Muutosten kirja

Tämä sivu tai osio sisältää tekstiä aasialaisilla kielillä. Jos sinulla ei ole tarvittavia fontteja , jotkin merkit eivät välttämättä näy oikein.

I Ching ( kiina trad. 易經, ex. 易经, pinyin Yì Jīng ) tai Zhou Yi [1] (周易) on vanhin kiinalainen filosofinen teksti. Vanhin kerros, joka on perinteisesti päivätty v. 700 eaa n. e. [2] ja tarkoitettu ennustamiseen, koostuu 64 heksagrammista . II vuosisadalla eKr. e. Kungfutselainen perinne hyväksyi sen yhdeksi konfutselaisen Pentateukin kaanoneista .

Tausta

Zhou ei ole Kiinan historian vanhin ennustusjärjestelmä. Guo yu (sotavaltioiden ep.), Zhou li (Qin-Han), samoin kuin keskiaikaisissa teksteissä mainitaan sitä edeltäneet kirjoitukset (käytännöt): "Lianshan" 《連山》 ep. Xia ja Guicang 《歸藏》 ep. Shang-yin. Kuten Zhou ja , perinne yhdistää ne loshu-kaavioon, mutta niiden nimiä lukuun ottamatta niistä ei tiedetä mitään.

Otsikko ja tekijä

Kirjan olemassa oleva järjestelmä kehittyi pääasiassa Zhoun aikakaudella ja toisin kuin aikaisempien aikojen manttiset järjestelmät, sitä kutsutaan Zhoun muutosten kirjaksi . "Muutokset" tulkittiin ennustamisen tuloksena saatuina heksagrammien, niiden rivien tai numeroiden muunnoksina. Feng Yu-lan ehdotti, että sana "muutos" tarkoitti alun perin "helppoa", koska siankärsän varrella ennustaminen on yksinkertaisempaa kuin edellisen Shang-dynastian ennustusluiden käyttö , mutta tästä on vain vähän todisteita [3] . On myös muinainen kansanetymologia , jonka mukaan "muutoksen" symboli sisältää auringon ja kuun, ja siten päivän syklin. Nykyaikaiset sinologit uskovat, että tämä symboli tulee joko pilvistä tulevan auringon kuvasta tai aluksen sisällöstä, joka muuttuu toiseksi [4] .

Tekijyys liitetään perinteisesti Zhou- ajan kulttuurisankareihin Wen-wangiin ja Zhou-gongiin , ja se yhdistetään myös legendaariseen keisariin Fu Xiin . Kanonisen kommentin mukaan Fu Xi noudatti maailman lakeja ja loi kahdeksan trigrammaa (八卦; ba-gua) "tutkitakseen perusteellisesti yliluonnollista ja kirkasta ja luokitellakseen lukemattomia asioita." Kirja itsessään ei sisällä tätä legendaa eikä kerro oikeastaan ​​mitään sen alkuperästä [5] . Zhoun rituaalit kuitenkin väittävät, että heksagrammit on johdettu alkuperäisestä kahdeksan trigrammin sarjasta [6] . Han -aikana oli erilaisia ​​mielipiteitä trigrammien ja heksagrammien historiallisesta suhteesta. Lopulta syntyi yksimielisyys siitä, että 2. vuosisadan tiedemies. ILMOITUS Ma Rong katsoi tekstin Fu Xin, Wen-wangin, Zhou-gongin ja Kungfutsen yhteisen työn ansioksi, mutta tämä perinteinen attribuutio ei ole enää yleisesti hyväksytty [7] .

