Kasveja Raamatussa

Kasvit mainitaan usein Raamatussa . On raportoitu, että ne ( ruoho ja puut ) luotiin kolmantena päivänä ( 1. Moos.  1:11 ), mutta jotkin kasvit ilmestyivät myöhemmin kirouksena esivanhempien synnin vuoksi ( pisarat  - 1. Moos.  3:18 ).

Symboliset kasvit

Muut kasvit herättivät esteettistä mielihyvää Raamatun kirjoittajissa ja henkilöissä ja toimivat jäljitelmän kohteena: " granaattiomena " ( 1. Kun .  7:18 ), liljat ( lat.  Lilium  - Laulujen laulu  2:1 ; 1. Kun .  7: 19 ) ja kurkut ( 1. Kun. 7:19) .  7:24 ). Koiruoho saa apokalyptisen merkityksen katkeruutensa vuoksi ( lat.  Absinthium  - Ilm .  8:11 ). Käännös on erittäin merkityksellinen . Jumala puhui Moosekselle palavasta orjantappurapensaasta ( rubus Vulgatassa ) (2. Moos.  3:2 ), mutta orjantappurakruunu asetettiin kärsivän Kristuksen päähän ( Matt.  27:29 ).

Syötävät kasvit

Raamattu mainitsee toistuvasti kasveja ravinnoksi. Tämä on ohraa ( lat.  Hordeum ), josta leipä tehtiin ( 2. Kun .  14:30 ; Hes.  4:12 ; Joh .  6:9 ). Ohrapellot levisivät Betlehemin läheisyydessä ( Rut.  1:22 ). He kasvattivat myös vehnää ( lat.  Triticum  - Ruut.  2:23 ; 1. Sam.  6:13 ).

Viljelty muinaisessa Palestiinassa ja linsseissä ( 2. Kun .  23:11 ). Esau myi esikoisoikeutensa linssipataa varten ( 1. Moos.  25:34 ). Taatelihedelmiä on syöty muinaisista ajoista lähtien ( 2. Moos .  15:27 ). Nooan ajoista lähtien rypäleiden viljelyä on harjoitettu ( 1. Moos.  9:20 ).

Vaeltaessaan erämaassa israelilaiset muistivat Egyptin kasveja, kuten kurkku ( lat.  Cucumis ), sipuli ( lat.  Cepa ), valkosipuli ( lat.  Allium ) ja meloni ( lat.  Pepo  - Numero  11:5 ). He söivät myös pistaasipähkinöitä ( lat.  Pistacia ), manteleita ( lat.  Amygdalus  - 1. Moos.  43:11 ).

Kasvit materiaalina

Jo Eedenin puutarhassa mainitaan viikunapuu ( lat.  Ficus ) , josta Aadam ja Eeva tekivät vaatteita ( 1. Moos.  3:7 ). Pappien vaatteet tehtiin pellavasta , sekä ylä- että alaosasta ( 3. Moos.  16:4 ; 3. Moos.  19:19 ).

Nooan arkki tehtiin gopher -puusta ( 1. Moos.  6:14 ), ja Liitonarkki  tehtiin sittim-puusta ( latinaksi  lignis setthim ) tai akaasiasta ( 2. Moos.  37:1 ). Setri ( lat.  cedrinas ligna  - Jes.  41:19 ; 1. Kun .  7:2 ), sypressi ( 1. Kun .  6:34 ) ja oliivipuu ( lat.  lignis olivarum  - Jes.  41:19 ; 1. Kun.  6:31 ) .

Rituaalikasvit

Raamattu mainitsee muinaisten juutalaisten palvonnan tammimetsissä ( 2. Kun .  18:4 ; Is.  1:29 ). Tammen ( lat.  Quercus ) oksissa Absalom sotkeutui hiuksiinsa ja siksi viholliset joutuivat kiinni ( 2. Kun .  18:10 ). Sikemin tammen alle (joka Vulgatassa tulkitaan lat.  Terebinth  - Tärpättipuu ) Jaakob hautasi vieraita jumalia ( 1. Moos.  35:4 ). Siitä huolimatta terevintti mainitaan synodaalikäännöksessä ja omalla nimellään ( Jes.  6:13 ; 1 Moos.  49:21 ), vaikka jälkimmäisessä tapauksessa peura mainitaan vastaavassa katkelmassa Vulgatassa ( lat.  Cervus , myös Lutherin Raamatussa : saksa .  Hirsche ). Kolmas puu tammen ja terebintin jälkeen, jonka alla he siivosivat, on poppeli ( lat.  Populus  - Os.  4:13 ).

