| pohjoinen paiute | |
|---|---|
| Maat | USA |
| Alueet | Nevada , Oregon , Idaho California |
| Kaiuttimien kokonaismäärä | 500 [1] - 700 [2] |
| Luokitus | |
| Kategoria | Pohjois-Amerikan kielet |
| Pohjoinen alaperhe Numian haara Länsi-ryhmä | |
| Kirjoittaminen | latinan kieli |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | — |
| ISO 639-3 | pao |
| WALS | pno |
| Maailman kielten atlas vaarassa | 1465 , 859 ja 1466 |
| Etnologi | pao |
| ELCat | 1916 |
| IETF | pao |
| Glottolog | pohjois2954 |
Pohjoinen paiute (myös Paviotso ) on uto- astekaanien kieliperheen numic - haaran läntisen ryhmän kieli.
Pohjoinen paiute-kieli kuuluu uto- astekaanien kieliperheen numic - haaran länsiryhmään monon kielen ohella .
Murteita on kolme: Bannock, Northern Northern Paiute ( Fort McDermitt , Nevada ) ja Southern Northern Paiute ( Yerington , Nevada ).
Northern Paiute on noin 20 varauksen kieli Nevadassa , Idahossa , Oregonissa ja Kaliforniassa . Varauksilla on omat murteensa, mutta eri murteiden puhujat ymmärtävät helposti toisiaan.
Northern Paiute puhujia on noin 700. [Thornes 2003: 2] mukaan alle 500 puhujaa kieltä sujuvasti. Jopa kaikkein eristyneimmissä yhteisöissä kieltä käyttävät aktiivisesti vain vanhempien sukupolvien ihmiset, vain henkilökohtaisessa viestinnässä. Nuoret, jotka oppivat kielen varhain, pitävät englantia. Yhteisöt tekevät työtä kielen säilyttämiseksi: kielen esittely kouluissa, kulttuuri-kielitapaamiset, paikalliset julkaisut Pohjois-Paiutessa.
Northern Paiute on synteettinen kieli (useimmat kielioppitiedot ilmaistaan sanamuodossa):
| nɨ | mia-u-kwɨ |
| minä | go-PNC-FUT |
| 'Olen menossa (tällä hetkellä).' | |
| tiikwɨ-pitɨ | |
| lunta TUUMAA | |
| "Alkaa sataa lunta." | |
[Thorns 2003]
Mitä tulee morfeemien välisiin rajoihin, Pohjois-Paiute osoittaa agglutinatiivisuutta :
| nɨ | mɨ=misu-makwɨ-u-kwɨ |
| minä | PL = voi-viimeistely-PNC-FUT |
| "Minä voitan teidät kaikki helposti." | |
| waa-naga-kwai | |
| kataja-INTER-LOC | |
| 'katajan seassa' | |
[Thorns 2003]
Yksinkertaisessa "omistajan hallinnassa" -ryhmässä havaitaan nollamerkintä:
| kaabidzi | nodikwa |
| K. | vaimo |
| "Kaabijin vaimo" | |
Jos haltija on yksi paikantajista, havaitaan kärkimerkintä :
| joo | i=dudziʔi |
| tässä | 1 = koira |
| 'Tämä on minun koirani.' | |
Possessor-muuttajat on kuitenkin merkitty vinosti (OBL). Siten on jälkiä riippuvuusmerkinnästä :
| umɨ | wah-u | nɨmɨ | nobi | paba-ʔyu |
| 3.PL | kaksi-OBL | ihmiset | talo | iso-NOM |
| "Näiden kahden ihmisen talo on iso." | ||||
[Thorns 2003]
Jos NP ei koostu yhdestä substantiivista, vaan sisältää adjektiivin/artiklan/demonstratiivisen pronominin, ne muuttuvat tapauskohtaisesti (nominatiivi ja vino tai, kuten [Snapp ym. 1982] kutsuvat, akusatiivi). Siten verbin NP-argumentti on tapauskoodattu, riippuvuusmerkinnän tapaus .
