| Nanain kieli | |
|---|---|
| oma nimi | Nanai heseni |
| Maat | Venäjä , Kiina |
| Alueet | Habarovskin piirikunta , Primorskyn piirikunta , Heilongjiang |
| Kaiuttimien kokonaismäärä | 1400 (2010, väestönlaskenta); 200-300 (tutkijan arvio) [1] |
| Tila | vakava uhka [2] |
| Luokitus | |
| Kategoria | Euraasian kielet |
| Nanai ryhmä | |
| Kirjoittaminen | Kyrillinen ( nanai-kirjoitus ) |
| Kielikoodit | |
| GOST 7.75-97 | nan 471 |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | — |
| ISO 639-3 | gld |
| WALS | nai |
| Maailman kielten atlas vaarassa | 489 |
| Etnologi | gld |
| Linguasfääri | 44-CAA-ea |
| ELCat | 1206 |
| IETF | gld |
| Glottolog | nana1257 |
Nanain kieli (nani heseni) on Tungus -Manchu-perheen Nanai-ryhmän kieli, nanaisien kansalliskieli . Tieteellisessä kirjallisuudessa on myös sellaisia nanai- kielen ja nanais-nimiä kuin kulta, hozens, hezhe, hezeni
Tungus-manchu-kielten suhteellinen läheisyys ja murreiden pirstoutumisen aste vaikeuttaa niiden luokittelua. On tapana erottaa 11 kieltä, mutta vain 5 vastustetaan selvästi: Evenki (Solonin ja Negidalin kanssa), Even, Ude (Ge)i (Orochin kanssa), Nanai (Ulchin, Orokin ja myös Kilenin kanssa [3] ), Manchu (Jurchenin kanssa) [4] .
L. I. Shrenk teki ensimmäisen yrityksen luokitella Tungus-Manchu kielet heimojen luokituksen perusteella [Shrenk 1883: 292]. Hän tunnisti neljä Amur Tungus -heimojen ryhmää:
Siten Nanai-heimot (Golds) tässä luokituksessa sisältyvät samaan ryhmään manchujen ja orokkien kanssa. Kaikki 1900-luvun 20-luvulla olemassa olleet tungus-manchu-kielten luokitukset perustuivat jakoon eteläiseen (mantšu) ja pohjoiseen (tungus) alaryhmiin, kun taas jotkut kielet (mukaan lukien nanai) erilaisissa luokitteluissa viittaa joko pohjoiseen tai eteläiseen alaryhmään. V. I. Tsintsiuksen mukaan tällainen jako ei ole perustavanlaatuinen ja se on vain apuluonteinen [Tsintsius 1949: 17].
V. A. Avrorin ehdotti Tungus-Manchu-kielten jakamista "kolmeen yhtä itsenäiseen alaryhmään": pohjoistungus, mukaan lukien Evenki , Negidal, Solon, Even; eteläinen Tunguska - Nanai, Ulch, Oroch, Orok, Udege; Nimeä entinen etelätungus-mantšuria uudelleen mantšuriaksi (tai "länsimaalaiseksi") ja liitä siihen mantšuria ja jurchenia [Avrorin 1961: 2].
O. P. Sunikin mukaan jako kolmeen ryhmään "ei sisällä mitään pohjimmiltaan mahdotonta hyväksyä, mutta ei anna ... eikä mitään kielellisesti hyödyllistä" [Sunik 1962: 18]. O.P. Sunik ehdottaa luokittelua, jossa V.A. Avrorinin antamat kaksi ensimmäistä kieliryhmää eivät ole itsenäisiä, vaan osoittavat enemmän kieliopillista ja leksikaalista samankaltaisuutta kuin mantšukielet suhteessa kaikkiin tungusikieliin. Samaan aikaan eteläisen tungusin kielet ovat enemmän samankaltaisia kuin mantšu kuin pohjoiset tungusilaiset kielet.
O.P. Sunik jakaa Tungus-haaran Evenki-alaryhmään ( Evenki , mukaan lukien sen Solonin murre, Negidal , Even ) ja Nanai- tai Nani-alaryhmään (Nanai, Ulch , Oroch , Orok , Udege ).
Toista, mantsun haaraa edustavat mantšukielet: a) kirjoitettu mantšu ja sen elävät murteet, jotka ovat yleisiä Kiinassa; b) kuollut Jurchen [Sunik 1962: 18].
