Beja | |
---|---|
oma nimi | بداوية [badāwīyā] |
Maat | Sudan , Eritrea , Egypti |
Alueet | Pohjois-Afrikka |
Kaiuttimien kokonaismäärä | 1,178 miljoonaa ihmistä |
Luokitus | |
Kategoria | afrikkalaiset kielet |
Kushiten haara | |
Kirjoittaminen | Arabialainen aakkoset , latina |
Kielikoodit | |
GOST 7.75-97 | ongelma 087 |
ISO 639-1 | — |
ISO 639-2 | bej |
ISO 639-3 | bej |
WALS | bej |
Etnologi | bej |
Linguasfääri | 13-AAA-aa |
IETF | bej |
Glottolog | beja1238 |
Beja (itsenimi - Tu Bdhaawi, myös: Bedauye, Bedawi, Bedawiye, Bedja, Beja, Tu-Bedawie, Bedawye, Bedwi, Bedya, Bidhaaweet) on afroaasialaisen perheen kieli , jota saman kansan puhuvat nimi asuu Punaisenmeren rannikolla , joillakin alueilla Sudanissa , Eritreassa ja Egyptissä .
Yleisesti hyväksytyn luokituksen mukaan beja kuuluu afroaasialaisen kieliperheen cushittilaiseen haaraan . Se on ainoa kieli pohjoisen cushitic ryhmän. Muita kushia, kuten afaria , oromoa , biliniä ja somalia , puhutaan kaukana Bejasta etelään. Ethnologuen mukaan Beja jakaa vähän sanastoa muiden cushitilaisten kanssa, mutta monia yhtäläisyyksiä verbaalisessa morfologiassa .
Jotkut kielitieteilijät noudattavat Robert Hetzronin (1980) luokittelua, joka pitää Bejaa omana afrikkalaisten kielten haarana .
Bejaa puhuu eri lähteiden mukaan 1,2–1,5 miljoonaa ihmistä (pääasiassa Ababde- ja Beja -heimot ).
Ethnologue raportoi 951 000 puhujasta Sudanissa , 158 000 Eritreassa ja 77 000 Egyptissä . Kaikissa kolmessa maassa kielen tila on 5 Kehittyvät [1] , mikä tarkoittaa, että kieltä käytetään aktiivisesti kaikkien sukupolvien jokapäiväisessä viestinnässä, on normalisoitu kirjallinen kieli, jota käytetään painetussa [2] . On myös osoitettu, että Sudanissa runoutta kirjoitetaan Bejassa ja lähetetään ohjelmia; kieltä käytetään tiedotusvälineissä [1] . Eritreassa beja-opetus tapahtuu ala-asteella.
Useimmat Beja-kaiuttimet ovat kaksi- tai kolmikielisiä ja puhuvat arabiaa ja/tai tigrea . Näistä kahdesta kielestä suurin lainausvirta menee Bejan murteisiin. Lisäksi lainauksia havaitaan jopa perussanastossa (kítaab "kirja" arabiasta كتاب kitāb)
Eritreassa Beni Amerit puhuvat tigriä ja bejaa, substraattia , jota he omaksuvat äidinkielekseen syntymästä lähtien. Samaan aikaan beja tunnustetaan virallisesti Eritreassa yhdeksi yhdeksästä tasavertaisesta valtionkielestä.
Etnologissa luetellut murteet :
• Sudanissa: Beni-Amer (Beni-Amir), Bisharin (Bisharin, Bisariab), Hadareb (Hadaareb), Hadendoa (Hadendoa, Hadendiwa, Hadendowa);
• Eritreassa: Ababda (Ababda), Amara (Amara), Beni-Amer (Beni-Amir), Bisharin (Bisharin, Bisariab, Bisarin), Hadareb (Hadaareb), Hadendoa (Hadendoa, Hadendowa).
Murteet eroavat suuresti verbimuotojen inventaariossa ja foneettisesti, mutta eri murteiden puhujat ymmärtävät toisiaan.
Pitkän aikaa beja oli olemassa suullisesti; sen kirjoittamisen keksivät vasta 1900-luvulla pari saksalaista kielitieteilijää, Klaus ja Charlotte Wedekind, latinalaisten aakkosten perusteella . Tämä kirjoitusjärjestelmä otettiin virallisesti käyttöön Eritreassa vuonna 2004. Sitä käytetään nykyään kielten opetukseen kouluissa. Vokaalien pituus kirjallisesti ilmaistaan kaksinkertaistamalla ne. Yksikköä e käytetään erottamaan konsonantit /ɖ/ ja /dh/, 'dh' edellisen ja 'deh' jälkimmäisen välillä. Vastaavasti 'keh' välittää /kh/, 'teh' välittää /th/, 'seh' välittää /sh/. Yksittäistä o:ta ei käytetä.
Sudanissa Beja käyttää arabialaista kirjoitusta , mutta sillä ei ole virallista asemaa [3] .
IPA | latinan kieli | arabi |
---|---|---|
ʔ | ' | ء |
b | b | ب |
d | d | د |
ɖ | dh | ﮈ |
f | f | ف |
g | g | ق |
ɣ | gh | غ |
gʷ | gw | قْو |
h | h | ه |
ɟ | j | ج |
k | k | ك |
kʷ | kw | كْو |
l | l | ل |
m | m | م |
n | n | ن |
r | r | ر |
s | s | س |
ʃ | sh | ش |
t | t | ت |
ʈ | th | ﭦ |
w | w | و |
j | y | ي |
Viittaa synteettisiin kieliin , vaikka analyyttisiä elementtejä on edelleen olemassa .
Verbaalisessa morfologiassa: Verbin konjugaatio aikamuodosta riippuen on joko synteettistä (täydellinen) tai analyyttistä (tulevaisuus).
Muodollisten kriteerien mukaan erotetaan kaksi suurta verbiluokkaa: ns. heikkoissa verbeissä konjugaatio tapahtuu synteettisissä aikamuodoissa suffiksien avulla ja vahvoissa verbeissä prefiksien, suffiksien, infiksien ja ablautin avulla. juurivokaalit.
Muutos henkilöissä ja numeroissa voidaan ilmaista jälkiliitteellä (heikko verbi), prefiksilla (vahva verbi) tai apuverbillä (sekä heikkojen että vahvojen verbien tulevaisuuteen).
Täydellinen (heikko: tam "syömään") [5] |
Täydellinen (vahva: ram "seuraa") [6] |
Tulevaisuus (tam "on") [7] | ||
---|---|---|---|---|
Yksittäinen | yksi. | tam-an | a-ram | tami andi |
2.m. | tam-taː | ti-ram-a | tami tendia | |
2. f. | tam-taːyi | ti-ram-i | tami tendi | |
3.m. | tam-iya | i-ram | tami end | |
3. f. | tam-ta | ti-ram | tami tendi | |
monikko | yksi. | tam-na | ni-ram | tami niyed |
2. | tam-taːna | ti-ram-na | tami tiyadna | |
3. | tam-iyaːn | i-ram-na | tami iyadna |
Synteettisesti ilmaistuna myös:
(heikoille verbeille pääte on -s) tam "syödä" > tam-s "ruokkia, pakottaa syömään"
(vahville verbeille etuliite on s, ablaut) mehag "get out" > sé-mhag "make get out"
(heikoille verbeille pääte on aːm) allam "opettaa" > allam-aːm "oppia"
(heikolle päätteelle - m) tam "syödä" > tam-am "syötäväksi"
(vahville verbeille etuliite on t, ablaut) fedig "jätä" > ét-fadaːg "jätä"
Näitä liitteitä voidaan yhdistää, esimerkiksi kausatiivisen passiivin (heikkojen verbien) am-s. Mahdollinen replikaatio intensiteetin/taajuuden ilmaisemiseksi: tam "syö" > tamtam "syö nopeasti".
Synteettisyys nimellismorfologiassa: monikko ilmaistaan esimerkiksi synteettisesti. Tämä voidaan tehdä useilla tavoilla:
Bejalla on vahvasti fuusio- ja taivutusmorfologia.
