Alla oleva transkriptiokaavio koskee suomenkielisiä nimiä ja nimikkeitä. Ruotsalaiset nimet ja nimikkeet, myös Suomessa esiintyvät, välitetään ruotsin-venäläisellä käytännön transkriptiolla .
Taulukossa on esitetty kirjainten ja niiden yhdistelmien vastaavuus venäjänkielisessä tekstissä useiden lähteiden suositusten mukaisesti.
Suomen kielen pitkien vokaalien osoittamiseen käytetään kahta venäläistä aakkosmerkkiä peräkkäin kaikissa asemissa. Vaikein ongelma ovat suomen pitkät vokaalit yy , ää , öö , diftongit ja j -alkuiset yhdistelmät .
Kuvaus äänten ääntämisestä suomen kielessä on artikkelissa suomen aakkosista .
| Kirjain / yhdistelmä | Lähettää | Käyttöehdot ja huomautukset | Esimerkkejä |
|---|---|---|---|
| a | a | Anna=Anna, Alava=Alava, Aulanko=Aulanko | |
| Vanhoissa nimissä, jotka päättyvät -ia , voit välittää viimeisen a-kirjaimen samalla tavalla kuin I | Maria=Maria/Maria, Sofia=Sofia/Sofia, Sylvia=Sylvia/Sylvia | ||
| aa | aa | Aarne=Aarne, Aalto=Aalto, Aavasaksa=Aavasaksa, Koillismaa=Koillismaa | |
| ai | Ah | Aili=Aili, Kaitila=Kaitila, Aitolahti=Aitolahti | |
| b [1] | b | Birgitta = Birgitta, Backman = Backman, Borgå = Borgo | |
| c [1] | to | Ennen a , o , u ja konsonantti sekä sanan lopussa | Carita=Carita, Eric=Eric, Agricola=Agricola, Cleve=Cleve |
| Kanssa | Ennen e , i , y | Alice = Alice, Cederberg = Cederberg | |
| c | Joissakin tapauksissa | Fabricius = Fabricius | |
| ch [1] | to | Ennen a , o , u ja konsonantti | Christer = Christer, Zacharias = Sacarias, Chorell = Corell(s) |
| h | Ennen e , i , y | Chydenius=Chydenius | |
| sh | Joissakin tapauksissa | Charlotta=Charlotte, Charpentier=Charpentier | |
| ck [1] | to | Vokaalin ja toisen konsonantin välissä ja sanan lopussa konsonantin jälkeen | Backman = Backman, Barck = Bark, Räckhals = Rekhals |
| kk | Vokaalien välissä sekä sanan lopussa vokaalin jälkeen | Backas=Backas, Rydbeck=Rydbeck, Stackelberg=Stackelberg | |
| d | d | Daniel=Daniel, Doris=Duris, Davidson=Davidson, Drumsö=Drumsö | |
| e | uh | Sanan alussa ja sanan keskellä vokaalien jälkeen, paitsi i | Elina=Elina, Erkko=Erkko, Espoo= Espoo , Lauerma=Lauerma, Raento=Raento, Joensuu=Joensuu, Kokemäenjoki=Kokemäenjoki |
| e | Konsonantin ja i :n jälkeen | Terttu=Terttu, Vieno=Vieno, Helle=Helle, Sievänen=Sievyanen, Kievi=Kiova, Veteli=Veteli | |
| ee | uh | Sanan alussa | Eero=Eero, Eerikäinen=Eerikäinen, Eetula=Eetula |
| ee | Konsonantin jälkeen | Leena=Leena, Teemu=Teemu, Veera=Veera, Kitee= Kitee , Seetrimäki=Seetrimäki | |
| Leena ja Veera voidaan kirjoittaa myös venäläisinä niminä | Leena=Lena, Veera=Vera | ||
| ei | Hei | Sanan alussa | Eino=Eino, Eikkala=Eikkala, Eistilä=Eistilä |
| hänen | Konsonantin jälkeen | Veikko=Veikko, Heikkonen=Heikkonen, Heinola=Heinola | |
| eu | eu | Sanan alussa | Eufrosyne=Eufrosyne, Eurola=Eurola, Eura=Eura |