A. A. Reformatsky vuonna 1967 [6] ehdotti seuraavaa luokittelua:
Nanain asutuksella on kaksi suurta aluetta - Venäjä ja Kiina [7] . Kiinassa on sukarinkielisen murteen alue - Ussuri-altaan raja-alueet Kiinan Heilongjiangin maakunnassa [Stolyarov 1994]. Siellä Nanais (tunnetaan nimellä "hezhe", 赫哲族) asuu Tongjiangin (同江) ja Fuyuanin (抚远) läänissä Jiamusin kaupunginosassa ja Zhaohein (饶河) läänissä Shuangyashanin kaupunginosassa. Hezhe puhui läheisiä idioomeja - hezhe ja kilen, mutta nykyään puhujia on jäljellä alle 10, muu yhteisö käyttää hanin (kiina) kieltä kaikilla elämänalueilla. [kahdeksan]
Teoksessa [Sem 1976: 24] erotetaan myös Bikinsky-murteen alue - Primorsky Krain Pozharsky-alue.
Nanai-kielen murteilla on useita luokituksia. Ensimmäiset luokitukset olivat vähemmän hajanaisia, niissä kiinnitettiin enemmän huomiota alueiden selventämiseen kuin murteiden rajaamisen kriteereihin. Esimerkki tällaisesta luokittelusta on N. A. Lipskaya-Valrondin luokitus Kaukoidän tietosanakirjassa (1927), jossa erotetaan 7 murretta:
20-luvulla. 1900-luvulla, joka oli ensimmäinen nanai-kielen opiskelukausi, nanais-asutusalue oli paljon laajempi kuin meidän aikanamme, ja ne murteet, joita tutkijat eivät olleet vielä tallentaneet, ilmeisesti katosivat ja jäivät ilman nimiä. Myöhemmissä dialektologisissa luokitteluissa Nanai-kielen alueen maantiede kapenee jyrkästi; monet ala-amurin ja ussurin murteet jäivät tutkimatta.
Seuraava, kielellisesti varsinainen nanai-kielen opiskelukausi alkoi 1940-luvun lopulla, lähes kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Luokitteluissa murteiden määrä on kasvussa. Jos N. A. Lipskaya-Valrond erottaa vain 7 murretta, niin myöhemmissä luokitteluissa niitä on jopa 10.
O. P. Sunikin luokituksen mukaan "nanai-kieli muodostaa kaksi murretta, jotka jakautuvat useiksi murteiksi":
a) Keski -Amur - Sakachi-Alyan , Naikhinsky , Bologna , Dzhuensky , Garinsky murteet;
b) Ylä -Amur - Kur- Urmi , Bikin , oikeanpuoleinen Amuri , Sunki , Ussuri murteet [Sunik 1962: 23];
V. A. Avrorinin "Nanai-kielen kielioppi" -luokituksessa nanai-kieli on jaettu kolmeen murteeseen: sungari (tai ylä-Amur), amur (tai ala-amuri) ja kur-urmi , jotka myös jaetaan murteiden määrä. Tärkeimmät erot O. P. Sunikin luokitukseen liittyvät Amurin ja Ylä-Amurin murteisiin: V. A. Avrorin pitää kielen bologneselaisia ja dzhuenisia muotoja Naikhinin murteen alaryhminä ja erottaa kolmannen, Kur-Urmin murteen, kun taas O. P. Sunik katsoo tämä lajikekieli Kur-Urmin murteena [Avrorin 1955: 7-8].
L. I. Semin luokituksessa murrerakenne esitetään eri tavalla: kahden murteen (keski- ja ylä-Amur), kuten O. P. Sunikissa, ja kolmen murteen (amuri, sunkari ja kur-urmi), kuten V. A. Avrorin, sijaan, Erotetaan keski- ja ala-amurin murteet, jotka on jaettu useisiin murteisiin:
a) Ylä-amurin murre: oikeanpuoleiset amur- , sunkari- , bikin- ( ussuri ) , kur-urmi - murteet;
b) Keski-amurin murre: Sikachi-Alyan , Naikhinsky , Dzhuensky murteet;
c) Ala-amurin murre: Bolognesin , Ekonskyn , Gorinskyn murteet [Sem 1976: 24].
L. I. Sem yhdistää murteita, jotka V. A. Avrorin jakaa sungarin ja kur-urmi murteiksi, mikä osuu yhteen O. P. Sunikin luokituksen kanssa, joka myös yhdistää nämä murteet yhdeksi murteeksi. Mutta kumpikaan O.P. Sunik tai V.A. Avrorin eivät korosta ala-amurin murretta. O.P. Sunikin luokituksessa painotetaan ylä-amurin murteiden morfologisia ja foneettisia eroja kaikista muista. Samanaikaisesti ala- ja keskiamurin murteiden välillä ei ole niin merkittäviä eroja. V. A. Avrorinin luokituksessa korostuvat kur-urmi- ja sunkarien murteiden erot. L. I. Sem puolestaan kiinnittää huomiota ala-amurin murreiden erityispiirteisiin, jotka edelleen erottavat tämän murteen keskiamurista.