Teoksen sisältö

Kirja koostuu 64 hahmosta  - heksagrammeista , joista jokainen ilmaisee tiettyä elämäntilannetta ajassa sen asteittaisen kehittymisen näkökulmasta. Hahmot koostuvat kuudesta vedosta ; viivat osoittavat peräkkäisiä vaiheita tietyn tilanteen kehityksessä. Ominaisuuksia, joita kutsutaan myös yaoksi , on kahta tyyppiä: joko kiinteitä (niitä kutsutaan myös yhdeksäksi ) tai keskeltä katkaistuja ( kuusia ) (ominaisuuksissa on myös väriero, joten "yhdeksän" on merkitty valkoisella, "kuusi" " - mustissa). Tämä johtuu siitä, että edellinen symboloi aktiivista tilaa, valoa, jännitystä (yang) ja jälkimmäinen - passiivista tilaa, pimeyttä, mukautumista (yin) . On yleisesti hyväksyttyä, että rivit luetaan alhaalta ylöspäin (vaikka löytyy myös päinvastainen tulkinta); niiden järjestys kuvaa tilanteen kehittymistä.

Jokainen heksagrammi voidaan esittää myös kahden trigrammin yhdistelmänä . Yleensä yao-ominaisuuksien yhdistelmillä on yleinen nimi gua . Jokaiseen heksagrammiin, samoin kuin jokaiseen heksagrammin riviin, liittyy joukko aforismeja , joiden pitäisi antaa neuvoja ennustajalle.

Yleensä ennustaminen tapahtuu kolmen kolikon avulla , jotka heitetään 6 kertaa. Jos kolikoiden heittämisen jälkeen kaikki kolikot putoavat yhdelle puolelle, käärölle (tai vain paperiarkille) piirretään kiinteä viiva. Jos kolikot sijaitsevat eri puolilla, piirretään viiva, jonka keskelle on rako. Heti kun kaikki 6 riviä on vastaanotettu, ennustaja voi kääntyä Muutosten kirjan puoleen ja saada tulkinnan heksagrammistaan ​​[8] . On myös siankärkellä ennustamisvariantti , joka on kuvattu yksityiskohtaisesti muutoskirjan kommentissa " Xi ci zhuan " (系辞传 xìcí zhuàn), joka on osa niin kutsuttuja "muutosten kirjan siipiä" ".

Hexagram system

Heksagrammien järjestely

Matemaatikot ovat kiinnostuneita Muutosten kirjasta ensisijaisesti siinä olevien heksagrammien järjestyksen näkökulmasta. Heksagrammijärjestelytilaukset ovat historiallisesti tunnettuja: Fu Xi, Wen Wang (kuvassa yllä) ja useita eksoottisia. Toistaiseksi ei ole täysin tiedossa, sijaitsevatko nämä heksagrammit kussakin tällaisessa järjestyksessä satunnaisesti vai jonkin lain mukaan. Vain muutama malli on tunnistettu.

Jos esimerkiksi järjestämme heksagrammit Wen Wangin numerojärjestykseen, saamme seuraavan kuvan:

Voidaan nähdä, että jokainen parillinen heksagrammi saadaan kiertämällä sen edessä olevaa paritonta heksagrammia 180°. Jos parillinen heksagrammi on symmetrinen kierron suhteen (eli se muuttuu itsekseen pyörimisen aikana), niin se saadaan sen edessä olevasta parittomasta heksagrammista korvaamalla kaikki tämän parittoman heksagrammin kiinteät viivat katkenneilla ja katkonaisilla. sellaiset, joissa on kiinteät. Siten kaikki heksagrammit voidaan jakaa pareiksi, ensimmäinen parityyppi on korostettu punaisella ja toinen tyyppi sinisellä.

Amerikkalainen kirjailija, filosofi ja etnobotanisti Terence McKenna onnistui löytämään jotain, mikä jäi muiden I Chingin tutkijoiden huomion ulkopuolelle. Tutkiessaan Wen Wangin järjestystä hän päätti tutkia kuinka monta riviä muuttuu siirryttäessä jokaisesta edellisestä heksagrammista seuraavaan:

Tässä kaaviossa ensimmäinen numero on numero kuusi - tämä on vetojen määrä, joka on muuttunut siirtyessä ensimmäisestä heksagrammista toiseen. Ja todellakin kuusi yhtenäistä viivaa korvattiin kuudella katkonaisella viivalla. Siirtymisen aikana toisesta heksagrammista kolmanteen kaksi katkonaista viivaa korvattiin kahdella kiinteällä rivillä - ne saivat numeron kaksi. Ja niin edelleen.

