Alankomaissa junaliikennettä hoitaa valtion virasto ProRail , joka myöntää toimiluvat rautatieverkoston käyttöön eri toimijoille. Rataverkon pituus on 2809 kilometriä. Rautatien raideleveys on 1435 mm.
Ensimmäinen rata Alankomaissa Amsterdamin ja Haarlemin kaupunkien välillä avattiin vuonna 1839 . Se laajennettiin pian Haagiin ja Rotterdamiin . Aluksi raideleveys oli 1945 mm, mutta vuonna 1866 se rakennettiin uudelleen vakioleveyteen 1435 mm. Jatkokehitys tapahtui 1800-luvulla . 1900 - luvulla suurin osa päälinjoista oli sähköistetty (ensimmäinen sähköistetty linja vuonna 1908 oli Haag-Rotterdam-osio).
Vuonna 1938 suurin osa yksityisistä rautatieyhtiöistä fuusioitiin Nederlandse Spoorwegen -yhtiöksi . Sillä oli monopoliomistus kaikessa rautatieliikenteessä vuoteen 1992 asti . Sen jälkeen on syntynyt useita kilpailevia yrityksiä:
Tästä huolimatta Nederlandse Spoorwegen on edelleen päätoimija rautatiemarkkinoilla.
Tavaraliikenteen alalla johtaja on Railion -operaattori . Rahtikuljetuksiin osallistuu useita pieniä yrityksiä:
Ratainfrastruktuuria ylläpitää ja hallinnoi valtion virasto ProRail .
Rautatieliikenne yhdistää lähes kaikki maan suuret kaupungit ja keskittyy pääasiassa matkustajaliikenteeseen. Tavaraliikenteen pääosa on Rotterdamin sataman ja Koninklijke Hoogovensin terästehtaan yhdistävällä linjalla . Tavarajunat kulkevat samoja reittejä kuin matkustajajunat, lukuun ottamatta vuonna 2006 avattua linjaa Rotterdamin ja Saksan välillä (katso Betuwe-linja ).
Alankomaiden rautatieverkko on hyvin suunniteltu ja laajasti haarautunut. Pääasialliset kehittämissuunnat tähtäävät kuljetusten tehokkuuden ja volyymin parantamiseen. Paljon huomiota kiinnitetään maksiminopeuden kasvattamiseen (joillain alueilla jopa 160 km/h).
Suurin osa verkosta on sähköistetty (kontaktiverkon jännite on 1,5 kV DC).
Pääradoilla suurin nopeus on rajoitettu 120 km / h, ja sivuosuuksilla se on vielä pienempi.
Alankomaissa rautatiet yhdistävät Belgiaan ja Saksaan useissa paikoissa . Viisi rajanylityspaikkaa on sähköistetty, mutta kontaktiverkon jännite-erojen vuoksi junien on vaihdettava veturia. Vanhat belgialaiset 3 kV:n junat (esimerkiksi AM 66 -sarjan sähköjunat) saapuvat Roosendaliin ja Maastrichtiin alennetulla jännitteellä. Belgian-Hollannin liikenteeseen suunniteltu nykyaikaisempi kalusto (esim. Thalysin suurnopeusjunat ja Belgian rautateiden sarjan sähköveturit 11 ) on kaksoisjärjestelmä, joka voi toimia yhtä tehokkaasti molemmissa sähköistysjärjestelmissä. Vaihtoehtona käytetään dieselvetoa. Joitakin risteyksiä ei käytetä tai niitä käytetään yksinomaan tavaraliikenteeseen.
| Rautatieliikenne Euroopassa | |
|---|---|
| YK:n jäsenvaltiot |
|
| Muut alueet |
|
| Euroopan maat : Rautatieliikenne | |
|---|---|
| Itsenäiset valtiot |
|
| Riippuvuudet |
|
| Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot |
|
| 1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. | |