Lajike

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 5. helmikuuta 2022 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 6 muokkausta .

Lajike  ( fr.  sorte ) - viljeltyjen kasvien ryhmä, joka on saatu valinnan tuloksena alimpien tunnettujen kasvitieteellisten taksonien sisällä ja jolla on tietty joukko ominaisuuksia (hyödyllisiä tai koristeellisia), jotka erottavat tämän kasviryhmän muista saman lajin kasveista .

Yleistä tietoa

Kansainvälisen uusien kasvilajikkeiden suojeluliiton (UPOV) määritelmän mukaan lajike ei voi koostua useamman kuin yhden lajin kasveista. Lajiketta ei voida pitää yhtenä kasvina, yksittäisenä ominaisuutena (esim. taudinkestävyys, kukkien väri) tai valintamenetelmänä (esim . kudosviljelmä ) [1] .

Venäjän federaation siviililain (Art. 1412, 1413) mukaan

Kasvilajike on kasviryhmä, joka suojakyvystä riippumatta määräytyy tiettyä genotyyppiä tai genotyyppien yhdistelmää kuvaavien ominaisuuksien perusteella ja joka eroaa saman kasvitieteellisen taksonin muista kasviryhmistä yhdellä tai useammalla ominaisuudella. .

Kasvilajiketta ja eläinrotua pidetään uutena, jos tämän valintasaavutuksen siemeniä tai jalostusaineistoa ei patenttihakemuksen jättöpäivänä ole myyty tai muuten luovuttanut jalostaja, hänen seuraajansa tai heidän kanssaan. suostumus, muille henkilöille valintasaavutuksen käyttöön:

1) Venäjän federaation alueella aikaisemmin kuin vuotta ennen määrättyä päivämäärää;

2) toisen valtion alueella aikaisemmin kuin neljä vuotta tai, jos kyseessä on viinirypälelajikkeet, koristepuut, hedelmäkasvit ja puumaiset metsälajit, aikaisintaan kuusi vuotta ennen määrättyä päivämäärää.

Suojattuja kasvilajikkeiden luokkia ovat klooni, linja, ensimmäisen sukupolven hybridi, populaatio [2] .

Eri maiden aakkosten kirjaimien ja oikeinkirjoitusjärjestelmien erojen vuoksi oletetaan, että uusien lajikkeiden nimet on translitteroitava tai transkriboitava, jotta ne voidaan rekisteröidä toisella alueella. Lajikenimet ja niiden translitterointi tai transkriptio katsotaan yhdeksi ja samaksi nimeksi. Nimien käännöksiä ei pidetä samana nimenä [3] .

Jokaisella kasvilajikkeella on ainutlaatuinen nimi. Lajikeluokan kansainvälisenä nimityksenä käytetään termiä cultivar ( englanninkielinen  cultivar , cultivated lajikkeesta "kultivoitu lajike", eli jalostettu lajike, ei luonnonvaraisesti kasvava lajike) [4] .

Sana on lainattu ranskan kielestä ( fr.  sorte ), joka puolestaan ​​tuli latinasta ( lat.  sors  - "laji", "laji").

Puutarhanviljelyssä lajike (toisin kuin siemenillä levitettävät peltokasvit ) voi olla vain klooni . Kylvämällä siemeniä hedelmäkasvien lajikkeet eivät lisäänty [5] .

Lajiketyyppi  - läheisesti sukua olevat kasvilajikkeet, joilla on samanlaiset ominaisuudet, yhdistetty ryhmään tutkimuksen ja inventoinnin helpottamiseksi [6] . Joten kaikki Antonovkan lajikkeet  - Kursk, lasi, yksinkertainen jne. - muodostavat yhden lajiketyypin - Antonovka [7] . Ampelografiassa lajiketyypit ovat melko läheisiä rypälelajikkeita, jotka on saatu yhden esi-isän siemenistä ja jotka eroavat monilta ominaisuuksiltaan [8] .

Lajikeryhmä (ampelografiassa) - professori AM Negrulin ehdottama termi . Lajikeryhmä on lajiketyypin ja lajikkeen välissä [9] . Muiden lähteiden mukaan lajikeryhmä on ryhmä rypälelajikkeita, jotka ovat syntyneet silmumutaatioiden seurauksena ja jotka eroavat pienellä määrällä ominaisuuksia (marjojen väri, aromi jne.) [8] .

Ryhmä ( englanninkielinen  ryhmä ) - lajikkeiden joukko viljelykasveja , jotka on saatu valinnan tai valinnan tuloksenaja jolla on tietty joukko ominaisuuksia, jotka erottavat tämän kasvijoukon muista saman suvun tai lajin lajikkeista tai ryhmistä .

