Schmidt, Jakov Ivanovitš

Jakov Ivanovitš Schmidt
Isaac Jacob Schmidt
Syntymäaika	14. lokakuuta 1779( 1779-10-14 )
Syntymäpaikka	Amsterdam , Alankomaat
Kuolinpäivämäärä	27. elokuuta 1847 (67-vuotiaana)( 1847-08-27 )
Kuoleman paikka	Pietari , Venäjä )
Maa	Venäjän valtakunta
Tieteellinen ala	itämaisia ​​opintoja
Palkinnot ja palkinnot	Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin kuninkaallisen Aasian seuran jäsen [d]
Työskentelee Wikisourcessa
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Yakov Ivanovich Schmidt (syntyessään Isaak Jacob Schmidt , saksalainen  Isaak Jakob Schmidt ; 14. lokakuuta 1779 , Amsterdam , Alankomaat  - 27. elokuuta 1847 , Pietari , Venäjä ) - venäläinen ja saksalainen orientalisti , kääntäjä, mongolisti ja tiibetologi, buddhologi. Schmidt esitteli ensimmäisenä mongolian kielen ja kirjallisuuden tutkimuksen eurooppalaiseen tieteenalaan .

Elämäkerta

Syntynyt Amsterdamissa, kauppiaan poika ; kun vuonna 1795 Ranskan joukkojen miehitys Alankomaissa tuhosi hänen isänsä, Schmidt lähti vieraille maille ja saapui vuonna 1798 Venäjälle ja astui palvelukseen kaupalliseen toimistoon. Työmatkalla hänen täytyi vierailla paimentolaiskalmykeilla Volgan ja Donin välissä . Kolme kalmykkien keskuudessa vietettyä vuotta riitti Schmidtille opiskelemaan kalmykin ja mongolian kieliä ja kirjallisuutta, uskonnollisia näkemyksiä, tapoja ja tapoja ja siten kerätä tietoja, joita hän alkoi kehittää tieteellisesti siitä ajasta.

Vuoden 1811 alussa Schmidt asettui Moskovaan , mutta seuraavana vuonna Ranskan armeijan lähestyminen pakotti hänet lähtemään. Moskovan tulipalon aikana hänen merkittävä käsikirjoitus- ja puupiirroskokoelmansa tuhoutui. Saapuessaan Pietariin hän otti liikeasioidensa lisäksi Raamattuseuran rahastonhoitajan tehtävän , joka antoi Schmidtin tehtäväksi kääntää Uuden testamentin mongoliksi ja kalmykiksi.

Vuonna 1819 hän lopulta jätti ammatin ja omistautui oppimiseen. Kaksi Uuden testamentin käännöstä mongoliksi ja kalmykiksi, jotka ilmestyivät vuonna 1827 , sekä useita Mongolian ja Tiibetin historiaa ja kirjallisuutta käsitteleviä teoksia, painettu otsikolla " Über die Verwandtschaft der gnostisch-theosophischen Lehren mit den Religions-Systemen des Orients, vorzügliismus des". " (Pietari, 1828) ovat tieteellisen buddhologian uraauurtavia töitä.

"Forschungen im Gebiet der ältesten religiösen, politischen und litterarischen Bildungsgeschichte der Völker Mittelasiens, vorzüglich der Mongolen und Tibeter" (Pietari, 1829) ja "Würdigung und Abfortigung s Klaprothschen. Beleuchtung und Widerlegung seiner Forschungen im Gebiet der Geschichte der Völker Mittelasiens" myönsi hänelle Rostockin yliopiston tohtorin arvonimen .

Hänen "History of the East Mongos" (Pietari, 1829) - käännös mongolialaisesta Sanan-Setsenin kronikosta ( Sagan-Setsen ) vuodelta 1662 - kiinnitti häneen Pietarin tiedeakatemian huomion , joka valitsi hänet. hänet täydentävänä akateemikona idän kirjallisuudessa ja antiikkiesineissä.

