Friedman, Richard Elliott

Richard Elliott Friedman ( s . 5. toukokuuta  1946 , Rochester , New York ) on yhdysvaltalainen raamatuntutkija ja hebraistitutkija . Ann ja Jay Davis Heprean tutkimuksen professori ja uskonnontutkimuksen professori, uskonnontutkimuksen laitos , Franklin College of Arts and Sciences Georgian yliopisto (vuodesta 2006) [1] . Yksi The Anchor Bible Dictionaryn tietosanakirjan tekijöistäja Encyclopaedia Judaica.

Elämäkerta

Syntynyt 5. toukokuuta 1946 Rochesterissa , New Yorkissa [2] .

Vuosina 1966-1967 ja 1969-1970 hän opiskeli juutalaistiedettä Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa [1] .

Vuonna 1968 hän sai Bachelor of Arts cum laude -tutkinnon filosofiassa Miamin yliopistosta . Vuonna 1971 hän sai juutalaisen kirjallisuuden maisterintutkinnon juutalaisesta teologisesta seminaarista . Vuonna 1974 hän sai teologian maisterin arvosanan cum laude heprealaisesta Raamatusta Harvardin yliopiston Harvard Divinity Schoolista ja teologian tohtorin arvosanoin heprealaisesta Raamatusta, Lähi-idän kielistä ja sivilisaatioista vuonna 1978 [1] [3] .

Vuosina 1994-2006 hän oli Katzinin juutalaisen sivilisaation, heprealaisen Raamatun ja Lähi-idän kielten ja kirjallisuuden professori Kalifornian yliopistossa San Diegossa [1] [3] [4] [5] .

Oli American Council of Learned Societies -jäsen, vanhempi tutkija, American Schools of Oriental Studies, vieraileva tutkija Cambridgen ja Oxfordin yliopistoissa , vieraileva professori Haifan yliopistossa [1] [3] .

Tieteellinen toiminta

Pappiskoodin ja Mooseksen kirjan tutkiminen

Friedman uskoo, että pappislaki syntyi kuningas Hiskian aikakaudella [6] .

Julius Wellhausenin mukaan Friedman uskoo, että Israelin uskonto muodostui Aaronin pappien jälkeläisten vaikutuksen alaisena , koska he seisoivat pääalttarilla, eivät Mooses , ei Korah eivätkä kukaan muu leeviläinen [7 ] .

Friedman ehdottaa myös, että profeetta Jeremia , joka työskenteli yhdessä kirjurinsa Barukin kanssa , oli juuri se henkilö, joka toimii Mooseksen kirjassa .- todellinen kirjailija, joka kirjoitti tai kirjoitti uudelleen Mooseksen kirjan , Joosuan kirjan , Tuomarien kirjan , Profeetta Samuelin kirjan ja Kuninkaiden kirjan . Kirjassaan Kuka kirjoitti Raamatun? ( Fin.  Kuka kirjoitti Raamatun? ) hän esittää argumentteja tämän tunnistamisen tueksi ja huomauttaa myös, että Jeremiaa pidettiin jo Talmudissa Kuninkaiden kirjan kirjoittajana. Hänen mielestään tämä osa Raamatusta tulisi nähdä yhtenä suurena teologisena tarinana, jossa ytimessä on juutalaisten ja Jahven välinen liitto , joka lupaa Israelille ikuista vaurautta, mutta vaatii heidän palvomaan vain Jahvea . Samaan aikaan juutalainen historia on kirjoitettu uskottomuuden - tappion - parannuksen - anteeksiannon sykliin. Tältä osin tarina päättyi hänen mielestään ensin siihen, että Josia esiteltiin ensin täysin jumalaapelkäävänä kuninkaana, ja myöhemmin, Juudan kuningaskunnan kukistumisen jälkeen vuonna 586 eKr., hänen kuvansa kirjoitettiin uudelleen ja hän oli syytettiin Manassen aikana tehdystä pahuudesta : "Ei ollut ennen häntä hänen kaltaistaan ​​kuningasta, joka kääntyisi Herran puoleen kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan ​​ja kaikesta voimastaan ​​kaiken Mooseksen lain mukaan; ja hänen jälkeensä ei noussut niin kuin hän. Herra ei kuitenkaan poistanut vihansa suurta raivoa, jolla hänen vihansa syttyi Juudaa kohtaan kaikista niistä loukkauksista, joilla Manasse suututti hänet” (2. Kun. 23:25-26).

