Hamavy [1] ( lat. Chamavi [1] muinaisesta germaanisesta *heim*-talosta , kotimaa , sukua nykyaikaista englantilaista kotia ja saksalaista Heimat ) on muinainen germaaninen heimo , joka kuului Istevon- ryhmään (Grimmin mukaan pikemminkin iskevoneihin [2] ).
Alun perin hamavit asuivat Reinin alaosan oikealla rannalla , vastapäätä Züdersee -jokea (Flevus), joka nykyaikaisessa maantieteessä vastaa Alankomaiden keski- ja kaakkoisosia [3] . Vuonna 55 eKr. tälle alueelle tuli Usipetit , Tencterit ja Tubantit , ja sitten Hamavit muuttivat ilmeisesti itään maahan, jonka Brukterit silloin osittain miehittivät . Kun Tiberiuksen tappion jälkeen Sigambrit , tentterit, uzipetit ja tubantit lähtivät autiolle maalleen, hamavit halusivat palata entiselle asuinpaikalleen, mutta roomalaiset eivät sallineet heidän tehdä sitä ja tarjosivat autiot maat. sotilaidensa käyttöön .
Tacitus , "Saksassa", sijoittaa chamavit lähelle tencteriä, maahan, jonka Bructieri aikoinaan miehitti. Jälkimmäiset, kuten Tacitus ajatteli, naapurit karkoittivat ja tuhosivat melkein kokonaan (mikä ei ollut totta). Toisella vuosisadalla jKr. he miehittivät jälleen entiset paikkansa Ems- ja IJssel-jokien välissä , jotka myöhemmin kantoivat nimeä " Hamavien maa " ( Hamavia ). Sieltä he hyökkäsivät Galliaan . Keisari Julianus ajoi ulos Chamavit, jotka hyökkäsivät Galliaan, ja pakotti heidät palaamaan Reinin yli. Sitten hamavit liittyivät Ripuarian frankkien liittoon , mutta säilyttivät tietyssä määrin eristyneisyytensä, mikä ilmeni muun muassa siinä, että heillä oli omassa maassaan (Chamaland) erityinen Hamav-laki ( Hamavskaja Pravda ). [4] ).
germaaniset heimot | |
---|---|
|
Frankit | ||
---|---|---|
Heimot | ||
Päälliköt ja kuninkaat | ||
Valtio ja laki | ||
yhteiskunta | ||
Kielet ja kulttuuri | ||
|