Lisäksi hän omistaa ensimmäisen "Mongolian kieliopin " (1831, venäjäksi ja saksaksi); "Mongolia-saksa-venäläinen sanakirja" (1835); "The Feats of Gesser Khan" (1836, saksankielinen käännös, Mongolian kansojen kirjallisen eepoksen tärkeimmän muistomerkin painos, jota nykytieteessä usein kutsutaan " Geseriadiksi "); "Kielioppi" (1839) ja kaksi "Tiibetin kielen sanakirjaa" (1841), ja sitten tiibetiläisen teoksen "Uligerun-Dalai" (" Viisauden ja mielettömyyden sutra ") julkaisu saksankielisellä käännöksellä. Hän omistaa myös täydellisen Raamatun käännöksen mongoliksi, jonka on julkaissut Russian Bible Society.

Merkitys

Schmidtin toiminta ei ainoastaan ​​loi pohjaa, vaan määräsi myös pitkälti tieteellisen mongolilaisen tutkimuksen jatkokehityksen.

Mongolian tutkimuksen luonteenomainen piirre tutkimuskohteen kannalta on rajan puuttuminen "kotimaamme kansojen" ja "vieraan Aasian kansojen" tutkimuksen välillä, kun kalmykit ja mongolit ovat tutkimuksen kohteena. samalla kun tibetologia ja buddologia toimivat pakollisina lisäaineina.

Kansallisten koulujen mukaiselle mongolialaistutkimukselle oli tunnusomaista se, että luotiin perusta ennen kaikkea venäläisten ja saksalaisten koulujen kehitykselle, joiden ensiarvoinen merkitys oli ilmeinen 1980-luvulle asti.