Rypäleistä valmistettuihin tuotteisiin ( viini , etikka , rusinat ) suhtautui epäselvästi . Se oli kielletty nasiirilaisilta ( 4. Moos.  6:3 ), ja Kristuksen opetuslapsille sen syöminen oli pakollista osana eukaristiaa ( Matt.  26:28 ). Ensimmäinen, joka käytti viiniä rituaalisiin tarkoituksiin, oli Melkisedek ( 1. Moos.  14:18 ) .

Uskonnollisissa seremonioissa käytettiin iisoppia ( lat.  Hyssopus  - Ex.  12:22 ; Ps.  50:9 ; Joh .  19:29 ), suitsukkeita ja mirhaa ( Luuk.  7:38 ).

Palmujen oksilla Jerusalemin asukkaat tapasivat Jeesuksen Kristuksen ( Palmusunnuntai ).

Muut kasvit

Raamatussa on myös viittauksia kasveihin, kuten kataja ( 1. Kun .  19:5 ), ruoko ( Ps.  67:31 ), pyökki ( Jes.  41:19 ), saarni ( Jes.  44:14 ), calamus ( laulu ).  4:14 ), helakanpunainen ( Laulu 4:14 ), keper ( Laulu 1:13 ), korianteri ( lat. Coriandrum Numbers 11:7 ) , kaneli ( Laulu  4:14 ) , mandrakka ( Laulu 7:14 ) ), myrtti ( lat. myrtus Is. 41:19 ), nardi ( lat. nardus Laulu 4:14 ), narsissi ( Laulu 2:1 ), sycamore ( lat. sycomorus ) Is. 9:10 ), sahrami ( lat. crocus Song. 4:14 ), omenapuu ( lat. malus )  Song. 2:3 ), minttu ja rue ( Luukas 11:42 )                       

Käännösten ominaisuudet

Käännösten epäjohdonmukaisuuden vuoksi joskus sama termi käännetään eri versioissa eri sanoilla. Niinpä synodaalikäännöksen kuusi ( Ps. 103:17 ) vastaavassa saksankielisessä käännöksessä osoittautuu kuuseksi ( saksaksi Tannen  - Ps. 104:17 ). Kuusi ( lat. Abies ) tätä puuta kutsutaan myös Vulgatassa ( Ps. 103:17 ). Synodaalikäännöksen mänty ja Vulgata ( lat. Pinus Is. 44:14 ) saksankielisessä vastineessa osoittautuu pyökkiksi ( saksaksi Buchen ), mutta mänty ( saksaksi Kiefern ) löytyy edelleen muualta ( Is. 41: 19 ). Vulgatan ( lat. Buxus ) ja Lutherin Raamatun ( saks . Buchsbaum ) synodaalikäännöksen sykomoori ( Jes . 41:19 ) osoittautuu puksipuuksi . Vulgatassa pyökki osoittautuu jalavaksi ( latinaksi Ulmus Is. 41:19 ). Sitä, mitä synodaalikäännöksessä kutsutaan kastanjaksi , Vulgatassa kutsutaan plataanipuuksi ( lat. Platanus  - Hes. 31:8 ).                   

Kasvitutkimuksen historia Raamattu

Yksi ensimmäisistä Raamatun kasveja käsittelevistä teoksista, Hierobotanicon, sive, De plantis sacrae Scripturae dissertationes breves , julkaistiin kahdessa osassa Uppsalassa vuosina 1745-1747. Sen kirjoittaja oli Uppsalan yliopiston teologian professori , kasvitieteilijä ja filologi Olof Celsius (1670-1756).

Raamatun kasvien taulukko

Katso myös

• Eläimet Raamatussa

Linkit

• Sokolsky I. Mikä on mitä raamatullisten kasvien maailmassa  // Tiede ja elämä: lehti. - 2006. - Nro 5 .
• Raamatun kasvit  -sivusto . Old Dominion University, Norfolk. Haettu 18. marraskuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 22. marraskuuta 2012.