Lajiketyypit

Kasvillisesti lisätyt lajikkeet - kloonit  - lajikkeet, jotka on saatu kloonaamalla yksi kasvi. Kun ensimmäinen risteytys ja valinta on suoritettu ja haluttu fenotyyppi eristetty , uusi lajike lisääntyy vegetatiivisesti ilman muita merkittäviä geneettisiä muutoksia.

Itsepölyttäjät - linjat . Itsepölyttävien lajien lajikkeet ovat yleensä homotsygoottisia , ainakin tärkeimpien kuvaavien ominaisuuksiensa osalta, jotka kasvinjalostaja valitsee positiivisesti yhtenäisyyden vuoksi. Tällaiset lajikkeet voidaan helposti pitää identtisinä kuvauksen kanssa toistuvien seksuaalisten lisääntymisjaksojen avulla, koska uros- ja naaraspuolisilla sukusoluilla on yhä enemmän samankaltaisia ​​(ellei identtisiä) genotyyppirakenteita.

Ristipenkit - populaatiot tulevat valittujen kasvien populaatioista. Peräkkäisten sukupolvien ajan lajikkeen osakasveilla on jonkin verran ilmentymistä useimpien ominaisuuksien osalta. Ylläpidettäessä ja lisättäessä tällaiset lajikkeet pysyvät vakaina ja identtisinä kuvauksen kanssa vain suurella vaivalla.

Hybridejä tuotetaan kontrolloidulla jalostuksella valittujen vanhempien välillä, jolloin syntyy hybridiä edustava sukupolvi. Risteytys suoritetaan käsin pölytyksellä, sipulinpoistolla, kemiallisilla ( gametosidi ) tai geneettisillä (itsesopimattomuus, urossteriilisyys) keinoilla. Saatuja komponentteja käytetään erilaisissa kontrolloiduissa risteytysjärjestelmissä, kuten kaksi- tai kolmilinjaisessa, sisäsiittoisessa hybridissä, pintaristeyksessä tai hybridin muodostamisessa kahden risteytyksen välillä. Kasvattajan tavoitteena on käyttää F1-sukupolvessa tehokkainta heteroosia eli hybridin elinvoimaisuutta halutun edun saavuttamiseksi joissakin ominaisuuksissa [10] .

Lajikkeiden nimet

Yleistä tietoa

1. tammikuuta 1959 asti oli sallittua antaa lajikkeille (kulttuureille) latinankielisiä nimiä, mutta tästä päivämäärästä alkaen on kiellettyä antaa tällaisia ​​nimiä uusille lajikkeille - nimet on otettava nykyaikaisista kielistä [4] . Lajikeepiteetti voidaan liittää paitsi suvun tai lajin kansainväliseen nimeen (jotka on suositeltavaa kirjoittaa kursiivilla), myös arkipäiväiseen, kansalliseen (esimerkiksi venäjäksi) [11] .

Lajikkeiden (lajikkeiden) nimet ovat " Kansainvälisen viljelykasvien nimikkeistön koodin " alaisia . Koodin mukaan lajikkeen koko nimi alkaa aina sen suvun latinalaisella nimellä, johon lajike kuuluu. Toinen elementti suvun nimen jälkeen on spesifinen tai hybridiepiteetti. Suvun, lajin tai hybridin latinankielistä nimeä seuraa lajikkeen epiteetti, joka kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella (kaikki sanat paitsi prepositiot) ja yksittäisissä lainausmerkeissä ("..." tai rajoitettu heittomerkkiin "..."). . Lajikeepiteetti on koko lajikkeen nimen viimeinen osa [12] [13] .

Esimerkkejä lajikkeen nimien oikeinkirjoituksesta:

Lajikkeiden nimeäminen kansallisilla kielillä on sallittua. Nimien suunnittelua koskevat säännöt pysyvät ennallaan [13] :

ARTIKLA 8: NIMET JA EPITEETIT 8.1. Lajikkeen tai ryhmän nimi koostuu sen suvun tai alemman taksonin nimen yhdistelmästä, johon se on liitetty, ja lajikkeen tai ryhmän epiteetin. Nämä nimet voidaan kirjoittaa useilla tavoilla.
Esim. 1. Fragaria 'Cambridge Favorite', Fragaria × ananassa 'Cambridge Favorite', mansikka 'Cambridge Favorite', 'Cambridge Favourite' mansikka, Erdbeere 'Cambridge Favorite' (saksaksi), fraisier 'Cambridge Favorite' (ranskaksi) ja Cambridge Favorite' morangueiro (portugaliksi) ovat nimiä samalle lajikkeelle.
Esim. 2. Alcea rosea Chater's Double Group, Alcea Chater's Double Group, hollyhock Chater's Double Group, rose trémière Groupe Chater's Double (ranskaksi), Stockrose Chaters Doppelte Gruppe

(saksaksi) ja stokroos Chaters Dubbele Groep (hollanniksi) ovat saman ryhmän nimiä.