Proceedings

• Evangelium St. Mathaei in linguam Calmucco-Mongolicam translatum ab Isaaco Jacobo Schmidt, cura et studio Societatis Biblicae Ruthenicae typis impressum, Petropoli 1815;
• Selvitys tavasta, jolla evankeliumin tutkiminen tehtiin Jumalan voimalla keinona herättää kaksi saisangia (Mongolian aatelisia tai ruhtinaita), Chorinian Burätistä; poimittu raportista, jonka veli Isaac Jacob Schmidt, Yhdistyneiden veljien kirkosta, ja Pietarin Raamattuseuran rahastonhoitaja lähetti Unityn vanhinten konferenssille, julkaisussa: Periodical Accounts 6, 1817, 466-473
• Kurze Darstellung der christlichen Glaubenslehre, St. Pietari 1817
• Christliche Tractätlein zur Bekehrung der Burjäten, in zwey Abtheilungen, St. Pietari 1818
• Einwürfe gegen die Hypothesen des Herrn Hofr. Klaproth: Über Sprache und Schrift der Uiguren (siehe dessen Reise 2ter Band Seite 481 Halle und Berlin 1814). Von Jos. Jac. Schmidt St. Petersburg, julkaisussa: Fundgruben des Orients 6, 1818, 321-338
• Das Evangelium Matthaei in die Mongolische Sprache/übers. von IJ Schmidt, St. Pietari, 1819
• Das Evangelium Johannis in die Mongolische Sprache/übers. von IJ Schmidt, St. Pietari, 1819
• Die Apostelgeschichte in die Kalmükische Sprache/übers. von IJ Schmidt, 1820
• Das Evangelium Matthaei in die Kalmükische Sprache/übers. von IJ Schmidt, St. Pietari, 1820
• Das Evangelium Johannis in die Kalmükische Sprache/übers. von IJ Schmidt, St. Pietari, 1820
• Die Apostelgeschichte in die Mongolische Sprache/übers. von IJ Schmidt, 1820
• Die Evangelien Marci und Lucae in die Kalmükische Sprache/übers. von IJ Schmidt, 1821 (?);
• Die Evangelien Marci und Lucae julkaisussa die Mongolische Sprache/übers. von IJ Schmidt], 1821;
• Extrait d'une lettre de M. Schmidt, datee de Saint-Petersbourg, 13./25.10.1820, julkaisussa: JA 1, 1822, 182-184
• Extrait d'une lettre de M. Schmidt, à M., sur quelques sujets relatifs à l'histoire et à la littérature mongoles, 22.10.1820, St.-Petersbourg, joulukuu. 1822, julkaisussa: JA 1, 1822, 320-334
• Alphabet et syllabaire devanagari, nommé Landsa, avec la transcription en tibétain et en Mongol, d'après un exemplaire imprimé de M. Is. Jac. Schmidt et exécuté litografia Jacques Rakhoninilta. Pietari 1822
• Extrait d'une lettre de M. Schmidt, de St. Petersbourg, osoite M. Klaproth, en réponse à l'Examen des extraits d'une Histoire des khans Mongols, Paris 1823 (auch in JA 3, 1823, 107-113).
• Forschungen im Gebiete der älteren religiösen, politischen und literärischen Bildungsgeschichte der Völker Mittel-Asiens, vorzüglich der Mongolen und Tibeter, St. Pietari, Leipzig 1824
• Philologisch-kritische Zugabe zu den von Herrn Abel-Rémusat bekannt gemachten, in den Königlich-Französischen Archiven befindlichen zwei mongolischen Original-Briefen der Könige von Persien Argun und Öldshaitu an Philipp den Schönen, St. Pietari 1824
• IJ Schmidtin Würdigung und Abfertigung der Klaprothschen sogenannten Beleuchtung und Widerlegung seiner Forschungen im Gebiete der Geschichte der Völker Mittel-Asiens, Leipzig 1826
• Neues Testament in Kalmükischer Sprache, 1827 (?).
• Neues Testament in Mongolischer Sprache, 1827 (?).
• Über die Verwandtschaft der gnostisch-theosophischen Lehren mit den Religions-Systemen des Orients, vorzüglich des Buddhaismus, Leipzig 1828
• Über das Wort Bedola (tai Bedolach). Gen. II: 11-12 ja nro. XI, 7, julkaisussa: Leipziger Literatur-Zeitung, 1828, 924 f.
• Geschichte der Ost-Mongolen und ihres Fürstenhauses, verfasst von Ssanang Ssetsen Chungtaidschi der Ordus; aus dem Mongolischen übersetzt und mit dem Originaltexte, nebst Anmerkungen, Erläuteungen und Citaten aus andern unedirten Originalwerken herausgegeben, St. Pietari, Leipzig 1829
• Über den Nutzen des Studiums der ostasiatischen Sprachen überhaupt und in besonderer Beziehung auf Rußland, paikasta: St. Petersburgische Zeitung , 1829, Nr. 17, 93-94
• Anzeige einer von der Regierung neu-erworbenen Sammlung orientalischer Werke, julkaisussa: St. Petersburgische Zeitung, 1830, 88-90
• Grammatik der Mongolischen Sprache, St. Pietari, 1831
