Autonominen piirikunta | |
Yanbian Korean autonominen prefektuuri | |
---|---|
valas. ex. 延边朝鲜族自治州, pinyin Yánbiān Cháoxiǎnzú zìzhìzhōu | |
42°53′38″ pohjoista leveyttä sh. 129°30′17″ itäistä pituutta e. | |
Maa | Kiina |
maakunnat | Kirin |
Historia ja maantiede | |
Perustamispäivämäärä | 1. syyskuuta 1952 |
Neliö |
|
Korkeus | 200 m |
Aikavyöhyke | UTC+8:00 |
Väestö | |
Väestö | |
Digitaaliset tunnukset | |
Puhelinkoodi | 433 |
postinumerot | 133 000 |
Automaattinen koodi Huoneet | 吉H, 吉K |
Virallinen sivusto | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
The Yanbyan-Korean autonomous ohstsk ( whale. Ex . 延边 朝鲜族自治 州 州 州 州 州 州 州 州 州 州 州 州 州 州 州 州 州 州 y yánbiān cháoxiǎnzú zìzhìu , Pall . Yanbyan Chaosyanzzu Zizhizhu, Cor . 연변 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 조선족 자치주 про про про Maakunnan pääkaupunki on Yanji City ; pinta-ala on 42 700 km². Se rajoittuu Pohjois- Korean ja Venäjän federaation kanssa .
Tulevan autonomisen alueen alueella on pitkään asunut erilaisia heimoja ( korealaisille sukulaisista Puyo -väestöstä nykyaikaisten mantšujen esi-isille ). Buyeon kuningaskuntaa voidaan pitää ensimmäisenä osavaltiona alueen alueella . Goguryeo valloitti Buyeon . Nouseva Wuji (Mohe, 勿吉, 물길 ) hyökkäsi Goguryeon ja Buyeon kimppuun vuonna 494, minkä jälkeen Buyeosta tuli osa tungus-kansojen maita .
Tang -imperiumin olemassaolon aikana Kiinassa oli Tungus - valtio Bohai , jonka khitanit valloittivat Liao-valtakunnasta vuonna 926 . Lisäksi alue oli osa Jurchen Jin -valtakuntaa. 1200-luvulla siitä tuli osa Mongolien valtakuntaa ja Yuanin valtakuntaa . Ming-imperiumin muodostumisen jälkeen näille maille alettiin perustaa erilaisia Kiinan hallinnollis-alueyksiköitä. Mutta Ming-imperiumin valta näillä alueilla oli nimellinen, itse asiassa valta kuului paikallisille Jurchen-klaaneille ( Jianzhou ), jotka loivat 1500-luvulla Qing-imperiumin ja aloittivat Kiinan valloituksen .
Xinhain vallankumouksen jälkeen alueesta tuli Fengtian-klikin , kiinalaisten militaristien manchu-ryhmän, hallintaan .
Vuosina 1929-1931 anarkokommunismi vakiintui osittain tulevan alueen alueelle niin sanotussa " Korean kansan yhdistyksessä Manchuriassa " (KNAM). Vuonna 1929 perustettu Korean Anarchist Federation (KAF) on juurtunut syvälle Mantsurian 2 miljoonan korealaisen joukossa. Yhdistys syntyi Korean Anarchist Federation in Manchurian (KAFM) ja Korean Anarchist-Communist Federationin (KACF) tiiviin yhteistyön tuloksena.
KNAM oli osa "autonomista kyläliikettä", jossa korealaiset anarkistit ja nationalistit keskittyivät ihmisten ja toistensa aineellisten tarpeiden tyydyttämiseen. Aluksi nationalistit ja anarkistit olivat erillisiä, mutta lähentyivät "ei sääntöjä" -muodossa, jossa yhteiskunnallinen organisaatio perustui yksilön vapauteen ja keskinäiseen apuun . Yhdistys ei kestänyt kauan, vuonna 1931 Japanin joukot miehittivät Manchurian ja vuonna 1932 muodostettiin Manchukuon nukkevaltio .
Vuonna 1945 Neuvostoliiton joukot miehittivät Manchurian osana toista maailmansotaa ja Neuvostoliiton ja Japanin sotaa . Edelleen luovutettiin Kiinan kommunisteille .
Kiinan muodostamisen jälkeen maakunnat jaettiin erityisalueisiin, ja näille maille muodostettiin Yanbian erityisalue (延边专区). Vuonna 1952 siitä tuli Yanbian-Korean autonominen alue (延边朝鲜族自治区), jonka viranomaiset sijaitsivat Yanjin piirikunnassa. Vuonna 1953 Yanji City County erotettiin Yanji Countysta erilliseksi hallintoyksiköksi.
