että sillä on taipumus jäädä pois ja sen ääntäminen on valinnaista.
  3. ↑ [ s ɐ w ˈ ð a ð ( ɨ ) ]: ääntämismuunnelma, jossa [ d ] toteutuu muodossa [ ð ] lopetuskonsonantin [2] hiljentymisen seurauksena .
  4. ↑ Tässä tapauksessa korostetussa tavussa on vain [ ɪ ] , vaikkakin puhevirrassa äänettömän konsonantin [ ɪ̥ ] jälkeen ja vain soinnillisten konsonanttien välissä [ i ] [3] .
  5. ↑ Alkuperäinen oikeinkirjoitus säilytetty.
  6. ↑ Erot tämän tekstin oikeinkirjoituksessa käsikirjoituksen oikeinkirjoituksesta: já < ia; minä <hei; som < poika; u < hu; bem < bẽ; coraçóm < coraçón; haverei < auerey; soidade < soidade; nem < nẽ.

Muistiinpanot

  1. ↑ 12 Infopedia . _
  2. ↑ 1 2 3 4 Mateus & d'Andrade, 2002 , s. 10-23.
  3. ↑ 1 2 Barbosa & Albano, 2004 , s. 229-231.
  4. ↑ "sodade" ("sôdade") merkintä Kap Verdi-ranska-sanakirjasta "Dictionnaire créole/français" Arkistoitu 16. helmikuuta 2018 Wayback Machinessa
  5. ↑ Saudade  (galicialainen) . Dicionario de pronuncia da lingua galega . Instituto da Lingua Galega - USC. Haettu: 11.10.2019.
  6. ↑ Cohen , s. 26.
  7. ↑ Vasconcelos, 1914 , s. 9: "sentimento doce-amargo da Saudade : surun ilo , como dizem os Ingleses".
  8. ↑ Vasconcelos, 1914 , s. 32: "já em fins do século XVI a Saudade aikakauden huomioida quasi como filosofia ou religião nacional".
  9. ↑ Vasconcelos, 1914 , s. 34-35: "Plena concordância ha, porém, entre Saùdade ea Sehnsucht dos Alemães."
  10. ↑ Vasconcelos, 1914 , s. 34-35: "Em ambas elas vibra maviosamente a mágoa complexa da saùdade: a lembrança de se haver gozado em tempos passados, que não voltam mais; a pena de não gozar no presente, ou de só gozar na lembrança; eo desejo ea esperança de no futuro tornar ao estado antigo de felicidade.”
  11. ↑ Vasconcelos, 1914 , s. 72.
  12. ↑ saudade  (port.) . Dicionário Priberam da Lingua Portuguesa. Haettu 12. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 12. lokakuuta 2019.
  13. ↑ Colectânea de música vocal dos séculos XV ja XVI . BNP . Haettu 20. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 22. lokakuuta 2008.
  14. ↑ Vasconcelos, 1914 , s. 68.
  15. ↑ Santos Alpalhão, MM de J. O amor nos livros de cavalarias - o Palmeirim de Inglaterra de Francisco de Moraes  : edição e estudo: [ portti. ]  : Dissertação / Francisco de Moraes / Margarida Maria de Jesus Santos Alpalhão. - Lisboa: Universidade Nova de Lisboa, 2008. - S. 139. - 1338 s.
  16. ↑ Kirja del muy esforzado caballero Palmerin de Inglaterra. 1ª parte  // Libros de Caballerías. Segunda parte. Ciclo de los Palmerines: [ espanja ] ]  / Adolfo Bonilla San Martínin painos. - Basada en la ed. de Toledo, Herederos de Fernando de Santa Catalina, 1547. - Madrid : Bailly/Bailliére e hijos, 1908. - P. 8. - 186 s.
  17. ↑ Vasconcelos, 1914 , s. 35-36.
  18. ↑ Saraiva, Lopes, 1985 , Capitulo II. A Prosa Doutrinal de Corte, s. 113.
  19. ↑ Portoalegre.rs.gov.br . Haettu 18. marraskuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 24. heinäkuuta 2011.
  20. ↑ Brasilescola.com . Haettu 18. marraskuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 13. helmikuuta 2010.
  21. ↑ Plavskin Z. I. Portugalin kirjallisuus  // Lyhyt kirjallinen tietosanakirja  / Ch. toim. A. A. Surkov . - M .  : Neuvostoliiton tietosanakirja , 1962-1978.
  22. ↑ Wolf E. M. § 162. Bernardin Ribeiro. Romaani "Nuori tyttö" // Portugalin kielen historia / Arvostelijat prof. V. S. Vinogradov ( Moskovan valtionyliopisto ), ass. G. S. Romanov ( MGIMO ). - Oppikirja. in-t ja tosiasia. ulkomaalainen lang. - M . : Korkeakoulu, 1988. - S. 138. - 264 s. — ISBN 5-06-001175-5 .
  23. ↑ Ovcharenko O. A. Bernardin Ribeiron romaanin "Nuoren tytön tarina" venäläisen painoksen tekstologia . Portugalinkielisten maiden kielen ja kulttuurin keskus. Haettu 1. tammikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 4. elokuuta 2020.
  24. ↑ Ribeiro  / M.F. Nadyarnykh // Motherwort - Rumcherod [Elektroninen resurssi]. - 2017. - S. 467. - ( Great Russian Encyclopedia  : [35 osassa]  / päätoimittaja Yu. S. Osipov  ; 2004-2017, v. 28). - ISBN 978-5-85270-365-1 .
  25. ↑ Ovcharenko, 2005 , s. 92.
  26. ↑ 123 Lopes . _ _
  27. ↑ Trubaduurien runoutta, 1995 , Vitkovsky E.V. Poistun tästä maallisesta laaksosta tänään, s. 163.
  28. ↑ Vieira, 2000 , s. 807–824.
  29. ↑ 12 Vieira, 2000 , s. 813.
  30. ↑ 1 2 3 Vieira, 2000 , s. 814.
  31. ↑ Vieira, 2000 , s. 821.
  32. ↑ Vieira, 2000 , s. 823.
  33. ↑ Borges, 2001 , Seabra JA Borges e Camões, s. 6.
