Äiti ja isä

Kielitieteessä käsite "äiti ja isä" viittaa äänten sarjaan /ma/ , /mama/ ja vastaavat, jotka monissa, usein täysin eri kielissä, vastaavat sanoja " äiti " ja " isä ".

Esimerkkejä

Alla on esimerkkejä eri kielistä

Indoeurooppalaiset kielet

• Venäjän kielellä on sanoja äiti , isä , isoisä ja nainen ( deda  - vain lasten puheessa).
• Italialainen mamma , romanialainen mama , espanjalainen mamá ja portugalilainen mamãe . Latinalaisessa kielessä , johon nämä kielet palaavat, oli olemassa sanat mater ja pater .
• Englannissa on taipumus käyttää avovokaaleja [ɑ] ja [ɐ] sanoissa mama/momma ja mum/mom .
• Hollannin kielessä äiti ja isä ovat myös yleisimmät tavat, joilla lapsi puhuu vanhemmilleen.
• armeniaksi մայր [mayr] - äiti; հայր [hayr] - isä; պապ [pap] - isoisä; տատ [tat] - isoäiti. Lapset kutsuvat usein vanhempiaan äidiksi մամա [äiti] ja isäksi պապա [isä].
• Laajan käytön vuoksi äiti ja isä adoptoitiin interlinguassa .

Ei-indoeurooppalaiset kielet

• Georgian kieli on tunnettu siitä, että siinä muodoltaan samanlaisilla sanoilla on päinvastainen merkitys verrattuna muihin kieliin: "isä" on მამა mama , kun taas "äiti" on დედა deda .
• Myös lakin kielessä käsite "äiti" on merkitty sanalla "dada" ja "isä" sanalla "mamma". [yksi]
• Kiinassa sana "äiti" vastaa sanoja ma, mama, mu ja nian . Papa on ba, baba (kiinalaisella "b":llä ei ole ääntä ja se on lähellä "p":tä ilman pyrkimystä), fu tai de .
• Ma :ta käytetään äidiksi eristetyssä Pohjois-Amerikan kielessä Kootenai , jota puhutaan Brittiläisen Kolumbian kaakkoisosassa .
• Japanin kielessä tärkeimmät sanat, joilla on merkitys "äiti" ja "isä", jotka eivät liity kunnianosoituksiin , ovat haha ​​ja titi , jotka epäilemättä tulevat alkujapanilaisista * pa ja *titi ( nykyjapani /h/ menee takaisin labio-labiaaliseen frikatiiviin [ ɸ] , joka puolestaan ​​on erään vanhemman *n) muoto. Natiivitermien ohella lainaukset toimivat japanissa: äiti ja isä , joilla on epävirallinen konnotaatio. Tavalliset sanat toisten äidin ja isän nimille sekä kohteliaalle vetoomukselle omiin vanhempiin ovat sinismejä o-ka: - san ja o-to: - san . Näitä sanoja pidetään kohteliaisina .
• Thaimaan kielessä "äiti" on me3e (pitkä e , jossa on glottalisoitu putoava ääni) ja "isä" on pho3o (jossa on aspiroitu /pʰ/ ).
• Austronesian kieliperheeseen kuuluvan tagalogin kielessä äitejä kutsutaan nánayiksi tai ináyiksi ( iná "äidin" deminutiivi), ja isiä kutsutaan tátayiksi (päinvastoin muoto, joka ei liity sanaan amá "isä"). Espanjan ja englannin kanssa kosketuksissa käytetään myös mamá , papá , ma(m(i)) ja isä [dʌd] tai dádi .
• Kechuassa ja aymarassa mama tarkoittaa "äitiä" . "Isä" aymarassa on tata , ja ketšua se on tayta [tajta] .

Selitys

Syy tähän mielenkiintoiseen interlingual - ilmiöön on käytettyjen äänten helppous ääntämisessä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että puhumaan oppivat lapset harjoittelevat avointa vokaalia [a] ja labiaalisia konsonantteja (yleisimmin [p] , [b] ja [m] ). Käytännössä ei ole kieliä, joissa ei olisi labiaalisia konsonantteja , ja avoin vokaali , kuten [a] , on saatavana kaikilla kielillä poikkeuksetta. Tagalogin tavut -na-/-ta- mama/papa ovat rinnakkain suositumman ma/pa :n kanssa konsonanttien nasaalisuuden/suullisuuden suhteen ja osuvat yhteen artikuloinnin sijaan. Tästä säännöstä on kuitenkin poikkeuksia.

Äitiyden ja isyyden käsitteillä sinänsä ei ole mitään tekemistä äänien kanssa. Näiden termien silmiinpistävän kieltenvälisen samankaltaisuuden uskotaan johtuvan kielen hankinnan luonteesta (Jakobson, 1962). Jacobsonin mukaan nämä sanat ovat ensimmäisiä sanan kaltaisia ​​ääniä, jotka lapset jokertelevat. Vanhemmilla on tapana yhdistää ensimmäiset vauvaäänet itseensä.

Siksi ei ole mitään syytä katsoa olemassa olevaa sanojen samankaltaisuutta yhteiseksi alkuperäksi. Äiti ja isä suhteen perustermit voivat usein olla " vääräystäviä " - toisiinsa liittymättömiä sanoja, jotka ovat samat eri kielillä (esim. khung ba , heprea aba , kiina bàba , persialainen baba ja ranska papa (kaikki tarkoittavat "isä"), hausa "baba" tai navajo ma , kiina māma , swahili mama , ketšua mama , englantilainen mama ).

Japaniksi lapsen alkuperäinen äiti tulkitaan "ruoaksi" (tässä myös latinaksi  mamma "rinta, nänni"). Joissakin espanjalaisissa murteissa papaa käytetään myös lasten puheessa tässä merkityksessä, ja buba tai pupa tarkoittaa "kipua" (vertaa venäjän "bo-bo" tai englanninkieliseen boo-boo ). Nämä käsitteet ovat ensimmäisiä, jotka lapset pyrkivät välittämään vanhemmilleen. Myös englannin kakka (kakka) ja pissa (kirjoittaminen) voidaan ottaa huomioon tämän idean kannalta , puhumattakaan englanninkielisistä baby , espanja bebé ja Quechua wawa ("lapsi"), joille kaikille on ominaista yksinkertainen tavurakenne ja labiaaliset konsonantit. .

Lisäksi psykolingvistiset kokeet ovat osoittaneet, että vastasyntyneen aivot reagoivat parhaiten sanojen ääneen, joissa on toistuvia vierekkäisiä tavuja (esimerkiksi näennäissanoja, kuten mubaba , penana ), mutta eivät eri tavuisia sanoja (kuten mubage , penaku ). ) tai sanoja ilman vierekkäistä toistoa identtisiä tavuja ( bamuba , napena ) [2] .

Katso myös

• Lapset
• Lasten puhe
• banaanin kielet
• Poliomonyymi
• Abba

Muistiinpanot

1. ↑ Liite: Swadesh-luettelot Nakh-Dagestanin kielille - Wikisanakirja . Haettu 3. maaliskuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 5. lokakuuta 2019. (määrätön)
2. ↑ Tutkijat selittävät, kuinka lapset oppivat puhumaan Arkistoitu 1. syyskuuta 2008 Wayback Machinessa (30. elokuuta 2008)

Kirjallisuus

• Jakobson, R. (1962) "Miksi "äiti" ja "isä"?" Teoksessa Jakobson, R. Selected Writings, Voi. I: Phonological Studies , s. 538-545. Haag: Mouton.
• Larry Trask. Mistä äidin/isän sanat tulevat?
• de l'Etang AM, Bancel PJ Äidin ja isän aika  // Bengtson JD In Hot Pursuit of Language in Prehistory: Essays in antropologian neljä alaa. - 2008. - S. 417-438.
• de l'Etang AM, Bancel PJ Rohkeita uusia sanoja  // Abraham W., van Gelderen E. Uusia näkökulmia kielen alkuperään. - 2013. - s. 333.