Vuonna 1955 Yanbian Korean autonomisesta alueesta tuli Yanbian Korean autonominen prefektuuri. Vuonna 1958 Dunhuan piirikunta, joka oli aiemmin ollut suoraan Jilinin maakunnan hallituksen alainen, siirrettiin autonomiselle alueelle. Vuonna 1965 Tumenin kaupunki muodostettiin Yanjin ja Wangqingin maakuntien viereisistä maista. Vuonna 1983 Yanji County nimettiin uudelleen Longjingiksi.
Vuonna 1985 Dunhuan piirikunta muutettiin kaupunkimaakunnaksi. Vuonna 1988 Hunchunin ja Longjingin maakunnat muutettiin myös kaupunkialueiksi. Vuonna 1993 Helong County päivitettiin kaupunkimaakunnaksi.
Idässä YaKAO rajoittuu Venäjän Primorsky -alueeseen (yli 230 km yhteisestä rajasta), jonka kapea kaistale erottaa Kiinan kansantasavallan Japaninmeren rannikolta. Etelässä - Pohjois- Koreasta (yli 520 km) [2]
Kansallinen kokoonpano 2010 | ||||
---|---|---|---|---|
han ihmisiä | 64,55 % | |||
korealaiset | 32,45 % | |||
Manchus | 2,52 % | |||
muut (mongolit, dunganit) | 0,48 % |
Korealaisten muutto Kiinan valtakuntaan alkoi Japanin hyökkäyksen jälkeen Korean maihin ja tapahtui vuosien 1860 ja 1945 välillä . Vuonna 1949 noin 1,5 miljoonaa korealaista asui Kiinassa. Noin 60 % maan korealaisista (enimmäkseen toisen tai kolmannen sukupolven korealaisia) päätti ottaa Kiinan kansalaisuuden Korean sodan päätyttyä. Vuonna 1952 he saivat itsenäisyytensä kompakteissa asuinpaikoissa. Ajan myötä korealaisten osuus autonomiasta pieneni 60,2 prosentista vuonna 1953 36,3 prosenttiin vuonna 2000 kiinalaisten osittaisen assimiloitumisen ja alueelle 1960- ja 1970-luvuilla tapahtuneen kiinalaisen intensiivisen maahanmuuton seurauksena. Vuonna 2000 alueella asui 854 tuhatta etnistä korealaista, noin kolmannes kaikista Kiinan kansantasavallan korealaista alkuperää olevista ihmisistä.
Yanbian-Korean autonominen prefektuuri on jaettu 6 kaupunkimaakuntaan ja 2 maakuntaan:
Kartta | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
# | Tila | Nimi | Hieroglyfit | Pinyin | hangul | Korean uusi romanisointi | McCune-Reischauerin romanisointi | Väestö (2003, noin) |
Pinta- ala (km²) |
Väestötiheys ( /km²) |
yksi | kaupunkimaakunta | Yanji (Yongil) |
延吉市 | Yánjí shì | 연길시 | Yeongil-si | Yngil-si | 410 000 | 1.332 | 308 |
2 | kaupunkimaakunta | Tumen (Tomun) |
图们市 | Tumen ujo | 도문시 | Domunsi | Tomun-si | 130 000 | 1.142 | 114 |
3 | kaupunkimaakunta | Dunhua (Donghwa) |
敦化市 | Dūnhuà shì | 돈화시 | Donhwa-si | Tonhwa-si | 480 000 | 11,963 | 40 |
neljä | kaupunkimaakunta | Hunchun (Hongchun) |
珲春市 | Hunchūn shì | 혼춘시 | Hongchun-si | Honch'un-si | 220 000 | 4,938 | 45 |
5 | kaupunkimaakunta | Longjing (Ryongjong) |
龙井市 | Longjǐng shì | 룡정시 | Ryongjeong-si | Ryongjŏng-si | 250 000 | 2,592 | 96 |
6 | kaupunkimaakunta | Helong (Hwaryeong) |
和龙市 | Helong ujo | 화룡시 | Hwaryong-si | Hwaryong-si | 210 000 | 5,069 | 41 |
7 | lääni | Wangqing (Wancheon) |
汪清县 | Wangqing Xian | 왕청군 | Wangcheong-gun | Wangch'ŏng-kun | 250 000 | 8,994 | 28 |
kahdeksan | lääni | Antu (Ando) |
安图县 | Āntú xian | 안도군 | Ando-ase | Ando-kun | 210 000 | 7.444 | 28 |
Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
---|---|
Bibliografisissa luetteloissa |
Jilinin maakunnan hallinnolliset jaot ( Jilin) | ||
---|---|---|
Kaupungit, joilla on osamaakuntaa | ||
kaupunkialueet | ||
Autonomiset alueet |