  34. ↑ Borges, 2001 , s. 25: "sentiu talvez mais do que ninguém essa paixão portuguesa que não tem nome em espanhol: a saudade " .
  35. ↑ Borges, 2001 , s. 25.
  36. ↑ 1 2 3 Piñeiro, 1981 , Resposta, s. 70.
  37. ↑ Piñeiro, 1981 , Resposta, s. 70: "Pódese decir que, desde os anos 20, constitúe unha verdadeira tradición no pensamento galego".
  38. ↑ Soidadi  (galicialainen) . Real Academy Galega. Haettu 12. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 12. lokakuuta 2019.
  39. ↑ Saudade  (galicialainen) . Real Academy Galega. Haettu 12. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 12. lokakuuta 2019.
  40. ↑ Vasconcelos, 1914 , s. 34: "vulgarismo galiziano morrinha ".
  41. ↑ Miguelez-Carballeira, 2014 , s. 175.
  42. ↑ Miguélez-Carballeira, 2014 , Johdatus Galician kulttuuriin, s. 7: "<…> Rosalía de Castron elämä "transpira saudade , esse dolor y gozo profundos del alma celta esencialmente religiosa" (säteilee saudadea , kelttiläisen sielun syvää tuskaa ja iloa, olennaisesti uskonnollinen)."
  43. ↑ 1 2 Calero, 1981 , s. 192.
  44. ↑ Calero, 1981 , s. 191.
  45. ↑ Miguelez-Carballeira, 2014 , s. 185.
  46. ↑ Perez Fernández, 2013 , s. 616: "Ramón Piñeiro ha tratado en estos ensayos de fundamentar la nacionalidad gallego-portuguesa desde una base filosófica."
  47. ↑ Perez Fernández, 2013 , s. 615: "Se suele confundir con la morriña /melancolía o con la nostalgia, pero, a diferencia de éstas, que sí tienen un objeto al cual dirigirse, la saudade carece de él."
  48. ↑ Perez Fernández, 2013 , s. 615: "El filósofo apunta que la saudade no es un simple estado psicológico, sino una vivencia originaria, con plena significación ontológica, en la cual el ser humano queda hundido en sí mismo, sin contacto con el exterior. Es una situación de radical soledad ontológica: „<…> pero neste escuro sentirse a si mesmo como singularidade percibe a súa soidade ontolóxica. Sentir esta soidade ontolóxica é sentir Saudade "".
  49. ↑ Calero, 1981 , s. neljätoista.
  50. ↑ Calero, 1981 , s. viisitoista.
  51. ↑ 1 2 3 4 A Semana .
  52. ↑ D. Dinis. Nom poss'eu, meu amigo  (port.) . Cantigas Medievais Galego-Portuguesas . Instituto de Estudos Medievais, FCSH/NOVA. Haettu 6. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 27. syyskuuta 2020.
  53. ↑ D. Dinis. Que sidade de mia senhor hei  (port.) . Cantigas Medievais Galego-Portuguesas . Instituto de Estudos Medievais, FCSH/NOVA. Haettu 6. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 15. tammikuuta 2021.
  54. ↑ João Zorro. Mete el-rei barcas no rio forte  (port.) . Cantigas Medievais Galego-Portuguesas . Instituto de Estudos Medievais, FCSH/NOVA. Haettu 6. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 18. joulukuuta 2021.
  55. ↑ Lopo Lias. A Dona Maria [há soidade]  (port.) . Cantigas Medievais Galego-Portuguesas . Instituto de Estudos Medievais, FCSH/NOVA. Haettu 6. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 10. lokakuuta 2018.
  56. ↑ Nuno Anes Cerzeo. Agora me quer'eu ja espedir  (port.) . Cantigas Medievais Galego-Portuguesas . Instituto de Estudos Medievais, FCSH/NOVA. Haettu 6. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 10. lokakuuta 2018.
  57. ↑ Fernão Fernandes Cogominho. Amig', e nom vos nembrades  (port.) . Cantigas Medievais Galego-Portuguesas . Instituto de Estudos Medievais, FCSH/NOVA. Haettu 6. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 10. lokakuuta 2018.
  58. ↑ Pero Larouco. De vós, senhor, quer'eu dizer verdade  (port.) . Cantigas Medievais Galego-Portuguesas . Instituto de Estudos Medievais, FCSH/NOVA. Haettu 6. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 27. syyskuuta 2020.
  59. ↑ Pero da Ponte. Mort'e Dom Martim Marcos, ai Deus! Se é verdade  (port.) . Cantigas Medievais Galego-Portuguesas . Instituto de Estudos Medievais, FCSH/NOVA. Haettu 6. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 7. elokuuta 2020.
  60. ↑ Estevao da Guarda. Ora, senhor, tenho muit'aguisado  (port.) . Cantigas Medievais Galego-Portuguesas . Instituto de Estudos Medievais, FCSH/NOVA. Haettu 6. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 22. lokakuuta 2020.
  61. ↑ Sancho Sanches. Que mui gram torto mi fez, amiga  (port.) . Cantigas Medievais Galego-Portuguesas . Instituto de Estudos Medievais, FCSH/NOVA. Haettu 6. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 27. syyskuuta 2020.

Kirjallisuus

Linkit