| oi | Konsonantin jälkeen | Teuvo=Teuvo, Peuranen=Peuranen, Teuva=Teuva | |
| ea | hänen | Pyöreälä=Pyöreälä/Pyöreälä | |
| f [1] | f | Fredrik=Fredrik, Finnilä=Finnilä, Fiskars=Fiskars | |
| g | G | Ennen a , o , u ja konsonantti ja sanan lopussa; suomenkielisillä nimillä ja nimikkeillä - kaikissa tapauksissa |
Gabriel = Gabriel, Gunnar = Gunnar, Agricola = Agricola, Gardberg = Gardberg, Grankulla = Grankulla , Angeli = Angeli |
| h | X | Heikki=Heikki, Haahtela=Hahtela, Hamina= Hamina | |
| i | ja | Ilmari=Ilmari, Itkonen=Itkonen, Inari=Inari | |
| th | Diftongin toinen osa ja pitkä i : katso ai , ei , ii , oi , ui , yi , äi , öi | ||
| eli | eli | Vieno=Vieno, Livonen=Lievonen, Ylivieska= Ylivieska | |
| ii | ii (s) | Ermolovichin mukaan sääntöä ei ole ratkaistu, ja molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia. Kielikello-lehden artikkeli ja Geodesian ja Kartografian pääosaston (GUGK) ohjeet antavat vain yhden vaihtoehdon . | Iivo=Iivo (Iyvo), Liisa=Liisa (Liisa), Siitonen=Siitonen (Siitonen), Iisalmi= Iisalmi (Iisalmi), Yli-Ii= Yuli-Iy (Yuli-Ii) |
| ia | ja minä | Äikiä=Eikia, Kälviä=Kalvia | |
| io | iyo | Päiviö=Päiviö, Köyliö=Köuliö | |
| j | Katso j + vokaaliyhdistelmät alla. | ||
| ja | minä | Sanan alussa ja vokaalin jälkeen | Jalo=Yalo, Seija=Seyja, Jalava=Yalava, Kajanti=Kayanti, Jalasjärvi= Yalasjärvi |
| joo [2] | Konsonantin jälkeen | Lahja=Lahja, Pohjala=Pohjala, Pohjanmaa=Pohyanmaa | |
| jaa | joo | Jaakko = Jaakko, Jaatinen = Jaatinen, Jaakkima = Jaakkima | |
| je | e | Sanan alussa ja vokaalin jälkeen | Jermu=Ermu, Jeskanen=Eskanen, Jepua=Epua, Töijensalo=Toyensalo |
| sinä [2] | Konsonantin jälkeen | Veljesmaa=Velesmaa | |
| jee | ee | Jeesiöjoki=Jeesiöjoki | |
| ji | yi | Sanan alussa ja vokaalin jälkeen | Jirva=Jirva, Jietajoki=Jietajoki, Jirssi=Jirssi |
| yi, yi [3] | Konsonantin jälkeen | Poljinsuo=Poljinsuo, Toskalharji=Toskalharji | |
| jii | vv | Jiirva=Jiirva | |
| jo | yo | Sanan alussa ja vokaalin jälkeen | Jorma=Jorma, Keijo=Keiyo, Joki=Yoki, Joensuu= Joensuu , Puijo= Puiyo |
| jo/jo/jo [4] | Konsonantin jälkeen | Viljo=Viljo/Viljo, Ahjopalo=Ahyopalo/Ahyopalo, Karjoniemi=Karyoniemi | |
| Yhdyssanan osien rajalla vain yo | Porvoonjoki=Porvoonjoki | ||
| joo | joo | Joonas=Joonas, Kajoonsaari=Kioonsaari, Majoola=Mayoola | |
| ju | Yu | Sanan alussa ja vokaalin jälkeen | Juho=Juho, Maiju=Mayu, Junnila=Yunnila, Lajunen=Lajunen, Mujujärvi=Muyjärvi |
| yu [2] | Konsonantin jälkeen | Karjula=Karjula, Kulju=Kulju | |
| juu | yuu | Juuso=Juuso, Juupajärvi=Jupajärvi | |
| jy | yu [5] | Sanan alussa ja vokaalien jälkeen | Jyrinkoski=Jyrinkoski |
| juu, juu [6] | Konsonantin jälkeen | Ärjylä=Eryulya, Öljymäki=Yolyumyaki | |
| jyy | yuu/yuyu/yuu [7] | Jyykeä=Yuukeya/Yyukeya, Jyysjärvi=Yyuusjärvi | |
| ja | minä/ja [8] | Sanan alussa ja vokaalin jälkeen | Järvinen=Jarvinen, Poijärvi=Poijärvi, Suojärvi=Suojärvi |
| joo/jo [8] | Konsonantin jälkeen | Suonsyrjä=Suonsyrja, Pöljä=Pölja, Pärjänjoki=Pärjanjoki | |
| Yhdyssanan osien rajalla ya ( ya l:n jälkeen) | Vieljärvi=Vieljärvi, Kuusjärvi=Kuusjärvi | ||
| jaa | yaa/yaa/yaa [9] | Jääski = Yaaski / Yayaski, Jäämeri = Jäämeri | |
| jo | yo | Sanan alussa ja vokaalin jälkeen | Jöns=Jöns, Jöröjukka=Jöröyukka |
| yo/yo [10] | Konsonantin jälkeen | Yrjö=Yuryo, Lötjönen=Lötjönen, Syrjö=Syuryo | |
| joo | yoyo/yoyo/yoyo [11] | Jöökki=Jöökki, Äijöö=Eyyo | |
| k | to | Kauko=Kauko, Kalske=Kalske, Kotka= Kotka | |
| kk | kk | Orvokki=Orvokki, Kukkonen=Kukkonen, Kokkola= Kokkola | |
| l | l | Ennen vokaalia | Lauri=Lauri, Saalasti=Saalasti, Aulanko=Aulanko |
| Ennen konsonanttia tavun jälkeen , o , u | Salme=Salme, Tolppanen=Tolppanen, Salpausselkä=Salpausselkä | ||
| eh | Ennen konsonanttia tavun jälkeen e , i , y , ä , ö | Vilho=Vilho, Siltanen=Siltanen, Helsinki= Helsinki , Pöljä=Pölja, Salpausselkä= Salpausselkä | |
| Sanan lopussa | Emil = Emil, Joel = Joel, Paul = Paavali | ||
| Venäjän kielessä monet länsimaiset nimet kirjoitetaan perinteisesti konsonantilla l - л , vaikka edellisessä tavussa olisi takavokaali ( a , o , u ), esim. Adolf=Adolf, Albert=Albert, Alfred=Alfred, Arnold=Arnold, Osvald=Osvald, Valdemar=Valdemar jne. Tällaisten nimien käännöstöissä tulee noudattaa venäjän kirjoitusperinnettä, mutta suomenkielisiä nimiä käännettäessä tulee noudattaa yllä olevia suosituksia. seurasi | |||
| ll | ll | vokaalien välissä | Kalle=Kalle, Ulla=Ulla, Svalling=Svalling |
| m | m | Mikko=Mikko, Lampi=Lampi, Maarianhamina= Maarianhamina | |
| mm | mm | Emma=Emma, Lammio=Lammio, Tammisaari= Tammisaari | |
| n | n | Niilo=Niilo, Nieminen=Nieminen, Naantali= Naantali | |
| nn | nn | Annikki=Annikki, Kanninen=Kanninen, Päijänne= Päijänne | |
| o | noin | Outi=Outi, Orko=Orko, Outokumpu= Outokumpu | |
| Bo=Bu, Olavsson=Olavsson, Domarby=Dumarby | |||
| oi | vai niin | Oiva=Oiva, Koivisto=Koivisto, Voikkaa=Voikkaa | |
| oo | oo | Roope=Roope, Noopila=Noopila, Porvoo= Porvoo | |
| s | P | Pekka=Pekka, Tapola=Tapola, Pori= Pori | |
| s | s | Seppo=Seppo, Tappurainen=Tappurainen, Lappi=Lappi | |
| q [1] | to | Qvintus=Quintus | |
| qu [1] | sq | Sundquist=Sundquist | |
| r | R | Risto=Risto, Torvinen=Torvinen, Rauma= Rauma | |
| rr | s | Aarre=Aarre, Verronen=Verronen, Arrakoski=Arrakoski | |
| s | Kanssa | Simo = Simo, Säisiö = Säisiö, Salo = Salo | |
| ss | ss | Jussi = Jussi, Kassinen = Kassinen, Nissilä = Nissilä | |
| t | t | Tuulikki=Tuulikki, Timonen=Timonen, Turku= Turku | |
| tt | tt | Terttu=Terttu, Henttonen=Henttonen, Uittamo=Uittamo | |
| u | klo | Unto=Unto, Uotila=Uotila, Kumpula=Kumpula | |
| ui | uy | Tuija=Tuya, Uino=Uino, Puijo=Puyo | |
| uu | uu | Uuno=Uuno, Uusitalo=Uusitalo, Kainuu= Kainuu | |
| v/w | sisään | Valto=Valto, Wartiovaara=Vartiovaara, Vantaa= Vantaa | |
