Lauda Sion

Lauda Sion Salvatorem ("Lauda Sion Salvatorem", latinasta "Ylistys, Siion, Vapahtaja") on jakso , joka on ajoitettu samaan aikaan katolisen Kristuksen ruumiin ja veren juhlan kanssa . Tekstin kirjoittaja on Tuomas Akvinolainen . Musiikin tekijä on tuntematon. Vanhimmat muistiinpanot sisältävät käsikirjoitukset ovat peräisin 1200-luvulta.

Teksti

Runot on kirjoitettu nelijalkaisella trokaikalla. Ensimmäiset 18 säkeistöä ovat tyypillisiä myöhäisjaksoisia tercinoita , joissa on tyypillinen riimi: kaksi ensimmäistä riviä yhdelle riimille , kolmas toiselle, yksi seuraavan säkeen viimeisellä rivillä. Säkeet 19-22 ovat neliriviset, säkeet 23-24 viisirivisiä, ja niissä on sama riimiperiaate (koko säkee on yksi riimi erillään viimeisestä rivistä, joka riimii seuraavan säkeen viimeisen rivin kanssa).

1. Lauda Sion Salvatorem,
Lauda ducem et pastorem
In hymnis et canticis.

2. Quantum potes, tantum aude,
Quia maior omni laude,
Nec laudare sufficis.

3. Laudis thema specialis
Panis vivus et vitalis
Hodie proponitur.

4. Quem in sacrae mensa cenae Turbae
fratrum duodenae
Datum non ambigitur.

5. Sit laus plena, sit sonora,
Sit iucunda, sit decora
Mentis iubilatio.

6. Dies enim solemnis agitur,
In qua mensae prima recolitur
Huius institutio.

7. In hac mensa novi Regis
Novum Pascha novae legis
Phase vetus terminat.

8. Vetustatem novitas,
Umbram fugat veritas,
Noctem lux eliminat.

9. Quod in cena Christus gessit,
Faciendum hoc expressit
In sui memoriam.

10. Docti sacris institutis
Panem, vinum in salutis Consecramus
hostiam.

11. Dogma datur Christianis,
Quod in carnem transit panis
Et vinum in sanguinem.

12. Quod non capis, quod non vides,
Animosa firmat
fides Praeter rerum ordinem.

13. Sub diversis speciebus,
Signis tantum et non rebus,
Latent res eximiae:

14. Caro cibus, sanguis potus,
Manet tamen Christus totus
Sub utraque specie.

15. A sumente non concisus,
Non confractus, non divisus
Integer accipitur.

16. Sumit unus, sumunt mille,
Quantum isti, tantum ille,
Nec sumptus consumitur.

17. Sumunt boni, sumunt mali,
Sorte tamen inaequali,
Vitae vel interitus.

18. Mors est malis, vita bonis,
Vide paris
productionis Quam sit dispar exitus.

19. Fracto demum sacramento,
Ne vacilles, sed memento
Tantum esse sub fragmento,
Quantum toto tegitur.

20. Nulla rei fit scissura, Signi
tantum fit fractura,
Qua nec status muualle luokitteleva Signati
minuitur.

21. Ecce panis angelorum,
Factus cibus viatorum,
Vere panis filiorum,
Non mittendus canibus!

22. In figuris praesignatur,
Cum Isaac immolatur,
Agnus paschae deputatur,
Datur manna patribus.

23. Bone pastori, panis vere,
Jesu, nostri miserere,
Tu nos pasce, nos tuere,
Tu nos bona fac videre
In terra viventium.

24. Tu qui cuncta scis et vales,
Qui nos pascis hic mortales,
Tuos ibi commensales,
Cohaeredes et sodales
Fac sanctorum civium.