On huomattava, että nykyaikaisten nanai-kielten puhujien (keski- ja ala-amurin murteiden edustajat) keskuudessa murreominaisuudet tasoittuvat ja sekoittuvat väestön laajan muuttoliikkeen ja naikha-murteeseen perustuvan nanai-kielen opetusjärjestelmän vuoksi, joten nykyaikaisen kielidatan dialektologinen erottaminen on erittäin vaikeaa.
Tärkeä ominaisuus murteiden rajojen määrittämisessä, jonka äidinkielenään puhujat ymmärtävät hyvin, on affrikaatin [ʦ ~ t j ~ ʧ] / [ʣ ~ d j ~ ʤ] muodostumispaikka: yleensä enemmän hammaslääketieteellisiä muunnelmia ovat tyypillisiä ylemmille (amurin varrella) murteille (dadaan asti), alemmille murteille - palataalisille muunnelmille. Naihin sijaitsee sekaalueella, vaihtoehtoja on erilaisia. Samaan aikaan vain palataalisia muunnelmia esiintyy ennen etuvokaalia.
[Stoljarov 1994] mukaan nanaisien kokonaismäärä maailmassa on 11 883, joista 8 940 asuu Habarovskin alueen maaseutualueilla. Habarovskin alueelle jäi kuitenkin vain noin 100-150 nanai-kielen puhujaa. Koko Habarovskin kielialueen alueella alkuperäiskansojen osuus Nanai-väestöstä on keskimäärin enintään 30%; kansallisia Nanai-kyliä ei ole käytännössä enää jäljellä - vain kolmessa kylässä ( Juen , Ulika-National , Dada ) Nanais muodostaa yli 90% väestöstä, muissa siirtokunnissa tämä luku on paljon pienempi (tietolähde - "Tiedot siirtokunnista, asuin- ja elinkeinoalueet Venäjän federaation pohjoisen ja kaukoidän alkuperäiskansat Venäjän talouskehitysministeriön Kaukoidän alueen komissaarin toimiston mukaan 01.01.2002 alkaen). Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä nanai-kieltä puhuu 1 347 ihmistä.
Kuten näistä tiedoista voidaan nähdä, tilanne kielen säilymisen kannalta on epäsuotuisa: äidinkielenään puhujat ovat hajallaan eri kylissä ja ovat usein eristyksissä toisistaan.
Nanai-kieli toimii edelleen vähintään 40-vuotiaiden ihmisten jokapäiväisessä viestinnässä. Riittävästi äidinkieltään taitavilla 40-50-vuotiaat suosivat venäjää kommunikoidessaan ikäistensä tai nuorempien kanssa ja käyttävät Nanai lähinnä ikääntyneiden yli 70-vuotiaiden kanssa.
Nanai-kieltä opetetaan lukioissa. Viikoittainen opetuskuormitus ja koulutuksen kesto eivät ole samat: Nanai-kielen opetukseen on olemassa vakioohjelma, jota käytetään 7 kylässä. Lisäksi vuonna s. Belgo , s. Alempi Khalby ja sen kanssa. Upper Ekon esitteli kokeellisen ohjelman nanai-kielen opettamiseen lisääntyneellä opetuskuormalla. Vakiokuorma on 1-2 tuntia viikossa; eri kouluissa opintojen kesto on erilainen (4-10 vuotta, alkaen luokasta 1). Kouluissa, joissa on kokeiluohjelma, kieltä opetetaan luokilta 1-9 suuremmalla opetuskuormalla.
Nanain kielen tunneilla käytetään oppikirjoja, satukokoelmia ja kaunokirjallisuutta nanai kielellä. Joskus opettajien aloitteesta käytetään myös kansanperinteen äänitallenteita. Koulutus- ja apumateriaalista, oppimistekniikoista on kuitenkin ilmeinen puute ja lasten motivaation luominen on vaikeaa. Nanai-kielen oppikirjat on rakennettu venäjän äidinkielen oppikirjojen malliin, jossa painopiste ei ole kielen opettamisessa, vaan teoreettisessa/käytännöllisessä kielioppissa. Tämä malli ei ole riittävä tilanteessa, jossa opiskelijat eivät osaa kohdekieltä. Lisäksi olemassa olevat koulutusmateriaalit keskittyvät pääasiassa (tai vain) lukutaidon kehittämiseen, kun taas nanai-kielisten painettujen julkaisujen määrä ei ylitä yhtä tai kahta tusinaa, ja kyseessä ovat kansanperinne- tai taidekokoelmat. historiallinen ja elämäkerrallinen genre, julkaistu erittäin rajoitettu erä. Suullisen puheen opetusta ei toteuteta riittävästi eikä sitä tueta opetusvälineillä.
