Gloria in excelsis Deo

Gloria in excelsis Deo (Kunnia Jumalalle korkeimmissa [lat.]) tai Gloria  on muinainen kristillinen liturginen hymni, doksologia , joka on osa latinalaisen rituaalin katolista messua ja anglikaanista liturgiaa . Glorian latinalainen teksti on käännös alkuperäisestä kreikkalaisesta tekstistä. Bysantin riitissä , joka hyväksyttiin ortodoksissa ja kreikkalaiskatolisten keskuudessa , Gloria on suuren doksologian alku (katso).

Nimetty ensimmäisten sanojen mukaan. Hymnin ensimmäinen jae on ”kunniaa omaksumiselle jumalalle ja maan päällä ihmisten maailmalle [hänen] hyvyytensä” ( muut kreikkalainen Δόment ὑν ὑίστοις θεῷ, καὶ γῆς εἰρήνη , ἐν ἀνθρώποις εὐδοκίa laulu, joka soi samaan aikaan paimenten palvonnan aikana ja annettu Luukkaan evankeliumin toisessa luvussa . Tästä syystä Gloriaa kutsutaan (katolisessa perinteessä) "enkelilauluksi" ( latinaksi hymnus angelicus ).  

Historia

Hymniä on laulettu kristillisissä jumalanpalveluksissa muinaisista ajoista lähtien. Liber Pontificalisin mukaan sen otettiin ensimmäisen kerran latinalaiseen liturgiaan vuonna 126 paavi Telesphorus , joka määräsi sen suoritettavaksi joka joulun jumalanpalveluksessa. Saman lähteen mukaan paavi Symmachus teki sen pakolliseksi osaksi sunnuntaimessua 600-luvun alussa . 4. vuosisadan apostolisissa säädöksissä hymniä kutsutaan "aamurukoukseksi", ja laulun annettu muoto eroaa vain vähän nykyisestä. Glorian tekstiä on myös 500-luvun Codex Alexandrinuksessa ja useissa muissa sen aikakauden asiakirjoissa.

1000-luvun loppuun mennessä vakiintui perinne laulaa hymniä myös juhlan jumalanpalveluksissa. Aluksi "Kunnia Jumalalle korkeuksissa" lausuivat vain piispat , sitten myös papit , 1000-luvulta lähtien seurakunta alkoi osallistua hymnin laulamiseen.

Liturginen käyttö

Katolisten keskuudessa Gloria suoritetaan messun avausriitin aikana katumusriitin ( Confiteor ) ja " Kyrie " jälkeen sekä ennen keräilyä . Gloria soi vain sunnuntai- ja juhlajumalanpalveluksissa. Virreä ei myöskään lauleta paaston ja adventin aikana . Gloria on osa suuren Torstain jumalanpalvelusta , jolloin se esitetään urkujen ja kellonsoiton säestyksellä, jonka jälkeen soittimia ja kelloja ei käytetä ennen pääsiäisaattona jumalanpalvelusta , jolloin "Kunnia Jumalalle korkeuksissa" soi taas kellojen soittoa.

Musiikki ja sanoitukset

Toisin kuin katolisissa hymneissä , joissa harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta jokaisessa tekstin säkeessä käytetään samaa melodiaa (ks. esim. Ave maris stella , Veni creator Spiritus ), jokainen Glorian säe lauletaan omaan säveleensä (Runot, jotka alkavat samalla tavalla, kuten Qui tollis tai Domine Deus , sisältävät samat melodiset alkulähteet ). Gloriassa ei ole koristeita, ja se on tekstin laulamisen osalta enemmän psalmin laulua kuin gregoriaanisen laulun melodisesti loistavia muotoja , kuten messun valmistujaiset tai Matinsin suuret vastaajat . Tavut , koristeellisuuden puute, melodian avautuminen - kaikki tämä todistaa Glorian säilyneiden laulujen arkaismista.

Gloria on tavallinen (aina uusiutuva) messun teksti. Katolisten tavallisissa jokapäiväisissä laulukirjoissa (esimerkiksi Liber szokásosis ) Glorian sävelet ja muut tavalliset osat on järjestetty 18 messuun, joista jokaista suositellaan esitettäväksi tiettyinä liturgisen kalenterin aikoina: laulamiseen. pääsiäisenä, 1. luokan vapaapäivinä (juhlat), apostolisille, Jumalanäidin juhlapäiville jne. Viittaukset tähän tai tuohon Gloriaan (sekä muihin tavallisen osiin - Kyrie, Credo jne.) lyhennetään joskus, vain numerolla, esimerkiksi Gloria I.