• Tiibetin ja Kokunorin (Kĕkenor tai Tangutin alue) historia muinaisista ajoista XIII vuosisadalle jKr. - Käännös kiinalaiselta munkin Iakinf Bichurinilta. Adjuncti Schmittin mietinnöstä, luettuna kokouksessa 3. helmikuuta. 1830, julkaisussa: Keisarillisen tiedeakatemian lukemat. Tieteiden laitokset istor., philol., kn. 1, 1831, 33-39;
• Joistakin buddhalaisuuden perussäännöksistä. Lukenut herra Schmit istunnossa 9. joulukuuta 1829, julkaisussa: Keisarillisen tiedeakatemian lukemat. Tieteiden laitokset istor., philol., kn. 1, 1831, 40-51
• Schmitin laatima opas mongolian kielen oppimiseen. Ote herra Schmitin raportista, joka on luettu 17. maaliskuuta 1830 julkaisussa: Readings of the Imperial Sciences Academy. Tieteiden laitokset istor., philol., kn. 1, 1831, 94-99
• Tiibetin kirjoitusten alkuperästä. Lukenut G. Schmit 15. toukokuuta 1829 julkaisussa: Readings of the Imperial Sciences Academy. Tieteiden laitokset istor., philol., kn. 1, 1831, 100-103
• Mongolian kielioppi, Pietari, 1832
• Notice sur une médaille mongole de Ghazan khan, traduit de l'allemand par M. Jacquet, julkaisussa: Nouveau Journal asiatique 8, 1831, 344-348
• Über den Ursprung der tibetischen Schrift, julkaisussa: Mémoires de l'Academie impériale des sciences de St. Petersbourg VI, 1, 1832, 41-54
• Über einige Grundlehren des Buddhaismus, julkaisussa: Mémoires de l'Académie impériale des sciences de St. Petersbourg, VI, 1, 1832, 89-120 u. 221-262
• Anfang der Sanskrit-Studien in Rußland, julkaisussa: St. Petersburgische Zeitung, 1833, 209, 819-820
• Über die sogenannte dritte Welt der Buddhaisten, julkaisussa: Mémoires de l'Académie impériale des sciences de St. Petersbourg, VI, 2, 1834, 1-39
• Über die tausend Buddhas einer Weltperiode der Einwohnung oder gleichmäßiger Dauer, julkaisussa: Mémoires de l'Académie impériale des sciences de St. Petersbourg, VI, 2, 1834, 41-86
• Die Volksstämme der Mongolen: als Beitrag zur Geschichte dieses Volkes und seines Fürstenhauses [I], julkaisussa: Mémoires de l'Académie impériale des sciences de St. Petersbourg, VI, 2, 1834, 409-477
• Bericht über eine Inschrift der ältesten Zeit der Mongolen-Herrschaft, julkaisussa: Mémoires de l'Académie impériale des sciences de St. Petersbourg, VI, 2, 1834, 243-256
• Ursprung des Namens Mandschu, julkaisussa: St. Petersburgische Zeitung, 1834, Nr. 253, 1006
• Mongolisch-Deutsch-Russisches Wörterbuch: nebst einem deutschen und einem russischen Wortregister = Mongoli-saksa-venäläinen sanakirja: lisätty saksan ja venäjän aakkosluettelot. Pietari, 1835
• Über die Naturansicht der alten Völker, julkaisussa: St. Petersburgische Zeitung, 1835, 5, 20-22;
• Mitarbeit am Enciklopediceskij Leksikon, Sanktpeterburg 1835-1836
• Studium des Sanskrit in Russland, julkaisussa: St. Petersburgische Zeitung, 1836, 65, 278;
• Yber den Lamaismus und die Bedeutungslosigkeit dieser Benennung, julkaisussa: Bulletin scientifique publié par l'Académie impériale des sciences de Saint-Pétersbourg 1, 1836, 11-14;
• Über die Begründung des tibetischen Sprachstudiums in Rußland und die Herausgabe der dazu nöthigen Hülfswerke, julkaisussa: Bulletin scientifique publié par l'Académie impériale des sciences de Saint-Pétersbourg 1, 1836, 1, 1836;
• Über das Mahâjâna und Pradschnâ-Pâramita der Bauddhen, julkaisussa: Mémoires de l'Académie impériale des sciences de St. Petersbourg, VI, 4, 1836, 145-149;
• Die Thaten des Vertilgers der zehn Übel in den zehn Gegenden, des verdienstvollen Helden Bogda Gesser Chan: eine mongolische Heldensage: nach einem in Peking gedruckten Exemplare / Podvigi ispolnennago zaslug geroja Bogdy Gesser Chana, St. Pietari 1836
• Die Thaten Bogda Gesser Chan's, des Vertilgers der Wurzel der zehn Übel in den zehn Gegenden: eine ostasiatische Heldensage, St. Pietari, Leipzig 1839.
• Über die Heroen des vorgeschichtlichen Alterthums, julkaisussa: Bulletin scientifique publié par l'Académie impériale des sciences de Saint-Petersbourg 2, 1837, 52-60;