Exodus Research

Kirjassaan The Exodus : How It Happened and Why It Matters ( eng.  The Exodus: How It Happened and Why It Matters ) Friedman väittää, että vain muutama tuhat ihmistä osallistui Egyptistä lähteneiden juutalaisten pakenemiseen Egyptin aikana. farao Ramses II :n tai hänen poikansa - farao Merneptahin hallituskausi . Hän uskoo, että juuri tämä maahanmuuttajaryhmä sulautui myöhemmin israelilaisiin, Leevin heimoon ja toi Kanaanissa käyttöön Jahven kultin sekä ajatuksen yksijumalaisuudesta / yksinäisyydestä, mahdollisesti faarao Ehnatonin uskonnollisista uudistuksista inspiroimana . kerran Israelissa Jahven kultti syrjäytti kanaanilaisen Elin kultin ja tekee tästä johtopäätöksen, että näistä kahdesta jumaluudesta tuli yksi ja sama israelilaisten uskonnollisessa maailmankuvassa. Lisäksi Friedman uskoo, että nimi Jahve tulee sanasta Yhw paimentolaisten shasun kielestä , koska se esiintyy kahdessa muinaisessa egyptiläisessä tekstissä faraoiden Amenhotep III ja Ramses II ajalta . Samaan aikaan Friedman torjuu ajatuksen siitä, että juutalainen monoteismi syntyi Babylonin vankeuden aikakaudella , kuten on kuvattu Jesajan kirjan vastaavissa luvuissa, ja uskoo, että ajatus monoteismista/monolatrisista on ollut läsnä maan ihmisten keskuudessa. Israel 1100-luvulta eKr. lähtien, vaikkakin vuosisatojen ajan kohtasi voimakasta polyteismin vastustusta .

Kirja sai myönteisiä arvosteluja tutkijoilta, kuten Bradley Shavit Artsonilta., Mark Zvi Bretler, Jonathan Kirsch, Thomas Evan Levy, Jody Magnes, Carol Myersja Peter Eric Enns, sekä Faith Matters -lehdissä, The Jewish Journal and Publishers Weekly.

Tieteelliset artikkelit

Monografiat

• Kuka kirjoitti Raamatun? ( Harper San Francisco) (1987, uusi esipuhe 1997) ISBN 978-0060630355
• Jumalan katoaminen: jumalallinen mysteeri ( Little, Brown and Company ) (1995) ISBN 0316294349
• Jumalan piilotetut kasvot ( Harper San Francisco) (1996) ISBN 0-06-062258-X
• Piilotettu kirja Raamatussa ( Harper San Francisco) (1999) ISBN 0-06-063004-3
• Kommentti Toorasta ( Harper San Francisco) (2003) ISBN 0-06-050717-9
• Raamattu, jossa lähteet paljastetaan( Harper San Francisco) (2003) ISBN 0-06-053069-3
• The Bible Now , Shawna Dolansky ( Oxford University Press ) (2011) ISBN 0-19-531163-9
• Exodus ( HarperOne) (2017) ISBN 0062565249

Tietosanakirjat ja sanakirjat

• "Tabernaakkeli" // The Anchor Bible Dictionary(New York: Doubleday , 1992), voi. VI, s. 292-300
• "Toora" // Anchor Bible Dictionary(New York: Doubleday , 1992), voi. VI, s. 605-622
• "Pentateuch" Shawna Dolanskyn kanssa // Encyclopedia Judaica(2007), voi. 15, s. 730-753