| su=tsɨaʔa | ka=tɨpi | mayɨ-u |
| NOM = tyttö | OBL = rock | etsi-PNC |
| "Tyttö löysi kiven." | ||
[Thorns 2003]
| u-su | paba-u | puku | sagʷani | waha | maca |
| hän-NOM | iso OBL | hevonen | jonkin verran | heinää | syöttää |
| "Hän ruokkii ison hevosen heinää." | |||||
[Snap et ai. 1982]
Mitä tulee verbin merkitsemiseen, on olemassa aspektuaalinen progressiivinen pääte, jonka muoto valitaan kohteen lukumäärän mukaan. Joten kärkimerkinnöistä on jälkiä :
| nɨga-wɨnɨ | |
| tanssi-CONT.SG | |
| "Hän tanssii." | |
| nɨga-wami | |
| tanssi-CONT.DL | |
| "He (2) tanssivat." | |
| nɨga-gono | |
| tanssi-CONT.PL | |
| 'He tanssivat.' | |
[Thorns 2003]
Kaiuttimet voivat kuitenkin käyttää wɨnɨ (CONT.3SG) oletusarvoa:
| mɨ = paatusuba | pisa | patakwitsia-wɨnɨ |
| PL = tähti | hyvin | hsine-CONT.3SG |
| 'tähdet todella loistavat'. | ||
[Thorns 2003]
Siten voidaan löytää esimerkkejä kaksoismerkinnöistä :
| su=naatsi | onoka | pida-wɨnɨ |
| NOM = poika | DEM | build.fire-CONT.3SG |
| "Poika rakentaa siellä tulta." | ||
[Thorns 2003]
Verbin aktantit koodataan akkusatiivisen strategian mukaan. S-aktantit koodataan nominatiivilla:
| su=huupi | o'o | onnellinen |
| NOM = tikku | siellä | valehdella |
| "Keppi makaa siellä." | ||
| su=nɨmɨčozinna | yotsi-pidɨ-u |
| NOM = lentävä olento | fly-arrive-PNC |
| "Nemechozinna tuli lentämään." | |
Transitiivisen verbin A-aktantti on koodattu nominatiivilla ja P-aktantti vinolla:
| su=nana | ka=naatsi | maʔi |
| NOM = mies | OBL = poika | vahingoittaa |
| "Se mies satutti tuota poikaa." | ||
[Thorns 2003]
Merkitsemätön sanajärjestys - SOV:
| nɨ | ka=tuku | kuhani |
| minä | OBL = liha | kokki |
| 'Minä keitän lihaa.' | ||
| u-su | i-buukɨ | tsa-kibuʔi-u |
| 3-NOM | 1 = kirja | IP/grasp-tear-PNC |
| "Hän repi kirjani." | ||
[Thorns 2003]
Pohjoisissa Paiute-foneemissa on monia allofoneja.
Konsonanttifoneemien taulukko ([Thornes 2003: 17]):
| Bilabial | Alveolaarinen | Alveo-palatal | Labio-velar | Velar | kurkku- | |
| räjähtävä | s | t | kʷ | k | ʔ | |
| frikatiivit | s | |||||
| afrikkalaiset | ts | c | ||||
| nenän- | m | n | ŋ | |||
| Liukut | y | w | h |
Kaikki nämä foneemit voivat esiintyä sanan alussa (paitsi /ʔ/, /č/, /ŋ/).