1. Ylistä Siion, Vapahtaja,
ylistä johtajaa ja paimenta
virsissä ja lauluissa.

2. Uskalla, että virtsaa on,
sillä hänen suuruutensa on yli kaiken ylistyksen,
älä lakkaa ylistämästä.

3. Erityinen ylistyskohde -
Elävä ja elämää antava leipä -
Nyt julistettu,

4. Kuka pyhän
kahdentoista veljen pöydässä
söi erehtymättä.

5. Nouskoon täyteläiset ylistykset, Olkoon sielun ilo
iloinen ja tyylikäs .

6. Sillä juhlallinen päivä on tulossa,
kun
tämän aterian ensimmäistä perustamista juhlitaan.

7. Tällä uuden kuninkaan aterialla
uuden liiton uusi pääsiäinen tekee
lopun vanhalle pääsiäiselle [1] .

8. Nuoruus [syrjäyttää] vanhuuden,
Totuus karkottaa pimeyden,
päivä kumoaa yön.

9. Sillä mitä Kristus teki pöydässä, Hän osoitti, mitä hänen muistoksi
tulisi tehdä .

10. Opetti pyhiä tapoja,
pyhänä uhrina, pelastukseksi
Syömme leipää ja viiniä.

11. Kristityille on annettu dogma, että
leipä muuttuu lihaksi
ja viini vereksi.

12. Mitä et ymmärrä, mitä et näe,
syvä usko vahvistaa
ennen asioiden järjestystä.

13. Eri muodoissa,
vain symboleissa, ei esineissä
Korkeammat olemukset väijyvät.

14. Liha ruoassa, veri juomassa -
Näin koko Kristus ilmestyy
kaksinkertaisessa muodossa.

15. Maistelija näkee Hänet
kokonaisuutena: jakamattomana,
jakamattomana.

16. Yksi syö, tuhat syö,
kuinka monta ihmistä syö niin paljon,
ja joka syö, ei väsy.

17. Hyvät syövät, pahat syövät,
mutta kohtalo on erilainen:
toinen on elämäksi, toinen kuolemaksi.

18. Kuolema on paha, elämä on hyvää.
Katsokaa,
miten epätasa-arvoinen lopputulos on yhtäläinen!

19. Kun olet suorittanut taittumisen sakramentin,
älä anna itsesi epäillä, vaan muista:
Osa sisältää kaiken, mikä on
kätkettynä kokonaisuuteen.

20. Olemassa oleva on erottamaton,
Murto-osa on vain [koko]merkin ilmentymä,
Siinä ei Merkityksellisen tilaa eikä suuruutta
aliarvioida.

21. Tämä on enkelien leipä,
luotu muukalaisten ruoaksi,
todella [Israelin] poikien leipä,
jota ei voi heittää koirille.

22. Julistetaan tyyleillä:
Kun Iisak teurastettiin,
Karitsa on tarkoitettu pääsiäiseksi,
Manna annetaan isille.

23. Hyvä Paimen, totuuden leipä,
Jeesus, armahda meitä, Paimen
meitä, varjele meitä,
Ohjaa meitä todellista polkua pitkin
elävien maan päällä.

24. Sinä, kaikkitietävä ja kaikkivoipa,
sinä, joka paimenet meitä kuolevaisia ​​täällä,
tee niin, että siellä meistä tulee pyhien veljiesi kumppaneita,
perillisiä ja tovereita [2] .

Nouse Siion, ylistystä,
virsiä, kunniaa, hymniä
Vapahtajallemme,

Kenen suuruus on yli
kaiken ja korkeimman Ylistyksen, -
Paimenelle, Opettajalle.

Ylistykset ovat kiistattomia: Nyt julistetaan
elävää ja eläväksi antavaa leipää ,

Se, mikä on pyhällä aterialla, illalla, sen syövät
varmasti veljet.

Joten ääni, ylistys, täyteläisempi,
ole älykkäämpi, hauskempi,
riemun henki!

Pian tulee juhlallinen päivä,
Valoisa päivä, jolloin juhlimme
Tätä yritystä.

Uusi kuningas tässä kokouksessa: Vanha testamentti päättyy
Uuden testamentin pääsiäiseen .

Nuoret pakottavat pois vanhat,
Pimeys pakenee totuutta,
Yön tilalle tulee Valo.

Siellä Kristus majesteettisuudessaan
osoitti yhtä tapaa -
muistin merkin.

Suoritamme pyhän velvollisuuden:
nyt
syömme leipää ja viiniä vapautuksena.

Kristityt tietävät opin:
Viini näkyy verenä,
leipä on lihaa.

Kaikki, mitä on vaikea ymmärtää,
mikä on pimeää yksinkertaiseen näkemykseen, on
uskon vahvistama.

Siten, muuttaen kasvojaan , Korkein
Olemus väijyy,
paljastaen itsensä merkein.

Ruoalla liha muuttuu,
juoma veri, ja tässä
Kristuksen olemus on kaksinkertainen.

Niille, jotka maistavat Hän on kokonainen
, jakamaton, jakamaton -
Hän on yksi, Syöty.

Sadat, tuhannet syövät,
mutta he eivät vähennä Häntä:
Hän on ehtymätön.