— Kansainvälinen viljelykasvien nimikkeistön koodi, 2009

Kirjallisuudesta löydät muita tapoja kirjoittaa kasvilajikkeiden nimiä:

Jos lajin nimessä tapahtuu muutos sen aseman muutoksen vuoksi luokituksessa (esimerkiksi kun se sisältyy toiseen sukuun), tämän lajin lajikkeiden nimet pysyvät ennallaan [4] .

Vieraan lajikkeen nimen käännöstä ei käytetä, tarvittaessa tulee käyttää sen transkriptiota (translitterointia) venäjäksi. Kotimaisten lajikkeiden nimet annetaan venäjäksi yleisten sääntöjen mukaan, mutta ensimmäisessä lajikkeen kuvauksessa julkaisussa vaaditaan myös sen nimen transkriptio latinalaisilla aakkosilla [14] .

Lajikkeiden venäläisten nimien kääntämiseen voit käyttää kansainvälistä standardia ISO 9 ( GOST 7.79-2000 ).

Kansainvälisten konferenssien esitelmien jättämistä koskeviin sääntöihin kuuluu vaatimus kirjoittaa lajikkeiden nimet kansainvälisen viljelykasvien nimikkeistön koodin [15] mukaisesti .

Huomautuksia UPOV-yleissopimuksen mukaisista lajikkeiden nimistä

Lajikkeen nimen tulee kuvastaa sen geneettistä kuuluvuutta. Lajike on nimettävä nimellä, joka sisältää sen yleisnimityksen [16] .

UPOV-yleissopimuksen mukaan nimen on myötävaikutettava lajikkeen tunnistamiseen, eikä se saa johtaa harhaan tai aiheuttaa sekaannusta lajikkeen ominaisuuksien, taloudellisen hyödyn tai tunnistettavuuden tai jalostajan identiteetin suhteen . Erityisesti sen on erotettava kaikista muista nimityksistä, jotka ilmaisevat Kansainvälisen uusien kasvilajikkeiden suojeluliiton (UPOV) jäsenmaiden alueella saman kasvilajin tai lähisukulaisen lajin olemassa olevan lajikkeen.

Nimi ei saa koostua pelkästään numeroista, ellei tämä ole vakiintunut käytäntö lajikkeiden nimeämisessä.

Jalostajan on toimitettava lajikenimi toimivaltaiselle viranomaiselle. Nimi on rekisteröitävä toimivaltaiselle viranomaiselle samalla, kun jalostajanoikeus myönnetään [17] . Venäjän alueella tällainen toimivaltainen viranomainen on liittovaltion instituutio "Venäjän federaation valtionkomissio kasvatussaavutusten testaamiseksi ja suojaamiseksi" [18] .

Lajike on toimitettava kaikille UPOV-liiton jäsenille samalla nimellä. Kunkin unionin jäsenen toimivaltaisen viranomaisen on rekisteröitävä nimi sellaisena kuin se on jätetty, ellei se katso nimeä sopimattomaksi alueellaan.

Aakkosmerkkien ja oikeinkirjoitusjärjestelmien erojen vuoksi lähetetty nimi voi olla tarpeen translitteroida tai litteroida , jotta se voidaan rekisteröidä toisella alueella. Tällaisissa tapauksissa sekä toimitetun lajikkeen nimen että sen translitteroinnin tai transkription katsotaan olevan sama nimi. Saman nimen käännöstä ei oteta huomioon.

Kun lajiketta tarjotaan myyntiin tai markkinoidaan, rekisteröityä nimitystä voidaan käyttää yhdessä tavaramerkin , kauppanimen tai muun vastaavan nimityksen kanssa. Tällaisen yhdistelmän tapauksessa nimen on kuitenkin oltava helposti tunnistettavissa [17] .

Kasvitieteellisten epiteettien käyttö lajikkeiden nimissä

Kansainvälinen viljelykasvien nimikkeistön koodi sallii kasvitieteellisten taksonien nimissä esiintyvien epiteettien käytön Kansainvälisen kasvitieteellisen nimikkeistön koodin mukaisesti vastaavien lajikkeiden nimissä [19] .