Artikkelit

• "Raamatun ilmaus mastîr panîm" // Heprealainen vuosikatsaus 1 (1977), s. 139-147
• "MRZH-tabletti Ugaritista" // Maarav 2 (1980), s. 187-206
• "Tabernaakkeli temppelissä" // Raamatun arkeologi 43 (1980), s. 241-248
• "Sävellys ja paronomasia Joonan kirjassa" // Hebrew Annual Review 4 (1980), s. 77-92, Baruch Halpernin kanssa
• "Pyhä historia ja teologia: Tooran editointi" // Pyhän kirjallisuuden luominen, s. 25-34
• "From Egypt to Egypt: Dtr1 and Dtr2" // Traditions in Transformation: Turning-Points in Biblical Faith, Frank Moore Cross Festschrift (Eisenbrauns, 1981) J. Levenson ja B. Halpern, toim., s. 167-192
• "Profeetta ja historioitsija: historiallisen tiedon hankinta kirjallisista lähteistä" // Runoilija ja historioitsija, s. 1-12
• "The Hiding of the Face" // Jewish Perspectives on Ancient Israel (Philadelphia: Fortress Press, 1987), J. Neusner, E. Frerichs ja B. Levine, toim., s. 207-222
• "Pettö petokselle" // RaamattukatsausII:1 (1986), s. 22-31, 68
• "Raamatun lähdekritiikin taantuma" // Raamatuntutkimuksen tulevaisuus: Heprealaiset kirjoitukset (1987), s. 81-101
• "Toora ja liitto" // The Oxford Study Bible, J. Suggs, toim. (New York: Oxford University Press, 1991), s. 154-163
• "Ovatko kaikki Raamatun asiantuntijoita?" // Raamatun katsausVII: 2 (1991), ss. 16-18, 50-51
• "Scholar, Heal Thyself" // The Iowa Review21 (1991), ss. 33-47
• ”Myöhässä erittäin tärkeälle päivämäärälle” // RaamattukatsausIX:6 (1993), ss. 12-16
• "Parashat Bereshit" // Opi Toora Kanssa. . . (Torah Aura, 1994), s. 1-3
• "Parashat Bereshit, II" // Opi Toora Kanssa. . . (Torah Aura, 1995), s. 1-3
• "The Deuteronomistic School" // Fortunate the Eyes That See, David Noel Freedman Festschrift (Grand Rapids, Michigan: Eerdmans, 1995) Astrid Beck et al, toim., pp. 70-80
• "Some Recent Non-arguments Concerning the Documentary Hypothesis" // Tekstit, temppelit ja perinteet, Menahem Haran Festschrift (Winona Lake, Indiana: Eisenbrauns, 1996) Michael Fox et al, toim., s. 87-101
• "Parashat Wayyera" // Opi Toora Kanssa. . . (Torah Aura, 1996), s. 1-3
• "Bereshit," (tarkistettu artikkelista "Parashat Bereshit") // Opi Torah With (Los Angeles: Alef Design Group, 1996), Stuart Kelman ja Joel Lurie Grishaver, toim., s. 2-6, 10
• "Parashat Lek Leka" // Opi Toora Kanssa. . . (Torah Aura, 1998), s. 1-3
• "The Hidden Book in the Bible" // Ote Raamatun piilokirjasta, Religious Studies News (AAR/SBL, syyskuu, 1998), s. 18-19
• "Kirjailija ja filologi, eli mitään ei tapahdu enää sattumalta" // Paradoxa 5 (1999) s. 42-58
• "Parashat Vayyelek" // Opi Toora Kanssa. . . (Torah Aura, 2000), s. 1-3
• "Solomon and the Great Histories" // Ann Killebrew ja Andrew Vaughn, toim., Biblical Lands and Peoples in Archaeology and Text (Atlanta: Society of Biblical Literature, 2003)
• "Deception for Deception" // H. Shanks, toim., Abraham and Family (Washington, DC: Biblical Archaeology Society, 2000), s. 131-144; uusintapainos julkaisusta Bible Review 2 (1986), s. 22-31, 68
• "Parashat Yitro" // Opi Toora Kanssa. . . (Torah Aura, 2001), s. 1-3
• "Kuolema ja kuolemanjälkeinen elämä: Raamatun hiljaisuus" Shawna Dolansky Overtonin kanssa // Juutalaisuus myöhäisessä antiikissa, neljäs osa: Kuolema, Afterlife, Resurrection and the World to Come (Leiden: Brill, 2001) Alan J. Avery-Peck & Jacob Neusner, toim., s. 35-59
• "Studying Torah: Commentary, Interpretation, Translation" // Ote kommentista Tooran juutalaisuudesta 50 (2001), s. 295-306
• "Miksi kirjoitin Toora-kommentaarini" // Hetki 26/6 (joulukuu 2001), s. 56-59, 72-76
• "An Essay on Method" // Le-David Maskil (Raamattuun ja juutalaisuuteen liittyviä tutkimuksia Kalifornian yliopistosta San Diegosta; Winona Lake, Indiana: Eisenbrauns, 2003) Richard Elliott Friedman ja William Henry Propp, toim., s.1- viisitoista
• "Ei, hänellä ei ollut banaania – uskosta ja järjestä" // Hetki 28/4 (elokuu 2003), s. 60-61, 68-70
• "Three Major Redactors of the Toor" // Birkat Shalom (Winona Lake, IN: Eisenbrauns, 2008), s. 31-44
• "Raamatun tekstin purkaminen" // Raamatun katsausXXI/4 (2005), s. 19-23, 48-50
• "Raamattu perspektiivi" // Unelma Siionista (Jewish Lights, 2007), s. 186-188 Jeffrey Salkin, toim.
• "Muinaiset Raamatun tulkit vs. Arkeologia ja nykyajan tutkijat” // Raamatun arkeologiakatsaus, voi. 34, nro. 1 (tammikuu/helmikuu 2008), s. 62-67
• "Raamattututkija Daavidin kaupungissa" // Historiallinen raamatullinen arkeologia ja tulevaisuus – uusi pragmatismi (London: Equinox, 2009) Thomas Levy, toim.
• "Raamattu silloin - Raamattu nyt" // Raamatun arkeologiakatsaus, voi. 37, nro. 5 (syyskuu-lokakuu 2011) s. 26, 66
• "SOTAH: Miksi tämä tapaus eroaa kaikista muista tapauksista?" // Iain Provan ja Mark J. Boda, toim., Let Us Go up to Sion: Essays in Honor of HGM Williamson on the Occasion of his Sixty Fifthday (Leiden: Brill, 2012) s. 371-382
• "Rakasta lähimmäistäsi – vain israelilaisia ​​vai kaikkia?" // Raamatun arkeologian katsaus(Syys-lokakuu, 2014) s. 48-52
• ”The Exodus in History” (julkaistu haastatteluna) // Reform Judaism, Kevät, 2014
• "Kissing Through a Vail: Translating the Emphatic in Biblical Hebrew" // G. Rendsberg ja F. Greenspahn, toim., teoksessa Lema`an Ziony: A Festschrift in Honor of Ziony Zevit (Wipf & Stock, 2016)