Yleisesti ottaen venäjän kieli on syrjäyttänyt Nanai-kielen lähes kokonaan kaikilta kommunikaatioalueilta. Kielen säilyttämiseksi nykyisessä tilanteessa tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä.
Sosiolingvistinen tilanne Venäjän levinneisyysalueilla:
Ensimmäiset nanai-kieliset tekstit kirjoitettiin 1800-luvun lopulla kyrillisillä kirjaimilla. 1930-luvun alussa hänelle kirjoittaminen kehitettiin latinalaisten aakkosten perusteella. Vuosina 1937-1938 alettiin käyttää aakkosia, mikä ei eroa venäjästä. Vuonna 1958 siihen lisättiin kirjain Ӈ ӈ ( Ng ng :n sijaan ) [9] . Oppikirjallisuudessa makronia käytetään myös pitkien vokaalien kuvaamiseen .
| A a | B b | sisään | G g | D d | Hänen | Hänen | F | |
| K h | Ja ja | th | K to | L l | Mm | N n | Ӈ ӈ | |
| voi voi | P s | R p | C kanssa | T t | sinä u | f f | x x | |
| C c | HH | W w | sinä u | b b | s s | b b | uh uh | |
| yu yu | olen |
Kieli, jolla on melko korkea synteettisyys, huolimatta kehittyneestä analyyttisesta tavasta ilmaista muodollisia merkityksiä funktiosanoilla [10] . On tapauspostpositioita, jotka ilmaisevat tai selventävät merkitsevien sanojen tapausmerkityksiä. Esimerkiksi postpositio "paroni" ilmaisee suuntatapauksen merkityksen kaikilla sen sävyillä:
enimbi baroni undu = eninchii undu "kerro äidillesi".
Nanai on agglutinatiiv-sufiksaalityyppinen kieli. Jokaisella muodollisella morfeemilla on yksi merkitys, jokainen muodollinen merkitys ilmaistaan vain yhdellä morfeemilla. Esimerkki: ihon - "kylä", ihonkan - "kyläläiset", ihonkansal - "kyläläiset", ihonkonsaldu - "kyläläiset", ihonkansaldoiva - "kyläläiset".
On harvinaisia tapauksia, joissa sama merkitys ilmaistaan eri morfeemilla, esimerkiksi samantyyppinen denominatiivinen verbimuodostus:
Nykykielessä jälkiliitteet -la ja -da eivät ole saman morfeemin foneettisia muunnelmia. V. A. Avrorin ehdottaa, että heihin vaikuttivat äänen assimilaation varhaiset lait. Kaikki muodolliset morfeemit sijoitetaan tiukasti juuren jälkeen. Nanai-kielessä on vain jälkiliitteitä, ei etuliitteitä tai lisäliitteitä. Morfeemit on järjestetty tiettyyn järjestykseen: juuri + pääte. sananmuodostus + suff. johdannainen muotoilu + suff. sekamuotoinen sanamuodostus (luku, epäsuora kuuluvuus, partisiipin persoonallisuus/persoonallisuus, verbin aikamuoto ja tunnelma jne.) + suff. relaatiomuotoilu (tapaus, omistuskyky, henkilö, verbiluku jne.) + suffiksipartikkelit (yksi, joskus kaksi, erittäin harvoin kolme). Olennainen osa on vain pohja.
On harvinaisia tapauksia sisäisestä taivutuksesta (äänten vuorottelu juuressa), esimerkiksi:
Nämä ovat myöhäisiä tuloksia entisestä sufiksiluonteisesta muodostumisesta, mikä ei ole ristiriidassa Nanai-kielen morfologian yleisen agglutinaation kanssa [10] .
Substantiivilauseessa havaitsemme kärkimerkinnän.
Esimerkki: omistuslauseessa ensimmäinen jäsen ilmaisee omistusobjektin (määritelmä), toinen - omistusobjektin (määritelty).
Riippuvuusmerkintää havaitaan predikaatiossa.