Terence McKenna huomasi, että kaikkien parillisten lukujen lukumäärä on 48 ja kaikkien parittomien lukujen 16 (yhteensä 64 numeroa). Siksi niiden suhde on 16/48=1/3. Terence McKenna teki erittäin kauaskantoisia johtopäätöksiä löydöstään. Väittäen, ettei tällainen asenne ollut sattumaa, hän kehitti englanninkielisen ohjelmistopaketin.  Terence_McKenna#Novelty_theory perustui fraktaaligeometriaan [9] (ja tietysti hänen löytöensä) ja teki ohjelmansa avulla useita ennusteita, mukaan lukien "ennusti" maailmanloppua vuonna 2012 . Matemaatikot ovat kuitenkin taipuvaisia ​​uskomaan, että McKennan kaava on enemmän numerologinen [10] kuin matemaattinen. Toisin sanoen Makkena otti ennusteensa muista lähteistä, erityisesti maya-kalenterista , ja sovitti "aika-aaltonsa" niihin valitsemalla tarvittavat parametrit. Haastattelussaan [11] Terence McKenna väittää, että I-ching-heksagrammit ovat jakamattomia ajan elementtejä, Taon virtauksen elementtejä, ja Muutosten kirja itsessään on jotain jaksollista aikaelementtien järjestelmää . Terence McKennan löytöä ei ole koskaan julkaistu painetussa muodossa, ja se on olemassa vain sähköisessä muodossa hänen henkilökohtaisella verkkosivustollaan [12] .

Yleensä heksagrammien järjestelyssä paljastuu monia matemaattisia kuvioita. Mutta jos edelleen luotat yleisesti hyväksyttyyn matematiikan terminologiaan, on otettava huomioon, ettei yksikään kaava selitä miksi ja miten Wen Wang rakensi Muutosten kirjan olemassa olevan heksagrammien järjestyksen. Sitä eivät selitä meille lukuisat legendat ja kommentit, jotka kirjaimellisesti rakensivat koko kiinalaisen perinteisen filosofian järjestelmän, merkitys- ja käsitejärjestelmän. Avain sen ymmärtämiseen sisältyy Yu. K. Shchutskyn teokseen "Kiinan klassinen muutosten kirja I Ching", jossa arvovaltaisin tutkija-kääntäjä paljasti "Muutosten kirjan ensimmäisen kerroksen manttiset kaavat". Tekijän teloitus vuonna 1937 teki mahdottomaksi paljastaa ensimmäisen kerroksen manttisten kaavojen summien matemaattisia rakenteita, jotka ilmenivät Fu Xi -heksagrammien klassisessa neliössä. Tämän yleistyksen, joka on helposti todennettavissa suoralla korvauksella, vahvistaa myös samojen rakenteiden läsnäolo dodekagrammien (dodeka - kaksitoista, kreikka) Fu Xi klassisessa neliössä (täsmälleen geometrisena kuviona).