Kansainvälinen kasvitieteellisen nimikkeistön koodi (Codex Wien, 2006) tarjoaa seuraavat esimerkit:

Grex-lajikkeiden nimet

Joillekin kreikkalaisille kuuluvien orkideoiden lajikkeiden ( kloonien ) täydellinen nimi koostuu kolmesta osasta: suvun nimi, kreikkalainen nimi (joka puolestaan ​​voi koostua useista sanoista) ja itse lajikkeen nimi, kun taas suvun nimi kirjoitetaan kursiivilla, kreikan nimi - roomalaisella kirjaimella, lajikkeen nimi - myös roomalaisella kirjaimella, jälkimmäinen on otettu lainausmerkeissä [20] . Esimerkiksi hybridisuvun Vuylstekeara Cambria Grexiin kuuluvan Plush-lajikkeen koko nimi on seuraava yhdistelmä:

×Vuylstekeara Cambria 'Plush'

Lajikkeiden nimet kirjallisuudessa

Maatalouskasvien, vihannesten, kukkien jne. lajien ja lajikkeiden nimet - agronomian ja puutarhanhoidon termit - erotetaan lainausmerkeillä ja kirjoitetaan pienellä kirjaimella, esimerkiksi: vehnä "Krymka", vadelma "Marlboro" , tulppaani "musta prinssi", luumu "Nikolskaya".

- Venäjän oikeinkirjoituksen ja välimerkkien säännöt . Lopatinin toimittama täydellinen akateeminen hakuteos

Valvontaluettelot ja lajikerekisterit

ISHS :n lajikenimikkeistöä ja rekisteröintiä käsittelevän komission toimeenpaneva komitea on vastuussa kaikkien kansainvälisten lajikkeiden rekisteröintiviranomaisten (ICRA) nimittämisestä ja työn valvonnasta. ICRA-järjestelmä on ollut käytössä yli 50 vuotta ja se on edistänyt merkittävästi viljelykasvien nimikkeistön vakautta. Komissio toimii kansainvälisen viljelykasvien nimikkeistön (ICNCP) alaisena, ja sen päätarkoituksena on estää lajikkeiden nimien päällekkäisyys luokassa (yleensä suvussa) ja varmistaa, että nimikkeistö on yhdenmukainen kansainvälisen koodin viimeisimpien painosten kanssa. viljelykasvien nimikkeistöstä.

ICRA-järjestelmä on vapaaehtoinen, ei-valtiollinen eikä tarjoa oikeudellista suojaa. ICRA-järjestelmä on pohjimmiltaan yritys toteuttaa viljelykasvien nimikkeistön kansainvälistä itsehallintaa [21] .