Esimerkki: alosimdi Moskva gisureini - "opettaja (nom.) kertoo Moskovasta (acc.)".
Nanai-kielessä akusatiivinen roolikoodaus. Esimerkkejä:
Lauseen perussanajärjestys on SOV:
Nanai-kielen vokaalifoneemien koostumukselle on ominaista suhteellinen rikkaus, joka syntyy lyhyiden ja pitkien, puhtaiden ja nasalisoitujen (nasaalisten) vokaalien vastakkainasettelusta. Diftongeja on myös 12 (lukuun ottamatta niiden muunnelmia). Vokaalifoneemia on 6, konsonantteja 17 [11] . Vokaalien ja konsonanttien suhde yhdistetyssä tekstissä on noin 100:85 - 90 (pitkät vokaalit ja diftongit lasketaan kaksoisääneksi) [10] . Nenävokaalit ovat puhtaiden viimeisen tavun alofoneja, jos se päättyy /n/.
| Takarivi (-takaisin) | Takarivi (+taka) | ||
|---|---|---|---|
| Tuhoamaton | pyöristetty | ||
| Top lift tai −RTR | / i / / iː / | / ə / / əː / | / u / / uː / |
| Pohjanostin tai +RTR | / ɪ / / ɪː / | / a / / aː / | / o / / oː / |
| labiaalinen | Lamino- alveolaarinen | Dorso - palataalinen | Selkäpuoli _ | |
|---|---|---|---|---|
| räjähtävä | / p / / b / | / t / / d / | / c / / ɟ / | / k / / g / |
| frikatiivit | / s / | / x / | ||
| nenän- | / m / | / n / | / ŋ / | |
| Vapina | / r / | |||
| Approximants | / w / | / l / | / j / |
Nanain vokaalifoneemit on jaettu kahteen sarjaan kielen korkeusasteesta riippuen ja sarjassa olevien vokaalien pariutumisen perusteella, eli kunkin sarjan sellaisten vokaaliparien läsnäoloon, että jokaisesta parista kuuluu yksi ääni. kuuluu ensimmäiseen sarjaan (alempi korkeudessa) ja toinen - toiseen (korkeampi). Ensimmäinen sarja sisältää vokaalit /ɪ, a, o/, toinen - /i, ə, u/. Ryhmä korealaisia tutkijoita ehdottaa, että tärkein ominaisuus sarjojen erottamisessa on kielen juuren eteneminen/peruuttaminen (+/-RTR) [12] . Nykyaikaisessa Nanai-kielessä toimiva vokaaliharmonian laki ilmenee siinä, että yhdessä sanassa käytetään vain toisen kahdesta sarjasta: ensimmäisen tai toisen vokaalia. Samalla ei-ensimmäistä tavua voidaan vähentää kvalitatiivisesti: matalat vokaalit (+RTR) lakkaavat olemasta sellaisia (muuttuvat -RTR:ksi) [11] .
V. A. Avrorin mainitsee myös erityisen sanaryhmän, joka "merkitsee hyvin erilaisia kuviollisia vaikutelmia ja tuntemuksia ja erottuu semanttisista, morfologisista, syntaktisista ja foneettisista ominaisuuksistaan". Tällaisia sanoja kutsutaan kuvaannollisiksi sanoiksi. Semantiikan mukaan ne voidaan jakaa seuraaviin luokkiin:
Ominaisuudet, jotka erottavat kuviolliset sanat adverbeista:
Jotkut tutkijat pitävät Nanain ja muiden Tungus-Manchu-kielien kuvasanojen ongelmaa kaukaa haettuna. A. A. Burykinin [14] mukaan "tämän sanaluokan hypertrofia... perustuu ei aivan riittäviin käsityksiin kielten tyylijärjestelmistä. Jos venäjäksi kuvaannolliset sanat ovat osa puhekielelle ja kansankielelle ominaista ekspressiivistä sanastoa, niin Nanaissa ... tämä sanasto on yksi neutraalin tyylin komponenteista ja on erityisen aktiivinen kansanperinteen kielessä.
| Tungus-manchu kielet | |
|---|---|
| Manchu kielet | |
| Tungusilaiset kielet | pohjoinen (Siperia, Evenki) Negidal Solon ¹ Evenkin kieli Orochon Jopa kieli Arman eteläinen (Nanian, Amur) Nanai Orok Oroch † Udege Ulchi |
| Huomautuksia : † kuollut, jaettu tai vaihdettu kieliä ; ¹ Termin "kieli" käyttö on kyseenalaista (katso "kieli tai murre" -ongelma ). | |