Kungfutselaisuuden muutosten kirja

Konfutse arvioi tämän työn merkityksen näin: "Jos voisin pidentää elämääni, antaisin viisikymmentä vuotta muutosten tutkimiseen, ja sitten pystyisin olemaan tekemättä virheitä" ( Keskustelut ja tuomiot 7.16). Mutta on pidettävä mielessä, että "Muutosten kirja" mainitaan "Keskusteluissa ja tuomioissa (Lunyu)" vain kerran, ja se on epätyypillistä Konfutselle, joka ei ollut kiinnostunut irrationaalisuudesta: "En puhu. yliluonnollisesta, väkivallasta, hämmennyksestä ja hengistä" ("Lun Yu", VII, 21/22) On olemassa mielipide, että todellisuudessa Konfutse ei puhunut "Muutosten kirjasta" ollenkaan, ja yllä oleva lainaus on kirjoitusvirheen seurausta. Lisäksi "Muutosten kirjaa" ei mainita "Da Xuessa" eikä "Zhong Yunissa" eikä Menciuksessa, ja vaikka se mainitaan "Zuo Zhuangissa" ja Xunzissa, mutta ei kungfutselaisena klassisena tekstinä. . Nämä ja muut tosiasiat antavat aihetta joillekin tutkijoille jakaa sinologi Tsuda Sokichin ajatus siitä, että Muutosten Kirjaa ei hyväksynyt Konfutse, vaan konfutselaiset monta vuotta hänen kuolemansa jälkeen. On myös radikaalimpia näkökulmia, esimerkiksi Honda Nariyuki uskoo, että tekstin turmeltumisen vuoksi Lunyuessa mainittu sana "易" ("Muutosten kirja") on vain kirjoitusvirhe sanan "亦" sijaan. " ("myös").

Muutosten kirja on ensimmäinen konfutselaisuuden klassisten kirjojen joukossa ja kiinalaisen kirjallisuuden bibliografisissa katsauksissa. Tämä on ymmärrettävää, koska feodaalisessa Kiinassa bibliologian ja bibliografian loivat ihmiset, jotka saivat perinteisen konfutselaisen koulutuksen. Vanhan Kiinan bibliografit uskoivat horjumattomalla tavalla perinteeseen (ei alkuperäinen, mutta tarpeeksi vanha), jonka mukaan Muutosten kirjan luominen johtui niin syvästä antiikasta, ettei mikään muu klassinen kirja voinut kilpailla sen kanssa kronologisessa ensisijaisuudessa, vaikka itse asiassa Kirja Muutokset eivät ole lainkaan vanhin kiinalaisen kirjallisuuden monumenteista, ja tämän totesi kiinalainen filologia.

Kommentit ja kehitys

• Yang Xiong扬雄 käytti "Muutosten kirjan" periaatetta tutkielmassaan Taixuanjing , mutta binaarisen opposition sijasta hän tutki kolmen merkin yhdistelmää (taivas, maa, ihminen): yksi veto (1), a veto yhdellä välilyönnillä (2) ja veto kahdella välilyönnillä (3).

"Ten Wings"

Muutosten kirjan kommentit tunnetaan nimellä " Ten Wings " (十翼, Shi Yi ):

1. 彖上傳 "Tuan zhuan" (ensimmäinen), "Ensimmäinen kommentti sanonnoista"
2. 彖下傳 "Tuan zhuan" (toinen), "Toinen kommentti sanonnoista"
3. 象上傳 "Xiang zhuan" (ensimmäinen), "First Image Commentary"
4. 象下傳 "Xiang zhuan" (toinen), "Second Image Commentary"
5. 繫辭上傳 " Xiqi zhuan " (ensimmäinen), "First Commentary on Aforisms"
6. 繫辭下傳 "Xiqi Zhuan" (toinen), "Second Commentary on Aforisms"
7. 文言傳 "Wenyan Zhuan", "Kommentti merkkejä ja sanoja"
8. 序卦傳 "Xugua zhuan", "Kommentti heksagrammien järjestyksestä"
9. 說卦傳 "Shogua Zhuan", "Kommentti trigrammien selityksestä"
10. 雜卦傳 "Zagua zhuan" "Erilaisia ​​kommentteja heksagrammeista"

Katso myös

• ifa muinainen afrikkalainen ennustaminen

Muistiinpanot

1. ↑ Oletettavasti nimetty Zhoun aikakauden mukaan, jonka aikana kirjan arvovaltaisin painos koottiin. Toisen selityksen mukaan hieroglyfi 周 (zhou) tarkoittaa tässä "sykliä, piiriä", ja hieroglyfi 易 (yi) tarkoittaa "muutosta", joten nimi "Zhou Yi" tarkoittaa syklistä muutosta.
2. ↑ "I Ching" // Euclid - Ibsen. - M .  : Neuvostoliiton tietosanakirja, 1972. - ( Great Soviet Encyclopedia  : [30 nidettä]  / päätoimittaja A. M. Prokhorov  ; 1969-1978, v. 9).
3. ↑ Feng Yu-lan. Kiinan filosofian lyhyt historia. - Pietari: "Eurasia", 1998. - 376 s.
4. ↑ Schuessler, Axel. Vanhan kiinan etymologinen sanakirja ABC. - Honolulu: University of Hawai'i Press, 2007.
5. ↑ Redmond, Geoffrey; Hyvä, Tze-Ki. I Chingin opettaminen (muutosten kirja). - New York, New York: Oxford University Press, 2014.
6. ↑ Shaughnessy, Edward. Muutosten paljastaminen: Äskettäin löydetyt Yi Jingin (I Ching) käsikirjoitukset ja niihin liittyvät tekstit. – New York: Columbia University Press, 2014.
7. ↑ Nielsen, Bent. Yi Jingin numerologian ja kosmologian kumppani: Kiinalaisia ​​kuvia ja numeroita Hanista (202 eaa.–220 jKr.) Songiin (960–1279 jKr.) Lontoo: Routledge Curzon, 2003.
8. ↑ Ennustaminen verkossa Muutosten kirjan (I-Ching) mukaan  (venäjäksi)  ? . Gadanie.online . Haettu 8. joulukuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2021.  (määrätön)
9. ↑ "Aikaaallon nollan matematiikka" . Haettu 11. heinäkuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 23. heinäkuuta 2012. (määrätön)
10. ↑ "Uutuuden_teoria" . Haettu 11. heinäkuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 19. kesäkuuta 2012. (määrätön)
11. ↑ "Haastattelu Terence McKennan kanssa" . Haettu 30. syyskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 1. huhtikuuta 2020. (määrätön)
12. ↑ "Terence McKennan aikaaallon nollateoria" . Haettu 11. heinäkuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 23. heinäkuuta 2012. (määrätön)