• Note sur quelques monnaies géorgiennes du Musée asiatique et sur une inscription tibétaine d'Edchmiadzin, par M. Brosset (lu le 25 août 1837), julkaisussa: Bulletin scientifique publié par l'Académie impériale des, 38137 Saint-Pédémie desssbourg -384;
• Ueber einige Eigenthümlichkeiten der Tibetischen Sprache u. Schrift, julkaisussa: Bulletin scientifique publié par l'Académie impériale des sciences de Saint-Petersbourg 3, 1838, 225-231;
• Grammatik der Tibetischen Sprache, St. Pietari, 1839;
• Tiibetin kielen kielioppi, säveltäjä J. Schmidt, Pietari, 1839
• Beleuchtung einer neuen Übersetzung der Mongolischen Inschrift auf dem bekannten Denkmale Tschings Chan's, julkaisussa: St. Petersburgische Zeitung, 1839, 214, 1019-1020;
• Uudesta käännöksestä mongolialaisesta kaiverruksesta kuuluisaan Tšingis-kaanin muistomerkkiin, julkaisussa: Pietari Vedomosti, 1839, 224, 1013-1014
• Oikeudenkäynti Tšingis-kaanin muistomerkin mongolialaisesta kirjoituksesta: Tšingis-kaanin kuuluisan muistomerkin mongolilaisen kaiverruksen uudesta käännöksestä, julkaisussa: Otechestvennye zapiski, 7, 1839, 27-33;
• Bericht über eine deutsche Übersetzung der mongolischen Helden-Sage "Die Thaten Gesser Chan's", julkaisussa: Bulletin scientifique publié par l'Académie impériale des sciences de Saint-Pétersbourg 6, 1840, 26-30
• Kritischer Versuch zur Feststellung der Ära und der ersten geschichtlichen Momente des Buddhaismus, julkaisussa: Bulletin scientifique publié par l'Académie impériale des sciences de Saint-Pétersbourg 6, 1840, 353-368
• Geschichte der Goldenen Horde in Kiptschak, das ist: der Mongolen in Rußland, Pesth 1840, 602-642;
• Tibetisch-deutsches Wörterbuch: Nebst deutschem Wortregister, St. Pietari, Leipzig 1841;
• Neue Erläuterungen über den Ursprung des Namens Mandschu, julkaisussa: Bulletin scientifique publié par l'Académie impériale des sciences de Saint-Petersbourg 8, 1841, 376-383
• Sur un ouvrage tibétain, traduit en allemand par M. Schmidt (lu le 17 joulukuu 1841), julkaisussa: Bulletin scientifique publié par l'Académie impériale des sciences de Saint-Petersbourg 10, 1842, 46-48;
• Tiibetin-venäläinen sanakirja, Pietari, 1843
• Dsanglun oder Weise und der Thor; Aus dem Tibetanischen übersetzt und mit dem Originaltexte herausgegeben. th. 1: Der Tibetanische Text nebst der Vorrede; th. 2: Die Ubersetzung, St. Pietari, Leipzig 1843
• Neueste Bereicherung der Tibetisch-Mongolischen Abtheilung des Asiatischen Museums der Kaiserlichen Akademie der Wissenschaften, julkaisussa: Bulletin scientifique publié par l'Académie impériale des sciences de Saint-Petersbourg 1, 1844, 146-44,
• Index des Kandjur, St. Pietari, 1845.
• Mongolialainen neliökirjoitus mongolien vallan ajalta, julkaisussa: Pietari Vedomosti, 1846, 249, 1095-1096.
• Mongolian neliökirjoitus Mongolian vallan ajalta, julkaisussa: Reading Library 79, 1846, III, 1-5.
• Professori Kovalevskin työn analyysi otsikolla: Mongoli-venäläinen-ranska-sanakirja, koonnut akateemikko Schmidt, julkaisussa: XV Demidov-palkinto, 1846, 77-83
• Verzeichniss der tibetischen Handschriften und Holzdrucke im Asiatischen Museum der kaiserlichen Akademie der Wissenschaften, julkaisussa: Bulletin de la classe des sciences histor. 4, 1848, 81-125.
• Ueber eine Mongolische Quadratinschrift aus der Regierungszeit der Mongolischen Dynastie Juan Kiinassa, julkaisussa: Bulletin de la classe des sciences histor. 4, 1848, 129-141.

Kirjallisuus

• Schmidt, Yakov Ivanovich // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron  : 86 osassa (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Brockhaus ja Efron Juutalaiset Brockhaus ja Efron Pieni Brockhaus ja Efron Venäjän elämäkerta Allgemeine Deutsche Biographie Brockhaus
Bibliografisissa luetteloissa BIBSYS : 2058632 BNF : 144954566 GND : 117510548 ISNI : 0000 0000 8126 5537 J9U : 987007267777305171 LCCN : n97117024 NDL : 01042018 NLA : 36012543 NLG : 138173 NLP : A29137007 NTA : 072618779 NUKAT : n2007087478 SUDOC : 219796572 , 085975419 VcBA : 495/118481 VIAF : 47541982 , 74151050198433412599 WorldCat VIAF : 47541982 , 74151050198433412599