Pahat ja hyvät syövät,
mutta eri tavoin he suorittavat päätökseen sen
, mikä on aloitettu.

Hyvät juhlitaan elämällä,
pahat päättyvät kuolemaan ja
katoavat puhtaasti.

Muista eron pyhäkön hetkellä
lujasti epäilemättä:
Kaikki, mikä täydentää yhtenäisyyttä,
osittain säilyy.

Olemassa oleva on erottamaton,
Eheys ilmenee murto-osassa,
Ei sen arvo eikä nimi
pienene.

Tämä leipä ravitsee enkeleitä,
pyhiinvaeltajien pyhää ruokaa,
poikien leipää, jota he eivät heitä
koirille moittimaan.

Meille annettiin prototyypeiksi,
Iisakissa oli teurastettu
Karitsa - pääsiäislahja ja manna -
isien palkinto.

Uskollinen leipämme, rakas paimen,
Jeesus Kristus, armahda,
pidä meistä huolta, anna meille voimaa
syntymästä hautaan
. Valitse meille hyvä polku.

Kaikkivaltias ja kaikkivaltias,
Sinä, joka paimenet kaikkia kuolevaisia ​​täällä,
Siellä, tulevalla aterialla,
Istuta meidät tabernaakkeleihin
pyhien veljien kanssa [3] .

Musiikki

Sekvenssin melodia, joka on kirjoitettu kirkkosävelellä VII , on todennäköisesti muinaisempaa alkuperää kuin sen teksti. Se paljastaa suuren samankaltaisuuden melodian kanssa, johon laulettiin Pyhän Viktorin Adamin [4] (XII vuosisata) jakso "Laudes crucis". Tekstin laulu on pääosin tavuista . Kuten myöhäisessä jaksossa tavallista, samaa melodiaa käytetään kahdessa vierekkäisessä säkeessä (jonka rakenteellista yhtenäisyyttä korostaa sama riimi viimeisillä riveillä), minkä jälkeen se päivitetään jokaisessa seuraavassa säkeessä. Melodisen ääriviivan ja sekvenssin musiikillisen muodon omaperäisyyden antaa fraasi, jolla lauletaan säkeistöjen 1-2 kolmas rivi - se ei ainoastaan ​​peitä tritonea suorassa liikkeessä (ahagfgg), vaan se myös toistaa täsmälleen 3-5, 7, 9 ja 10 säkeistöä.

Vastaanotto

Sekvenssin tekstiin kirjoittivat monet säveltäjät, mukaan lukien A. Brumel (käyttämällä alternatim - tekniikkaa ; parittomat säikeet ovat perinteisiä monodia, parittomat ovat cantus firmuksen polyfonisia käsittelyjä), O. di Lasso (moteetit yksittäisissä säkeissä), J. P. da Palestrina (kolme motettia ja messu sekvenssiteemalla), T. L. de Victoria , C. Monteverdi , D. Buxtehude ( kantaatti BuxWV 68), L. Cherubini , F. Mendelssohn , E. Rabbra [5] . Kappale alkuperäisestä melodiasta sisältyy P. Hindemithin sinfonian "The Artist Mathis" III osaan .

Muistiinpanot

  1. ↑ Käännös väistämättä menettää semanttisen eron Vanhan testamentin ja Uuden testamentin pääsiäisten välillä, mikä on ominaista alkuperäiselle (latinaksi, vastaavasti, phase ja Pascha).
  2. ↑ Käännös S. N. Lebedev. Cit. Kirjailija: Musica Latina SPb., 2000, s. 166-168.
  3. ↑ O. S. Lebedevan runollinen käännös. Cit. Kirjailija: Musica Latina SPb., 2000, s. 168-170.
  4. ↑ Caldwell J. Lauda Sion // The New Grove Dictionary of Music and Musicians. L., NY, 2001. Katso "Laudes crucis" -sekvenssin melodia esimerkiksi J. Stevensin kirjasta "Words and music in the Middle Ages: Song, narrative, dance and drama, 1050-1350" ( Cambridge, 1986, s. 102-103 Arkistoitu 3. tammikuuta 2019 Wayback Machinessa ).
  5. ↑ Laajennettu luettelo säveltäjistä, jotka ovat kirjoittaneet sekvenssin tekstiin, katso CPDL -verkkomusiikkikirjasto, arkistoitu 3. tammikuuta 2019 Wayback Machinessa .

Kirjallisuus

Linkit