Publicismi

• "Vaarallisempi kuin holokaustin kieltäjät" // The Jerusalem Post , 20. heinäkuuta 2006
• "Jeremiah's Wish" // The Jerusalem Post , 2. helmikuuta 2007

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 4 5 Curriculum Vitae Richard Elliott Friedman . Haettu 9. elokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 9. elokuuta 2021. (määrätön)
2. ↑ Sandra S. Barnes, Kuka on kuka uskonnossa (Marquis Who's Who, 1992), s. 170.
3. ↑ 1 2 3 Richard Friedman Arkistoitu 9. elokuuta 2021 Wayback Machinessa // University of Georgia Franklin College of Arts & Sciences
4. ↑ UC San Diego -uutistiedote . Haettu 9. elokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 9. elokuuta 2021. (määrätön)
5. ↑ UC San Diego rekisterinpitäjä . Haettu 9. elokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 2. joulukuuta 2021. (määrätön)
6. ↑ ”korostaa uskonnon keskittämistä: yksi keskus, yksi alttari, yksi tabernaakkeli, yksi uhripaikka. Kuka oli kuningas, joka aloitti keskittämisen? Kuningas Hiskia." - Friedman, Richard Elliott. Kuka kirjoitti Raamatun? . - 2. - New York : HarperCollins, 1997. - S.  210 . - ISBN 0-06-063035-3 .
7. ↑ Friedman kirjoittaa: "P puhuu aina kahdesta erillisestä ryhmästä, papeista ja leeviläisistä. Kuka oli kuningas, joka muodosti jaon pappien ja leeviläisten välillä? Kuningas Hiskia." ja ”P:n tuottaneella Aaronid-pappeudella oli vastustajia, leeviläisiä, jotka näkivät Mooseksen eikä Aaronia mallinaan. Mikä oli räikein muistutus Mooseksen vallasta, joka oli nähtävissä Juudassa? Pronssikäärme 'Nehushtan' . Perinteen mukaan, joka on nimenomaisesti todettu E:ssä, Mooses oli tehnyt sen. Sillä oli voima pelastaa ihmiset käärmeenpuremilta. Kuka oli kuningas, joka murskasi Nehushtanin? Hiskia."

Temaattiset sivustot	Internetin spekulatiivisen kaunokirjallisuuden tietokanta
Bibliografisissa luetteloissa BNF : 12027996w CiNii : DA03734168 GND : 141499222 ISNI : 0000 0000 8273 6687 J9U : 987007261336605171 LCCN : n81006103 NKC : jn20001005117 NTA : 068719515 NUKAT : n00054980 SUDOC : 028446364 VIAF : 79045637 WorldCat VIAF : 79045637