| x [1] | ks | Felix=Felix, Axelsson=Axelsson, Saxby=Saxby | |
| y | Yu | Kyllikki=Kyllikki, Chydenius=Chydenius, Yrjölä=Yurjölä, Rydbeck=Rydbeck, Ylivieska= Ylivieska , Kymmene=Kymmene | |
| ja | Ruotsinkielisillä nimillä ja otsikoilla sanan alussa | Yngve=Yngve, Ylander=Ylander, Yttervik=Yttervik | |
| Lisäksi joissain tapauksissa | Sylvia=Sylvia/Sylvia | ||
| yi | yu | Yijälä = Yuyala | |
| vv | yuu/yuyu [12] | Lyyli=Lyuuli/Lyuuli, Kyyrö=Kyuuryo/Kyuuryo, Myyrmäki=Myurmäki, Uusikaarlepyy= Uusikaarlepyu , Yyteri=Yuteri | |
| joo | Yuya | Keikyä=Keikyuya, Pöytyä=Pyoytyä | |
| yo | yuo/yuyo | Kyösti=Kyuosti/Kyösti, Yöntilä=Juontilä/Yöntilä | |
| z [1] | Kanssa | Mauritz=Maurits, Zacharias=Sakarias, Zilliacus=Silliacus | |
| c | Saksan alkuperää olevin sanoin | Zimmer = Zimmer | |
| h | Slaavilaista ja unkarilaista alkuperää olevin sanoin | Zyszkowicz=Zyshkovich, Zemplényi=Maat | |
| e [1] | noin | Åke=Oke, Åström=Oström, Åggelby= Oggelby | |
| a | Poikkeukset | Åbo= Abo , Ahvenanmaa= Ahvenanmaa . | |
| a | uh | Sanan alussa. | Ämmälä= Emmälä , Ähtäri= Ähtäri , Ängskulla=Engskulla. |
| minä | Sanan sisällä ja lopussa | Väinö=Väinö, Jylhä=Yulha, Ypäjä=Yupä | |
| ai | Hei | Sanan alussa. | Äikiä=Eikia. |
| jee | Sanan sisällä | Päivi=Päivi, Käiväräinen=Käiväräinen, Päijänne= Päijänne | |
| oi | eu | Sanan alussa. | Äystö=Eustö, Äyräpää=Euräpää/Euräpää. |
| joo | Sanan sisällä | Mäyränen=Mäyränen, Säynätsalo=Säunätsalo | |
| aa | uh | Sanan alussa | Ääri=Eeri, Äänekoski=Eenekoski. |
| joo/jaa [13] | Sanan sisällä ja lopussa | Haanpää=Haanpää/Haanpää, Kääriä=Käärä/Käärä, Vääksy=Vääksy, Äyräpää=Euräpää/Euräpää | |
| o | yo | Yrjö=Yuryo, Östen=Östen, Könönen=Könönen, Öljymäki=Ölyumäki, Pöljä=Pölja, Sörnäinen=Sörnäinen, Överby=Överby | |
| oi | hänen | Höijer=Höyer, Öintilä=Ointilä, Töijensalo=Toyensalo | |
| oi | yo | Söyrinki=Söurinki, Öystilä=Justila, Röyttä=Röuttä, Vöyri=Vöyri | |
| oo | jojo/jojo [14] | Höök=Höok/Höök, Ränsöö=Ryansöö, Töölö= Töölö /Töölö |
Kaksinkertaisten venäläisten kirjainten käyttö suomenkielisten pitkien vokaalien toistossa poikkeaa yleisistä vokaalintoiston periaatteista, joiden mukaan vokaalien pituutta ei välitetä venäjäksi. Suomessa, toisin kuin esimerkiksi saksassa tai hollannissa, vokaalin tuplaus on ainoa säännöllinen tapa ilmaista vokaalin pituutta, ja lisäksi suomen ja viron kielessä pituusaste on orgaaninen osa kielijärjestelmää ja sillä on foneeminen merkitys, joka erottaa toisistaan lukuisia homonyymejä. Se, että venäjän kielen sääntöjen mukaan kaksoisvokaalit tulisi lukea kahdessa tavussa, ei yhdessä, häipyy taustalle ennen homonyymien erottamisen tärkeyttä ja käänteisen transkription mahdollisuutta [15] .
| Käytännön transkriptio venäjäksi ja venäjäksi | |
|---|---|
| Vieraista kielistä venäjäksi |
|
| Venäläisestä ulkomaiseen | |
| Muutama lisäohje | |