Esimerkki semanttisesta fuusiosta (kumulatiivinen ilmaus aikamuodon (ei-menneisyyden), henkilön ja numeron kielioppiluokkien etuliitteessä):
sh'i-yaab | i-kati-yeet | liian-na | ZERO-eekani |
old-PTCP.PAST | IMPF.3SG.M-be-WH | ART.SG.F.OBJ-juttu | IMPF.1SG-tietää |
Tiedän, että tämä asia on vanha. |
Esimerkki muodollisesta fuusiosta . Monikon ilmaisu vähentämällä vokaalijuurta.
maláːl - malal
aavikko - aavikot
WALSin [8] mukaan beja on roolikoodauksen akusatiivinen tyyppi.
Intransitiivisen verbin ainoa aktantti
(1) Aa-kam eeyaan.
Nämä kamelit ovat saapuneet.
merkitty samalla tavalla kuin transitiivisen verbin agentti
(2) Aa-kam yhindi tamiyaana.
Nämä kamelit ovat syöneet nämä puut.
ja vastakohtana transitiivisen verbin potilaan kanssa
(3) Ee-kam rhan.
Näin nämä kamelit.
Samaan aikaan intransitiivisen verbin, jolla on agentti semantiikka, ja intransitiivisen verbin, jolla on potilaan semantiikka , ainoa aktantti on suunniteltu samalla tavalla:
(4) W'ooriit yaas tiyiya.
Pojan koira kuoli.
(5) Utakiit yaas eeta.
Miehen koira tuli.
Sanajärjestys lauseessa kokonaisuudessaan on Cushitic SOV.
duur-uuk | waaan-ee-ka | siunaus | gw'-aab | kii-ki | |
setä -POSS.2SG | ennen.aamu-ADV+s | kahvia | juoma -PTCP.PAST | NEG.IMPF.3SG.M-be | |
S | O | V | |||
"Setäsi ei ole juonut kahvia aamusta lähtien" |
uu-dehay | tu-bdhaawi | i-kteen-na |
ART.SG.M.SUBJ- ihmiset | ART.SG.F - merkki | IMPF.3PL- tiedä -IMPF.3PL |
S | O | V |
"Tunnevatko nämä ihmiset Bejan?" |
Possessiivinen substantiivifraasi esittää riippuvuusmerkinnän : kieliopilliset indikaattorit liitetään riippuvaiseen relaatioelementtiin.
(1) u-kwoojaa-yiit | takat |
ART.SG.M-opettaja-GEN | nainen |
"opettajan vaimo" |
Tapauksissa, joissa on pronominaalinen haltija, voidaan kuitenkin puhua kärkimerkinnästä (ilmaistuna vastaavan henkilön ja numeron possessiivisella päätteellä):
(2) tu-takatt-u | kiti-hay-i |
ART.SG.F-naaras-POSS.1SG | NEG.IMPF.3SG.F-be-NEG.IMPF.3SG.F |
"Vaimoni ei ole täällä." |
WALS - tietojen mukaan predikaatiossa on myös riippuvainen merkintä : tapausindikaattorit saavat aktantteja .
(3) Kaam-uuk | ee-ya |
camel-POSS.2SG.NOM | tule-PERF.3SG.M |
"Kamelisi on tullut." |
(4) Kaam-ook | rh-an |
kameli-POSS.2SG.ACC | katso-PERF.1SG |
"Näin kamelisi." |
Verbi on kuitenkin yhtä mieltä aktantin kanssa sukupuolen ja lukumäärän suhteen, joten voidaan yrittää puhua kaksoismerkinnästä:
(5) Uutak w'eera ee- ya .
(Tämä) valkoinen mies on tullut.
(6) Aanda y'eera ee -ya-an .
(Ne) valkoiset miehet ovat tulleet.
(7) Tutakat tu'eera ee- ta .
(Tämä) valkoinen nainen tuli.
(8) Taam'a ti'eera ee -ya-an .
(Ne) valkoiset naiset ovat tulleet.
Nominaali-/adjektiivipredikaatiossa on myös linkkiliitteitä, jotka ovat yhtäpitäviä subjektin kanssa sukupuolen ja lukumäärän suhteen.
•áne san-∅-óː-k- u
i veli-ACC.M-ACC-POSS.2SG- 1SG.M
"Olen veljesi"
•áne kʷaː-t-óː-k- tu
i sisar-ACC.F-ACC-POSS.2SG- 1SG.F
"Olen siskosi"
• baruuk adaro- wwa
olet punainen- 2SG.M
"olet punainen"
• batuuk adaroo- tuwi
olet punainen - 2SG.F
"olet punainen"
ART - artikkeli
F - naisellinen
M - maskuliininen
SG - yksikkö
PL - monikko
NEG - negaatio
POSS - omistushalu
IMPF - läsnä
SUBJ - aihe
OBJ - esine
GEN - genitiivi
Bej-konsonantismille on ominaista affrikaattien, nielun ja uvulaarisen foneemien puuttuminen sekä labio-velaaristen kʷ, gʷ ja aivo-d̨ esiintyminen.
/χ/ ja /ɣ/ (suluissa taulukossa) esiintyvät vain arabiankielisissä lainauksissa joidenkin puhujien puheessa; muut korvataan /k/ tai /h/ ja /g/.
Bejan pedagogisessa kielioppissa erotetut konsonanttifoneemit:
labiaalinen | labiodentaalinen | alveolaarinen | postalveolaarinen | retroflex | palataalinen | velar | labiovelaarinen | glottaali | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
kuuro. | ääni | kuuro. | ääni | kuuro. | ääni | kuuro. | ääni | kuuro. | ääni | kuuro. | ääni | kuuro. | ääni | kuuro. | ääni | kuuro. | ääni | |
räjähtävä | b | t | d | ʈ | ɖ | ɟ | k | g | kʷ | gʷ | ʔ | |||||||
nenän- | m | n | ||||||||||||||||
elinvoimaisia | r | |||||||||||||||||
frikatiivit | f | s | ʃ | (X) | (ɣ) | h | ||||||||||||
Approximantit ja yhteisartikuloidut approksimantit |
w | j | ||||||||||||||||
Myöhemmin. sonantit |
l |
Yhdistelmät dh, gh ja kh erottuvat myös erillisinä foneemina.
Vokaalit 5: /a/, /e/, /i/, /o/ ja /u/.
/e/ ja /o/ ovat vain pitkiä, kun taas /a/, /i/ ja /u/ voivat olla joko pitkiä tai lyhyitä.
Tunnukselle on ominaista sävystressi .
Yleisin tavurakenne on CV, mutta muut muunnelmat ovat sallittuja, enemmän vaihtelua ensimmäisessä tavussa. Suljetut tavut ovat sallittuja, kun taas lopullinen voi olla joko C tai Ct. Muita konsonantteja sisältävät klusterit eivät ole sallittuja.
Ensimmäinen tavu voi alkaa vokaalilla (jota edelsi aikoinaan nyt pudonnut glottaalipysäytys).
Bejan pedagoginen kielioppi käsittelee erikseen tavuja, joissa ʔ tai h esiintyy ennen tai jälkeen vokaalin (merkitty ':llä). Uskotaan, että C'V-muodon tavut ovat tyypillisiä pohjoisen Beja-murteille ja muodon CV' tavut ovat tyypillisiä eteläisille [9] .
Eritrean kielet | |
---|---|
Työkielet | |
Kansalliset kielet | |
Muut |
|
Maahanmuuttajien kielet |
![]() | |
---|---|
Bibliografisissa luetteloissa |
Cushitic kielet | |||||
---|---|---|---|---|---|
proto- kushitic † ( protokieli ) | |||||
Pohjois-Cushitic | bedaouye | ||||
Keski-Cushitic | |||||
Itäinen Cushitic |
| ||||
Etelä-Cushitic |
| ||||
dullai |
| ||||
Huomautuksia : † - kuollut , jaettu tai vaihdettu kieli |