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ Selittäviä huomautuksia lajikkeen määritelmästä vuoden 1991 UPOV-yleissopimuksen mukaisesti. . Haettu 19. joulukuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 23. syyskuuta 2019.
  2. ↑ Venäjän federaation siviililaki, 18. joulukuuta 2006 N 230-FZ - Osa 4 . Hoitopäivä: 20. joulukuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 29. joulukuuta 2010.
  3. ↑ UPOV:n suositukset lajikenimikkeistä . Haettu: 18. heinäkuuta 2012.
  4. ↑ 1 2 3 4 Jeffrey, 1980 , s. 73-78.
  5. ↑ Semakin V.P., Sedov E.N., Krasnova N.G. et al. Avain Neuvostoliiton Euroopan osan omenalajikkeisiin. - M .: Agropromizdat, 1991. - 320 s.
  6. ↑ Akhmetov N. S. Maatalouden tietosanakirja / Ch. toim. Kuukausi V.K. - M. : Sov. Encyclopedia, 1989. - 656 s.
  7. ↑ Starostin V. Puutarhan terminologia  // Puutarhuri: Sanomalehti. - 2010. - Nro 37 . Arkistoitu alkuperäisestä 15. joulukuuta 2010.
  8. ↑ 1 2 Troshin L.P., Frolova L.I. Metodologinen opas ampelografiaan. Sanakirjan määritelmät . - Krasnodar, 1996. Arkistoitu 21. lokakuuta 2011 Wayback Machinessa
  9. ↑ Podvalenko P.P. Pinot- ja Riesling-rypälepopulaatioiden polymorfismitutkimukset erittäin tuottavien lajikkeiden valintaan . — Väitöskirja. - Krasnodar, 2009. - 153 s. Arkistoitu 3. toukokuuta 2012 Wayback Machinessa
  10. ↑ Ohjeita uusille tyypeille ja lajeille.  (linkki ei saatavilla) Yleisen johdannon saateasiakirja erotettavuuden, yhtenäisyyden ja pysyvyyden tutkimiseen sekä uusien kasvilajikkeiden yhdenmukaistettujen kuvausten kehittämiseen.
  11. ↑ Avrorin N.A., Artjušenko Z.T., Buyanova V.F., Golovkin B.N., Gusev Yu ... - L .: Nauka, 1977. - S. 14. - S. 331.
  12. ↑ Uuden lajikkeen nimeäminen Arkistoitu 29. lokakuuta 2013. Kansainvälisen puutarhayhdistyksen verkkosivuilla
  13. ↑ 1 2 Kansainvälinen viljelykasvien nimikkeistön koodi . — Scripta Horticulturae. - International Society for Horticultural Science (ISHS), 2009. - Voi. 151. - 204 s. - ISBN 978-90-6605-662-6 . Arkistoitu 13. elokuuta 2011 Wayback Machinessa
  14. ↑ Chubarov S. Kasvitieteellinen nimikkeistö. Säännöt lajien ja lajikkeiden nimien kirjoittamiseen. . Haettu 18. marraskuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 27. marraskuuta 2009.
  15. ↑ Konferenssi Sovellettavan genetiikan, kasvinjalostuksen ja biotekniikan ajankohtaiset ongelmat . Haettu 10. marraskuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 16. huhtikuuta 2013.
  16. ↑ Kansainvälinen yleissopimus uusien kasvilajikkeiden suojaamisesta 1991
  17. ↑ 1 2 Selittäviä huomautuksia UPOV-yleissopimuksen mukaisista lajikkeiden nimistä (linkki, jota ei voi käyttää) . Haettu 20. joulukuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 18. lokakuuta 2017. 
  18. ↑ UPOV:n jäsenet . Haettu 20. joulukuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 20. huhtikuuta 2014.
  19. ↑ 1 2 ICBN-2006. Divisioona II. säännöt ja suositukset. Artikla 28. Arkistoitu 6. marraskuuta 2011 Wayback Machinessa  ( käytetty  16. marraskuuta 2010)
  20. ↑ Kasvitiede. Tietosanakirja "Kaikki maailman kasvit": Per. englannista . = Botanica / toim. D. Grigoriev ja muut - M. : Könemann, 2006 (venäläinen painos). - S. 949, 951, 956. - 1020 s. — ISBN 3-8331-1621-8 .
  21. ↑ ISHS Commissionin nimikkeistö ja lajikkeiden rekisteröinti Arkistoitu alkuperäisestä 16. tammikuuta 2007.

Kirjallisuus

Linkit

 Kasvien morfologia ja anatomia
Habitus • Elämänmuoto • Lajike • Portaali: Kasvitiede
Vegetatiiviset elimet

Juuri : Osat: korkki , jälkeläiset ja kyhmyt • Varsijuuri • Erikois: juurimukulat , ilmajuuret ja pneumatoforit • Juurijärjestelmä : tajuuri ja kuitumainen • Ritsoidit

Verso : varsi • juurakko • mukula • sipuli ja sipuli • kefalios • silmu • jälkeläinen silmu • katafylli • puu : runko , oksa ja latvu • Leikkaus

Lehti  : Lehti • Tuppi • Rakhis • Lehtilehti • Ligula • Stipule • Coleoptile • Neulat • Antennit ja imevät • Piikit ja piikit • Nektaarit • Tallus • Saniainen rachis

lisääntymiselimet

Silmu • Kukka • Hede • Siitepöly • Nektarit • Staminodi • Pylväs • Gynoecium • Karppi • Pisti • Munasarja • Stigma • Verholehti • Spur • Involucre • Hypanthium • Teräkoi • Terälehti • Kukinto • Siemen • Siemenkuori • Endospermi • Perispermi • Alkio • _ Hedelmä • Siemenhedelmä • Kansi • Munasolu • Gametofyytti • Gametangium • Antheridium • Archegonium • Calyptra • Sporangium • Strobil • Käpy

Pintarakenteet

Kynsinauha • Epicuticular vaha • Nektari • Stomata • Trichomes •

Kasvien kudokset
kasvisolut

Organellit : soluseinä , vakuoli , phragmoplast ja tannosomit

Plastidit : Leukoplastit • Kromoplastit • Kloroplastit • Elaioplastit • Etioplastit • Amyloplastit • Proteinoplastit • Gerontoplastit • Statoliitit • Plasmodesmatat

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat