Toponyymi
Toponyymi ( toisesta kreikasta τόπος - paikka + ὄνυμα [1] - nimi, nimi) - onymien luokka, joka ilmaisee maan luonnonkohteen tai ihmisen maan päällä luoman esineen oikeaa nimeä [2] . Toponyymejä tutkii toponyymitiede , joka on nimistön osa [3] .
Toponyymien luokat
Toponyymeistä erottuvat erilaiset luokat, kuten:
- Oronyymit - kohonneiden maamuotojen nimet (vuoret, harjut, huiput, kukkulat);
- Speleonyymit ovat luonnollisten maanalaisten muodostumien nimiä;
- Horonyymit - minkä tahansa alueiden (alueet, piirit, osavaltiot) nimet;
- Luonnolliset hautajaiset - maantieteellisten alueiden nimet
- Hallinnolliset krononyymit - poliittisten yksiköiden ja valtioiden nimet ( kratonyymit ) [4]
- Urbanonyymit - intracity-objektien nimet;
- Dromonymit ovat viestintäreittien nimiä;
- Oikonyymit - asuttujen paikkojen nimet;
- Hydronyymit ovat vesistöjen maantieteellisiä nimiä, mukaan lukien:
- Insulonyymit - saarten nimet ;
- Agroonyymit - viljeltyjen maiden nimet: pelto, pellot jne.;
- Drymonimit ( muista kreikkalaisista sanoista δρυμός "tammilehto, metsä, lehto" + ὄνομα "nimi, nimi") - metsien, lehtojen, mäntymetsien nimet [5] .
Muut ehdot
- kvasi -toponyymit - kielen mahdolliset sanat, jotka muistuttavat toponyymejä leksikaaliselta sisällöltään ja sananmuodostusmalliltaan, joita käytetään kuvitteellisten maantieteellisten kohteiden niminä [6] ( Mukhosransk );
- mikrotoponyymit - pienten esineiden nimet ( maat , alueet , heinäpellot , laitumet , suot, hakkuualueet , palaneet alueet , laitumet , kaivot , lähteet , pyörteet , kosket jne., jotka yleensä tietävät vain rajoitettu määrä tietyllä alueella asuvia ihmisiä alue);
- antropotoponymit - maantieteellisten esineiden nimet, jotka on muodostettu henkilön omasta nimestä,
- neotoponyymit - toponyymin nimen tahallinen muuttaminen tosielämän kohteen ominaisuuksien selventämiseksi; laajassa merkityksessä mikä tahansa kohteen nimen muutos (tai vanhan nimen palauttaminen) on uustoponyymi ja sen on oltava yhdenmukainen entisen nimen kanssa, mikä pätee erityisesti kaupunkien, katujen ja myös osavaltioiden nimiin.
- etnotoponyymit ovat etnonyymeistä muodostettuja toponyymejä.
Toponyymeissä (erityisesti hydronyymeissä) arkaismit ja dialektismit säilyvät jatkuvasti , ne juontavat usein tällä alueella aiemmin asuneiden kansojen substraattikieliä , mikä mahdollistaa niiden käytön määrittämään asutuksen rajoja. etniset yhteisöt (esimerkiksi slaavit Euroopassa tai turkkilaiset kansat ja etniset ryhmät Ukrainassa).
Toponyymien käytännöllinen transkriptio , joka varmistaa niiden alkuperäisen ja yhtenäisen oikeinkirjoituksen ja välityksen muilla kielillä, on kartoituksessa tärkeää .
Tyylillisesti eriytyneistä toponyymien muunnelmista lukuisimpia ovat toponyymit-puhekielet, toponyymit- poetiikka , toponyymiparafraasit .
Toponyymien käänne venäjäksi
Maantieteellisen kohteen nimi, jota käytetään sovellusfunktiossa yleisten maantieteellisten termien kanssa kaupunki , kylä , kylä , maatila , joki jne., on yhdenmukainen määriteltävän sanan kanssa, eli se on taipuvainen , jos toponyymi on venäläinen, slaavilainen tai on jo pitkään lainattu ja hallittu venäjän kielellä [7] .
Aivan oikein: Moskovan kaupungissa (ei Moskovan kaupungissa ) [8] , Pietarin kaupungissa , lähellä Ishimbayn kaupunkia, Kiovan kaupungista , Pariisin kaupungin yläpuolella ; Petrovkan kylään Mikhailovskin maatilan alle ; Valaamin saarella, Volga -joen rannalla , Zeleny- niemellä ( ei Zeleny-niemellä ), Kuivan virran laaksossa (ei Sukhoi-virran laaksossa ).
Maantieteellisiä nimiä, joita käytetään yhdessä yleissanan kanssa, ei yleensä hylätä, jos:
Jälkimmäinen ei koske yhdistelmiä sanan kaupunki kanssa . Aivan oikein: Samaran kaupungista Moskovan kaupungista [8] . Moskovan kaupungin muunnelma ei vastaa kirjallisuuden normia [7] .
Keskisukupuolen toponyymit, jotka ovat sovelluksia ja päättyvät -e, -o , eivät häviä: Molodechnon ja Dorozhnon kylien välillä Grodnon kaupunkiin, Vidnoen kaupungista (tämä ei koske nimiä - ovo, -yovo, -evo, -ino, -yno ).
Aivan oikein: Velikiye Lukissa, Uglyanetsissa, Vidnojesta, mutta: Velikiye Lukin kaupungissa, Uglyanetsin kylässä, Vidnojen kaupungista.
Venäläiset ja muut slaavilaiset toponyymit kielessä -ov(o), -ev(o), -ev(o), -in(o), -yn(o) ovat perinteisesti taipuvaisia [7] : temppeli Ostashkovissa , rautatieasema Venevissä , vanha kaupunki Lublinissa , tv - torni Ostankinossa , mökki Peredelkinossa , moottoritie Stroginiin , rakentaminen Novokosinissa , reitti Lublinista , ammattikorkeakoulu Kolpinossa . Muistutus M. Yu. Lermontovista : Ei ilman syytä, että koko Venäjä muistaa Borodinin päivää!
1900 - luvulla oli taipumus käyttää hylkäämätöntä versiota nimistä in -ovo, -yovo, -evo, -ino, -yno , jota pidetään nyt hyväksyttävänä: Lublinissa ja Lublinissa , kohti Stroginoa ja kohti Stroginoa , Ivanovossa ja Ivanovossa , Prostokvashinosta ja Prostokvashinosta , Kosovoon ja Kosovoon . _ Samanaikaisesti taivutettu variantti vastaa venäjän kielen sisäisiä lakeja ja vastaa kirjallisuuden normia [7] . 2000 - luvulla on palattu perinteiseen normiin.
Nimet, joissa on täysi adjektiivi , yleensä hylätään [9] : Zheleznodorozhnyn kaupungissa , