Moldovan murre

Moldavian murre tai moldovan murre  on yksi nykyaikaisen romanian kielen murteista [1] , joka on yleinen Moldovan historiallisen alueen alueella nykyaikaisessa Romaniassa .

Maantieteellinen levinneisyys

Moldavian murre on laajalle levinnyt Romanian koillisosassa . Se on yleinen erityisesti seuraavilla historiallisilla tai hallinnollisilla alueilla:

• Romanian Moldovan osassa (keskiaikaisen Moldovan ruhtinaskunnan länsiosa ja vastaavasti Moldavian historiallisen alueen länsiosa ): Bacaun , Botosanin , Vasluin , Vrancean , Galatin , Neamtsin , Suceavan ja Iasin kreivikunnat ;
• Munteniassa ja Pohjois -Dobrujassa ; joitain moldavan murteen isoglosseja löytyy seuraavien läänien pohjoisosista: Buzău , Brăila , Tulcea ;
• Ukrainassa :
  • Tšernivtsin alueella : Pohjois -Bukovina , Hertsan alue ja eräät muut alueen alueet;
  • Odessan alueella : Budzhakin historiallinen alue ( Artsizsky , Belgorod-Dnestrovsky , Bolgradsky , Izmailsky , Kilisky , Renisky , Saratsky , Tarutinsky , Tararbunarsky piirit) ja jotkut muut alueen alueet;
  • pienet erillisalueet muissa Ukrainan osissa;
• Koillis- Transilvaniassa ; joitakin isoglosseja löytyy seuraavista maakunnista: Bistrica-Nasaud , Clujin läänin itäosa , Covasna , Mureşin läänin pohjoisosa , Hargita .

Siten, toisin kuin nimensä, moldavan murteen levinneisyysalue ei rajoitu Moldovan historiallisen alueen rajoihin [3] .

Ominaisuudet

Fonetiikka

Seuraavat foneettiset ominaisuudet erottavat moldavan murteen muista romanian kielen murteista:

• Postiveolaariset affrikaatit [t͡ʃ, d͡ʒ] muuttuivat frikatiiviksi [ʃ, ʒ] : [ˈʃapɨ, ˈʃinɨ, ˈʒeni] sanoissa kuten ceapă , cină , gene . [4] Kenttätutkimuksista kerätyt ääntämistiedot [2] viittaavat siihen, että vaikka tämä ilmiö kattaa suurimman osan murteen alueesta, se ei ole systemaattista ja esiintyy toisinaan vapaana vaihteluna .
• Frikatiivien [s, z, ʃ, ʒ] ja affrikaatin [t͡s] jälkeen (ja joskus [r] ) jälkeen tapahtuu vokaalin vaihto, jossa [e] korvataan [ə] , [i] [ɨ ] ja . _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ răină , jale, jale, jale, jale , jale țes , țeapăn , reci . Tällaisessa foneettisessa kontekstissa foneemin /ʲ/ toiminto menetetään , mikä on vastuussa substantiivien ja adjektiivien monikon osoittamisesta sekä verbien toisen persoonan: [paˈrint͡s, vjez] (tavallisille părinți , vezi ) . Tämän seurauksena monien substantiivien ja adjektiivien ero yksikön ja monikon ääntämisen välillä katoaa: moș , leneș , colț , ursuz .
• Labaalisen [v] jälkeen äänestä [e] tulee [ə] ja äänestä [ e̯a ] [a]: [loˈvəsk, sə loˈvaskə] sanoissa lovesc , să lovească .
• Sanan lopun [ə]-äänestä tulee [ɨ]: [ˈmamɨ, ˈkasɨ] kielellä mamă , casă .
• Korostamaton [o] lähestyy [u]: [akupiˈrit] sanassa aoperit (harvinainen).
• Diftongi [o̯a] säilyy: [ˈso̯ari, ˈbo̯alɨ] kielessä soare , boală .
• Korostamaton [e] sanan keskellä ja lopussa lähestyy [i]:tä: [ˈlapti, disˈfak] sanoissa lapte , desfac .
• Alueen pohjoisilla alueilla välittömästi korostettua tavua edeltävä vokaali [ə] avautuu muotoon [a]: [maˈɡar, baˈtrɨn, taˈkut, paˈduri] kielessä măgar , bătrîn , tăcut , pădure .
• Diftongista [ja] tulee [je]: [bəˈjet, ɨŋkuˈjet] kielellä băiat , încuiat .
• Etymologisesti [ɨ] pysyy sanoissa cîine , mîine , minini , pîine [ˈkɨni, ˈmɨni, mɨnʲ, ˈpɨni].
• Labaaliset äänet [p, b, m] palatalisoituvat , kun niitä seuraa etuvokaali , ja niistä tulee [c, ɟ , ɲ], vastaavasti: [koˈkʲil, ˈɡʲini, nʲel] in copil , bine , miel .
• Labodentaalikonsonantit [f, v] palatalisoidaan samalla tavalla , mutta kahdella eri tavalla. Alueen eteläosassa ne muuttuvat [ç, ʝ] ja pohjoisessa vastaavasti [ɕ, ​​ʑ]: [ˈhʲerbi / ˈʃʲerbi, ɦʲiˈt͡səl / ʒʲiˈt͡səl] in fierbe , .
• Hammaskonsonantit [t, d, n] pysyvät muuttumattomina ennen [e, i, e̯a]: [ˈfrunti, diˈparti, de̯al, ˈneɡru, ˈne̯aɡrə].
• Banaatin murreessa , Maramuresh /Marmaros-murteessa ja aromanialaisessa kielessä on myös affrikaatti [d͡z], josta Muntenin / Wallachian murteessa, Krisanin murteessa ja romanian peruskielessä tuli [z] [ 5] : [d͡zɨk] sanassa zic (latinasta dico ).
• Sanan lopun diftongi [e̯a] muuttuu monoftongiksi [ɛ]: [aˈvɛ, spuˈnɛ] sanoissa avea , spunea .
• Äänet [i] ja [u] esiintyvät viimeisessä tavussa: [pəduˈrarʲ, koʒoˈkarʲʷ] sanoissa pădurar , cojocar .
• Alueen pohjoisosassa [v], jota seuraa ääni [o, u], muuttuu [h]: holbură , hulpe , hultan (vertaa vakiovolbură , vulpe , vultan ).

Morfologia

• Naispuoliset substantiivit, joiden pääte on -că datiivissa ja akkusatiivissa, ottavat päätteen -căi : maicăi , puicăi (vertaa standardiin maicii , puicii ).
• Vokaalin siirto [s, z, ʃ, ʒ, t͡s, d͡z] jälkeen johtaa homonyymiin - feminiiniset substantiivit ja adjektiivit kuulostavat samalta yksikössä ja monikossa: [ˈkasɨ] ("talo tai talot", vertaa tavalliseen casă/case ) , [ˈɡrasɨ] ("rasva", vertaa grasă/grase ).
• Substantiivi tată "isä" määrätyssä muodossa (määräisen artikkelin kanssa) kuulostaa tatulilta (tavallinen ääntäminen tatăl ).
• Possessiivipronominien artikkeli ei muutu henkilöiden ja numeroiden osalta: a meu , a mea , a mei , mele ("minun, minun, minun", verrataan standardiin al meu , a mea , ai mei , ale mele ).
• Verbit epätäydellisissä muutoksissa kolmannessa persoonassa: era / erau , făcea / făceau (sama kuin peruskielessä).
• Yksinkertaista täydellistä ( perfectul simplu ) ei käytetä, paitsi harvoissa poikkeuksissa kolmannelle henkilölle, jossa niitä käytetään osoittamaan menneisyyttä (korostamatta täydellistä muotoa).
• Apuverbillä yhdistelmässä perfect ( perfectul compus ) on sama muoto yksikön ja monikon kolmannessa persoonassa: el o fost / ei o fost ("hän oli/he olivat", vertaa standardiin el a fost , ei au fost ).
• Pohjois-Moldaviassa pluperfekt muodostuu analyyttisesti : m-am fost dus , am fost venit ("lähdin, tulin", vertaa standardiin mă dusesem , venisem ).
• Tulevaisuuden verbit käyttävät verbin epämääräistä muotoa ja joskus osuvat sen kanssa yhteen: va veni , a veni ("hän tulee", peruskielessä vain va veni ).
• Esiintyy seuraavat subjunktiivimuodot : să deie , să steie , să beie , să ieie , să vreie (vertaa standardiin să dea , să stea , să bea , să ia , să vrea ).
• Esiintyy seuraavat pakottavat muodot : ádă , vină (vertaa standardiin adú , vino ).
• Kun verbin kohde on toinen verbi, jälkimmäistä käytetään infinitiivissä partikkelin a kanssa : prinde a fierbe ("alkaa kiehua", kun taas standardikielessä käytetään subjunktiivia: prinde să fiarbă tai începe să fiarbă ).
• On taipumus muodostaa substantiivien genitiivi ja akusatiivi analyyttisesti: dă mîncare la pisică ("anna kissalle ruokaa", vertaa standardiin dă mîncare pisicii ).

Sanasto

• Jotkut sanat ovat säilyttäneet arkaaisen muotonsa: îmblu , împlu , întru , înflu , nour , dirept (vertaa standardiin umblu , umplu , intru , umflu , nor , drept ).
• On olemassa erityinen kolmannen persoonan persoonapronomini, jota käytetään sekä eläville että elottomille substantiiveille: dînsul , dînsa , dînșii , dînsele ("hän, hän, he"; vertaa sanaan el , ea , ei , ele ). Normaalissa kielessä näitä pronomineja käytettiin alun perin kohteliaisuutena kolmatta henkilöä kohtaan.
• Demontiivipronominilla on tiettyjä muotoja : [aˈista, aˈjasta, aˈʃala, aˈʃeja] ("tämä, tämä, tuo, tuo"; vertaa standardiin acesta , acesta , acela , aceea ).
• Erilliset sanat, joita ei käytetä peruskielessä: omăt ("lumi", tavallisen zăpadă sijaan ), agudă (" mulperi ", ei dudă ), poame ("rypäle", strugurin sijaan ), perje ("luumut", luumun sijaan ), ciubotă ("saappas", cizmă sijasta ), cori ("tuhkarokko", pojarin sijaan ) ja muut.

Moldovan murteen piirteet Moldovan tasavallan alueella

Moldovan tasavallan [6] historiallisen kehityksen erityispiirteistä johtuen Prutin vasemman rannan asukkaiden puhekieleen vaikutti enemmän venäjän kieli kuin Länsi-Moldavian asukkaiden murteeseen , jossa 1800-luvulla käytiin kampanja slaavilaisten poistamiseksi . 1990-luvulla tutkijat havaitsivat [7] seuraavat leksikaaliset ja morfologiset piirteet.

• Lainataan yksittäisiä lekseemejä venäjän kielestä ja luodaan joukkolausekkeita romanian kielioppiin perustuen. Joten esimerkiksi sana sclad ("varasto") juurtui moldovan murreeseen, korvaten puhekielessä sanan depozit samalla merkityksellä kuin tavallisesta romanian kielestä, ja siitä tuli osa vakaata ilmaisua la sclad ("to". varastossa", "varastossa").
• Venäläisten juurien ja romanian päätteiden sekoitus verbien morfologiassa. Esimerkki tällaisesta sekaannuksesta on seuraava lause: Pe Ion l-au sudit pe doi ani (" Ion tuomittiin kahdeksi vuodeksi"). Verbi sudit muodostetaan lisäämällä sudromanian pääte -t ​​venäjän juureen , joka vastaa mennyttä partisiippia.
• Jäljitys morfologiassa ja syntaksissa. Esimerkiksi possessiivikonstruktio "minulla on / sinä / hän / jne." on jäljitettävissä venäjän kielestä: lause La mine rochia-i nouă on jälkipaperi venäjän kielestä "minulla on uusi mekko" tavallisen Rochian sijaan. mea este nouă (kirjaimellisesti "Mekkoni on uusi.
• Vaihtoehtoinen ääntäminen joillekin sanoille, joilla on vastine venäjäksi: epizod vakiojakson ( "episode") sijaan, organizm standardin organismin sijaan ( "organismi") jne. On kuitenkin huomattava, että jotkut näistä ääntämismuodoista ja oikeinkirjoitus oli käytössä romanian kirjallisessa kielessä aikaisemmassa vaiheessa. [kahdeksan]

On huomionarvoista, että venäläisten lekseemien leviäminen neuvostokaudella ei rajoittunut Prutin vasempaan rantaan. Erilliset lekseemit pääsivät moldovaan standardiin. Esimerkkinä tästä on substantiivi sprafcă ("apua") [9] , joka jossain vaiheessa korvasi Moldovan standardin adeverinţă , vaikka 1990-luvulla sanaa adeverinţă suosittiin jälleen .

Suurin osa moldavan kielessä olevista lainoista ja rampauksista on läsnä vain suullisessa puheessa, tunkeutumatta romanian kirjalliseen kieleen. Siten vuonna 2014 tehdyn kenttätutkimuksen [10] tulosten mukaan Moldovan tasavallan lehdistö käyttää romanian standardikieltä vain 0,28-0,58 % Moldovan regionalismista.

Token-kartat

• Romanian sanasto Moldovassa, Bessarabiassa ja Transnistriassa. Gustav Weigandin tutkimus :

• Romanian kielialue

• Moldovalle ominaisten isoglossien laajennus

Moldavan kielen ja moldavan murteen korrelaatio

Moldavian murre on romanian kielen suullinen muoto (" abstand "). Sitä ei pidä sekoittaa " moldavian kieleen ". Termi "moldovan kieli" löytyy Moldovan tasavallan virallisista asiakirjoista [11] , ja se on yksi Moldovan valtionkielen nimistä. Merkittävät erot moldovan kielen ja romanian välillä ovat kirjallisuuden normin tasolla, osittain foneetiikassa ja myös sanavarastossa (suur määrä lainauksia venäjän kielestä.) [12] .

Neuvostoliiton kielitieteessä romanin kielen murteita kutsuttiin historiallisesti " dako-romanialaiseksi murreryhmäksi " [13] [14] , ja jotkut pitivät kiistanalaisena idiomin ("moldovan murre tai moldovan kieli") sosiolingvististä asemaa . tutkijat [15][ määritä ] . Samaan aikaan Suuri Neuvostoliiton tietosanakirja jakoi moldavan kielen ja romanian kielen moldavan murteen, vaikka se kutsui niitä "läheisiksi" [16] .

Jotkut nykyajan kielitieteilijät [17] [18] [19] eivät erottele moldavia ja romania erillisinä, eri kielinä, vaan puhuvat yhden kielen kahdesta nimestä ( kielinimestä ).

Maantieteellisesti yksikään merkittävistä moldavan murteen isoglossoista ei kulje Moldovan tasavallan ja Romanian välistä rajaa pitkin, mikä osoittaa poliittisen rajan ja murteiden jakautumisen välisen ristiriidan. Joidenkin tutkijoiden mukaan fonetiikka ja morfologia (jotka ovat ratkaisevia murteiden luokittelussa) ovat identtisiä molemmin puolin rajaa, ja sanavarastoerot ovat minimaaliset [20] . Muut tutkijat pitävät eroja, erityisesti sanaston, riittävinä moldova-romanian sanakirjan laatimiseen., joka painettiin vuonna 2011 Moldovan tasavallan tiedeakatemian kirjapainossa [21] .

Katso myös

• Banatin murre
• Muntenin murre
• Transilvanian murteet
  • Krishanin murre
  • Maramuresh murre
• Timochin murre

Muistiinpanot

1. ↑ George L. Campbell . 2 // Maailman kielten kokoelma: Ladakhi - Zuni. - Routledge, 2000. - P. 1854. - (Maailman kielikokoelma). — ISBN 9780415202978 . , Kanssa. 1406-1407. 
2. ↑ 1 2 (Rom.) Atlasul lingvistic român , toimittanut Sextil Puscariu, Cluj, 1938 (osa 11); Sibiu, Leipzig 1942 (osa 12), Sibiu, Leipzig, 1940, (osa III), Sibiu, Leipzig 1942, (täydennys osaan III). 
3. ↑ Gheorghe Postică, Civilizația veche românească din Moldova , toim. Știința, Chișinău 1995, ISBN 5-376-01634-X .
4. ↑ (Room.) Tratat de dialectologie românească , Editura Științifică și Enciclopedică, Bukarest, 1984, s. 213. 
5. ↑ (Room.) Matilda Caragiu-Marioțeanu, Compendiu de dialectologie română , Editura Științifică și Enciclopedică, 1975, s. 90. 
6. ↑ "Historiallisen kehityksen erityispiirteet" viittaa siihen, että Moldova oli osa Neuvostoliittoa ja kielirakentamista , joka tapahtui Neuvostoliiton aikana.
7. ↑ Donald L. Dyer. Venäjän kielen vaikutus romaniaan Moldovassa Neuvostoliiton aikana  (englanti)  = Some Influences of Russian on Romanian of Moldova during the Soviet Period // The Slavic and East European Journal: Journal. - American Association of Teachers of Slavic and East European Languages, 1999. - Voi. 43 , nro. 1 . - s. 85-98 . — ISSN 00376752 .
8. ↑ K. Bochmann, V. Dumbrava. Limba romană vorbită în Moldova istorică . - Leipziger Universitätsverlag, 2002. - Voi. 1. - s. 182. - 202 s. — ISBN 9783936522082 .
9. ↑ Dicţionarul limbii române, Bucureşti, Academia Română, 1994, voi. X, s. 1425-1455.
10. ↑ Daniela Gofu . Rinnakkaissanastojen luominen romaniaksi ja moldovaksi  (rom.)  // VIESTINTÄ, KONTEKSTI, TILINPÄÄTÖS : Journal / Iulian BOLDEA. - Tîrgu Mureş: Universitatea "Petru Maior", 2014. - T. 3 . - s. 624-633 . — ISSN 2069-3389 .
11. ↑ Moldovan tasavallan kansallisen politiikan käsite Arkistoitu 23. tammikuuta 2017 Wayback Machinessa , 19.12.2003.

    Käsite tulee historiallisesti vakiintuneesta ja yhteisestä kirjallisesta totuuden aarrekammasta vahvistamasta: Moldovan ja Romanian kansat käyttävät yhteistä kirjallista muotoa [...] Yhdistettynä yhteiseen alkuperään, jolla on yhteinen pääsanavarasto, moldovan kansalliskieli ja Romanian kansalliskieli säilyttää jokaisen lingvonimi / glottonym tunnistemerkkinä jokaisesta kansasta - Moldovan ja Romanian.

12. ↑ Moldavan kieli  / K.V. Bahnyan // Meotian arkeologinen kulttuuri - mongolien ja tataarien hyökkäys. - M  .: Great Russian Encyclopedia, 2012. - ( Great Russian Encyclopedia  : [35 nidettä]  / päätoimittaja Yu. S. Osipov  ; 2004-2017, v. 20). - ISBN 978-5-85270-354-5 .
13. ↑ Sergijevski, s. 34
14. ↑ Alisova, T. B., T. A. Repina, M. A. Tariverdiev. Johdatus romanssifilologiaan: Oppikirja. - Korkeakoulu, 1987.
15. ↑ Alisova, s. 22
16. ↑ Sergei Ivanovitš Vavilov. Suuri Neuvostoliiton tietosanakirja. - 2. - Publishing House of the Great Soviet Encyclopedia, 1954. - T. 28. , s. 108
17. ↑ Lukht L.I., Narumov B.P. Romanian kieli // Maailman kielet. Romaaniset kielet. - M. , Academia, Venäjän tiedeakatemian kielitieteen instituutti, 2001 - s. 575.
18. ↑ "Romanian kieli" Encyclopediassa "Britannica" . Käyttöpäivä: 5. heinäkuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 26. heinäkuuta 2008. (määrätön)
19. ↑ Kuningas, Charles. Neuvostoliiton Moldovan kansakunnan muodostaminen // Moldovalaiset: Romania, Venäjä ja kulttuuripolitiikka . - Hoover Press, 2000. - S.  107-108 . — 303 s. — ISBN 9780817997922 .
20. ↑ (Room.) Vasile Pavel, Limba română — unitate în diversitate Arkistoitu 29. kesäkuuta 2018 Wayback Machinessa , Limba română , nr. 9-10, 2008. 
21. ↑ Moldovan-romanian sanakirja. Toinen painos . Haettu 22. helmikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 27. lokakuuta 2020. (määrätön)