Teksti

Kreikankielinen teksti

Δόξα ἐν ὑψίστοις Θεῷ καὶ ἐπὶ γῆς εἰρήνα ε.οον ἀΎπθρ.
Ὑμνοῦμέν σε. Εὐλογοῦμέν σε. Προσκυνοῦμέν σε.
Δοξολογοῦμέν σε. Εὐχαριστοῦμέν σοι, διὰ τὴν μεγάλην σου δόξαν.
Κύριε ὁ Θεός, Βασιλεῦ ἐπουράνιε, Θεέ ὁ Πάτερ παντάρ παντάοκ
Κύριε Υἱὲ μονογενές, Ἰησοῦ Χριστέ.
Κύριε ὁ Θεός, ὁ ἀμνὸς τοῦ Θεοῦ, ὁ Υἱός τοῦ Πατρός.
Ὡ αἴρων τὴν ἁμαρτίαν τοῦ κόσμου, ἐλέησον ἡμᾶς.
Ὡ αἴρων τὰς ἁμαρτίας τοῦ κόσμου, πρόσδεμμΡι τὴν δέν δέν
Ὡ καθήμενος ἐν δεξιᾷ τοῦ Πατρός, ἐλέησον ἡμᾶς.
Ὅτι σὺ εἶ μόνος Ἅγιος. Σὺ εἶ μόνος Κύριος, Ἰησοῦς Χριστός.
Με το Ἅγιο Πνεῦμα, εἰς δόξαν Θεοῦ Πατρός. Ἀμήν.

Latinalainen teksti

Gloria in excelsis Deo et in terra pax hominibus bonae voluntatis.
Laudamuste. Benedicimus te. Adoramus te.
Glorificamus te. Gratias agimus tibi propter magnam gloriam tuam,
Domine Deus, Rex caelestis, Deus Pater omnipotens.
Domine Fili unigenite, Jesu Christe.
Domine Deus, Agnus Dei, Filius Patris.
Qui tollis peccata mundi, miserere nobis.
Qui tollis peccata mundi, suscipe deprecationem nostram.
Qui sedes ad dexteram Patris, miserere nobis.
Quoniam tu solus Sanctus. Tusolus Dominus, Tusolus Altissimus, Jesu Christe.
Cum Sancto Spiritu Gloria Dei Patrisissa. Aamen.

Kirkkoslaavilainen teksti

Kunnia korkeimmassa bg҃ꙋ, ja maan päällä rauha, ihmisten siunaus.
Ylistää sinua. Terveydeksi. Klanѧem ti sѧ.
Me ylistämme sinua. Kiitämme suuria sinun kunniasi tähden.
Gdⷭ҇i bzh҃e, tsr҃yù nbⷭ҇ny, bzh҃e ѻ҆́ch҃e Kaikkivaltialle.
Gdⷭ҇i sn҃e є҆҆҆но́рнный, і҆҆се хрⷭ҇тѐ.
Gdⷭ҇i bzh҃e, a҆́gnche bzh҃їy, sn҃e ѻ҆ch҃b.
Maailman maallinen synti, armahda meitä.
Maailman maallinen synti, ennen meidän mltvꙋ.
Sѣdѧy ѡ҃desnꙋ́yu ѻ҆ts҃à, armahda meitä.
Ꙗ҆́кѡ yoù є҆сѝ є҆҆нъ svѧ́тъ, yoù є҆сѝ є҆҆нъ гдⷭ҇ь, һomdory,
҆҆аglst,҆цххххѭ

Venäjänkielinen teksti

Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maan päällä rauha, Hänen hyvän tahtonsa kansalle.
Me ylistämme sinua. Siunaamme sinua, me palvomme sinua.
Me ylistämme Sinua. Me kiitämme sinua, sillä suuri on sinun kunniasi,
Herra Jumala, taivaan kuningas, Jumala, Isä Kaikkivaltias.
Herra, Ainosyntyinen Poika, Jeesus Kristus.
Herra Jumala, Jumalan Karitsa, Isän Poika.
Maailman syntien kantaja, armahda meitä.
Sinä, joka otat päällesi maailman synnit, ota vastaan ​​rukouksemme.
Te, jotka istutte Isän oikealla puolella, armahda meitä.
Sillä sinä yksin olet pyhä. Sinä olet ainoa Herra, olet ainoa Korkein, Jeesus Kristus.
Pyhän Hengen kanssa Isän Jumalan kunniassa. Aamen.

Muistiinpanot

  1. "Hänen" puuttuu säkeen latinalaisesta versiosta ja kreikkalaisesta alkuperäisestä ja se on lisätty merkityksen mukaan.

Linkit