Fortis/LenisPohjois-Paiuteen konsonanttifoneemeja ei soinnita/soinneta. Jokaisella konsonantilla (paitsi h) on kuitenkin heikko/vahva-pari (fortis/lenis). Muutama minimipari:
| [tɨna] | [tɨnna] |
| 'puun juuri)' | "pronghorn antilooppi" |
| [tɨβá] | [tɨppá] |
| 'mänty pähkinä' | 'suu' |
| [waɾa] | [watta] |
| 'ruotsin siemen' | 'napa' |
| [haga] | [hakka] |
| 'WHO. NOM' | 'WHO. OBL' |
[Thorns 2003]
Konsonanttifoneemien allofonien jakautuminen [Thornes 2003: 31]:
| Bilabial | Alveolaarinen | Alveo-palatal | Labio-velar | Velar | |||
| räjähtävä | lenis | #__ | s | t | kʷ | k | |
| V__V | p, b, β | t, d, ɾ | kʷ, gʷ, ɣʷ | k, g, ɣ | |||
| fortis | #__ | s | t | kʷ | k | ||
| V__V | s | tt | kkʷ | kk | |||
| frikatiivit | lenis | #__ | ʂ 1 | ||||
| V__V | ʂ, ʐ | ||||||
| fortis | #__ | ʂ | |||||
| V__V | ʂʂ | ||||||
| afrikkalaiset | lenis | #__ | ts | ||||
| V__V | ts, dz, z | ||||||
| fortis | #__ | ts | |||||
| V__V | tts | ||||||
| nenän- | lenis | #__ | m | n | |||
| V__V | m, w̃ | n | |||||
| fortis | #__ | m | n | ||||
| V__V | mm | nn | |||||
| Liukut | lenis | #__ | y | w | |||
| V__V | y | w | |||||
| fortis | #__ | ||||||
| V__V | c | kʷ |
1 - merkki ʂ tarkoittaa frikatiivia, jonka muodostumispaikka on alveolaaristen [s] ja palataalisten [ʃ] välissä.
PalatalisaatioVelaaripysähdyksen /k/ palatalisaatio (ennen [č] tai [ǰ]) tapahtuu morfeemin rajoilla ja morfeemeissa kohdissa /i/:n jälkeen ja ennen /a/:
| [iginu] | /ikinu/ | 'lusikka' |
| [iɣo] | /ikɔ/ | 'Kieli' |
| [toniǰa] | /tɔnika/ | 'kukka' |
| [iǰá] | /ika/ | 'kirjoita (SG)' |
[Thorns 2003]
UvularisaatioVelaariset räjähdysaineet toteutuvat uvulaarisina asennossa ennen /ɔ/ ja /a/.
| [mɔqɔ] | /mɔkɔ/ | 'kenkä' |
[Thorns 2003]
Vokaalifoneemien luettelo koostuu viidestä foneemista, joista jokaisessa on useita pareja.
| Eturivi | keskirivi | Takarivi | |
| Ylänosto | i | ɨ | u |
| Keskinkertainen nousu | ɔ | ||
| Pohjanostin | a |
Pohjois-Paiutessa on useita liitteitä, joilla on vokaaliharmonian mukaisia allomorfeja .
Painopiste on säännöllisesti toisella moralla. Aksenttiin liittyy korkea sävy.
Seuraavassa on joitain mielenkiintoisia piirteitä Pohjois-Paiute-morfologiasta.
Nimellinen morfologia Pohjois-Paiutessa on melko huono. Vain numero voidaan merkitä nimeen jälkiliitteenä.
MonikkoMerkitty
| tua | tuamɨ |
| 'poika' | 'lapset' |
| piawabi | pi-biawabi |
| 'vanha nainen' | 'vanhat naiset' |
| nana | naana |
| 'mies' | "miehet" |
| naatsi | naʔatsi |
| 'poika' | "pojat" |
Yksinkertainen substantiivilause voi joko koostua pronominista tai sillä voi olla seuraava rakenne [(artikkeli) (muuntaja(t)) vertex substantiivi].
ArtikkelitPohjois-Paiuteen artikkelit ovat prokliitteja. Ne ovat herkkiä numeron oppositiolle, yksikössä ne myös muuttuvat tapauskohtaisesti. Artikkeli on substantiivilauseen vasemmalla reunalla.
| Nominatiivi | obliquus | |
| Yksittäinen | su= | ka= |
| monikko | mɨ= | mɨ= |
Artikkelit merkitsevät vain tietyt NP:t.
ModifiersMuuntajat (adjektiivit ja kvantisaattorit) sijoitetaan yleensä ennen kärjen nimeä. Ne on myös merkitty kotelolla:
| Nominatiivi | obliquus |
| -Juu | -u/-ku |
Esimerkkejä [Thornes 2003]:
| su=udɨ-ʔyu | naatsi | kima-u-gi-na |
| NOM = pitkä-NOM | poika | tule-PNC-CISL-PTCP |
| "Pitkä poika tulee tänne." | ||
Pohjois-Paiute on rikas sanan morfologia.