Kirjallisuus

• Alekseev V. M. Muistiinpanoja Yu. K. Shchutskyn kiinalaisen klassisen "Muutosten kirja" kirja-väitöskirjasta Arkistokopio 25. joulukuuta 2011 Wayback Machinessa // Alekseev V. M. Idän tiede. M., 1982. S.371-388.
• Ageev N. Yu. I Chingin kalenteritulkintojen syntyongelmaan // Yhteiskunta ja valtio Kiinassa. XXXII tieteellinen konferenssi. M., 2002.
• Ageev N.Yu. Yijing ja kalenteri Han-oppineiden teoksissa // Yhteiskunta ja valtio Kiinassa: XXXIX tieteellinen konferenssi / Oriental Studies RAS -instituutti. - M., 2009. S.434-449.- ISBN 978-5-02-036391-5 (alueella)
• Appenyansky A. I. I Ching -neuvonta. - M .: Psykoterapian instituutin kustantamo, 2002.-583 s.
• Davydov S. D. Heksagrammien järjestyksessä "Muutosten kirjassa". // XIX NK OGK. M., 1988.
• Zinin S. V. "I Ching" kiinalaisen kirjallisuuden muistomerkkinä. // Petersburg Oriental Studies. 1993. Numero 3.
• Emelyanov S. S. Heksagrammien tilakoostumuksen rekonstruoinnista. // XX NK OGK. M., 1989.
• Eremeev V. E. "Muutoskirjan" aritmosemiotiikka - M .: Yritys Sputnik +, 2001. 152 s.
• Ja ching. "Muutosten kirja" ja sen kanoniset kommentit / Perev. kiinasta, esipuhe ja huomata. V. M. Yakovleva. — M.: Janus-K, 1998. — 267 s.
• Eremeev V. E. Muutosten kirjan symbolit ja numerot. 2. painos, rev. ja lisää - M .: Ladomir, 2005. 600 s.
• Eremeev V. E. "Muutosten kirja" ja semanttinen koodaus // Filosofian kysymyksiä . 2007. nro 5. s. 112-121.
• Karapetyants A. M. "I Chingin" rakenteen ongelmasta // XIV tieteellinen konferenssi. Yhteiskunta ja valtio Kiinassa. Ch.1., M., 1983.
• Karapetyants A. M. "Zhou Yin" rakenteen ongelma // 24. tieteellinen konferenssi "Yhteiskunta ja valtio Kiinassa". Osa I M., 1993.
• Kobzev AI Opetus symboleista ja numeroista kiinalaisessa klassisessa filosofiassa. - M.: Nauka, 1994.
• I Ching  / Kobzev A. I.  // Islanti - Kanslia [Sähköinen resurssi]. - 2008. - S. 250. - ( Great Russian Encyclopedia  : [35 osassa]  / päätoimittaja Yu. S. Osipov  ; 2004-2017, v. 12). - ISBN 978-5-85270-343-9 .
• Krushinsky A. A. I Chingin logiikka: Päättely muinaisessa Kiinassa. M., VL. 1999. 173 sivua.
• Lukyanov A.E. Tao "Muutosten kirjat". M., 1993.
• Spirin V.S. Neljä tyyppiä "identiteettiä" "Mo-tzussa" ja heksagrammityypit "I Ching" // Idän kansojen kulttuurihistorian kirjallisia monumentteja ja ongelmia. XXIV.P.1. M., 1991.
• Wu Jin, Wang Yongsheng. Sata vastausta Zhou Yiä koskeviin kysymyksiin. Zhou Yi, kiinalainen lääketiede ja Qigong. Per. kiinasta . - Kiova: Nika-Center, 2001. - 312 s. — ISBN 5-88230-103-3 . (Venäjän kieli)
• Chibisov T. P. Tai Xuan Ching ja I Ching -heksagrammit // XXVIII tieteellinen konferenssi "Yhteiskunta ja valtio Kiinassa". M., 2007. S.178-185.
• Chibisov T.P. Zhou ja syklisten muutosten järjestelmä ja Tai Xuan Jingin tetragrammit // Yhteiskunta ja valtio Kiinassa: XXXIX tieteellinen konferenssi / Oriental Studies RAS -instituutti . - M., 2009. S.406-419.- ISBN 978-5-02-036391-5 (alueella)
• Shchutsky Yu.K. Klassinen kiinalainen "Muutosten kirja" Arkistokopio päivätty 13. maaliskuuta 2011 Wayback Machinessa / Ed. A. I. Kobzeva. 2. painos - M .: Nauka, 1993.
• Jung KG Itäisten uskontojen ja filosofioiden psykologiasta. — M.: 1994.
• Zhou Zonghua . Dao I-Ching. Per. englannista. - K: Sofia, 1996, 1999. ISBN 5-220-00022-5

• Christensen, Lars Bo. Muutosten kirja - I Chingin alkuperäinen ydin: [ eng. ] . - CreateSpace, 2015. - 392 s. — ISBN 978-87-997976-1-5 .
• Shaughnessy, Edward L. Muutosten paljastaminen: Äskettäin löydetyt Yi Jingin käsikirjoitukset (I Ching) ja niihin liittyvät tekstit: [ eng. ] . - New York: Columbia University Press, 2014. - xxii, 335 s. — ISBN 978-0-23-116184-8.

Linkit

• Eremeev V. E. "Muutosten kirjan symbolit ja numerot"
• Ole Lukoe "I Ching". Reconstruction - Book of Changes as Book of Universals Arkistoitu 6. tammikuuta 2008 Wayback Machinessa
• I Ching arkistoitu 19. maaliskuuta 2021 Wayback Machinessa (alkuperäinen kiinaksi osoitteesta baidu.com )

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Suuri tanskalainen Iso venäläinen maailman ympäri Ortodoksinen Universalis
Bibliografisissa luetteloissa BNF : 12010189h GND : 4072708-7 J9U : 987007289005505171 LCCN : n79036106 NLG : 138376 SUDOC : 027415120 VIAF : 230980056 WorldCat VIAF : 230980056