Interakcionistinen dualismi ( interaktionismi ) on yksi tietoisuusfilosofian suunnista, ja se olettaa kahden vuorovaikutuksessa olevan ja samalla toisistaan riippumattomasti olemassa olevan substanssin, aineen ja tietoisuuden, olemassaolon. Tämän suuntauksen perustaja on Rene Descartes , joka esitti ensin psykofyysisen ongelman sielun ja ruumiin välisen suhteen ongelmana ja ehdotti sen dualistista ratkaisua. Kaksi vuosisataa Descartesin jälkeen interaktionistisen käsitteen ehdotti englantilainen lääkäri ja fysiologi William Carpenter , joka kuvaili sitä vuonna 1879 julkaistussa teoksessaan Mental Physiology [1] . Vertailun vuoksi he antavat esimerkin autosta ja kuljettajasta tai viulusta ja muusikosta: nämä molemmat aineet ovat riippuvaisia toisistaan, ja jos yksi niistä puuttuu / ei toimi, tuloksena oleva vaikutus on nolla.
Vuorovaikutteisuutta ei tällä hetkellä pidetä tieteellisesti pohjautuvana teoriana, ja vain harvat modernit tiedemiehet tukevat sitä. Heidän joukossaan tunnetuin Nobel-palkittu John Eccles , joka yhdessä Karl Popperin kanssa ehdotti hypoteettista mekanismia aineellisten ja henkisten aineiden vuorovaikutukselle synapseissa .
Suurin ongelma, jonka tämän teorian kannattajat kohtaavat, on se, että aineen ja tietoisuuden välistä vuorovaikutusmekanismia ei ole mahdollista selittää loogisesti johdonmukaisesti, jos katsomme niiden olevan olemassa erikseen ja toisistaan riippumatta. Tämän tyyppiset teoriat kohtaavat myös vakavia metodologisia vaikeuksia yrittäessään testata niitä kokeellisesti. Toinen ongelma tiivistyy siihen tosiasiaan, että nykyaikainen fysiikka on kausaalisesti suljettu, eli sen lait kuvaavat deterministisesti minkä tahansa fyysisen järjestelmän kehitystä.
Klassisen fysiikan lakeihin perustuvaa interakcionistista dualismia kutsutaan klassiseksi interaktionistiseksi dualismiksi ja sitä on kritisoitu yli 300 vuoden ajan. Kvanttimekaniikan luomisen jälkeen yritettiin luoda kvanttitietoisuuden teoria ja kvanttiinteraktionistinen dualismi [2] .
Tietoisuuden filosofia | |
---|---|
Filosofit | |
teorioita | |
Käsitteet | |
ajatuskokeita | |
Muut | Tekoälyn filosofia |