Instrumentaaliset etuliitteetTyökalua tai toimintatapaa ilmaisevia etuliitteitä on luettelo. Voi muodostaa suuria paradigmoja, katso:
-kwonao - auki
kɨ-kwonao - auki (suulla / hampailla)
ma-kwonao - auki (kuin kissan ovi, painamalla)
tsi-kwonao - auki (avaimella)
tso-kwonao - auki (pään kanssa)
| tsi-kwiduʔi | |
| IP/terävä sekoitus | |
| "sekoittaa (esim. keittoa)" | |
| wi-gwiduʔi | |
| IP/pitkä sekoitus | |
| 'sekoita (tee kastike)' | |
[Thorns 2003]
Kahdessa viimeisessä esimerkissä ero ei ole välineen muodossa, vaan pikemminkin toimintatavassa. Sekoita keittoa työkalujen kärjellä. Kastikkeen valmistamiseksi sinun on pidettävä työkalua melkein vaakasuorassa.
Kausatiivinen johtaminenKausatiivina instrumentaalinen etuliite, jonka merkitys on "käsi", on kieliopillinen.
| nɨ | pahonayaʔi |
| minä | olla väsynyt |
| 'Olen väsynyt.' | |
| su=natɨzuabi | i=ma-bahonayaʔi |
| NOM = lääke | 1=SYY - olla.väsynyt |
| "Lääke väsyttää minua." | |
[Thorns 2003]
Detransitiivinen morfologiaDetransitiiviset etuliitteet: {na}(MM) - keskimmäinen merkintä ja {tɨ}(APS) - antipassiivinen.
Keskimerkin etuliite{na}-etuliite koodaa refleksiivistä, käänteistä ja myös passiivista.
| nɨ | na-sibana-wɨnɨ |
| minä | MM-shave-CONT.3SG |
| "Minä ajelin." | |
| una-su | ta | Pitkä Jim Cabin-wai | na-dapoi-gya-kwɨ |
| DEM-NOM | we.DL | TJ:n hytti-LOC | MM-meet-TRNSL-FUT |
| "Me kaksi tapaamme TJ:n mökillä." | |||
| i=kwassɨ | na-tsa-kibuʔi-pɨgaʔuy |
| 1 = paita | MM-IP/grasp-tear-PFV |
| "Paitani (oli) revitty." | |
[Thorns 2003]
AntipassiivinenPeriaatteessa etuliite {tɨ} näkyy, kun objekti on määrittelemätön.
| nɨ | kai | pisa | ka=kidɨ | kuhani |
| minä | NEG | hyvä | OBL murmeli | kokki |
| "En osaa kokata murumaa hyvin." | ||||
| nɨ | kai | pisa | tɨ-kuhani |
| minä | NEG | hyvä | APS-kokki |
| "En osaa kokata hyvin." | |||
[Thorns 2003]
Transitiivinen morfologiaNorthern Paiute sisältää myös jälkiliitteitä, jotka lisäävät argumenttien määrää verbin a-rakenteessa.
SovellettavaAplikatiivinen pääte {kɨ}(APL) merkitsee hyödyllisen argumentin lisäämistä a-rakenteeseen.
Yksittäisillä verbeillä:
| nɨ | sɨta | tɨnikwɨ(h)ɨ |
| minä | huono | laulaa |
| "Olen huono laulaja." | ||
| u-ka | tɨnikwɨ(h)ɨ-kɨ |
| 3-OBL | laula-APL |
| "Laula tälle kaverille!" | |
Tuplasilla (muodostettu bittitransitiivinen):
| u = mabutuʔi | |
| 3 = rulla.savuke | |
| "Kääri se (savuke)!" | |
| i=mabutuʔi-kɨ | |
| 1 = rulla.savuke-APL | |
| 'Roll (hänen) minulle!' | |
[Thorns 2003]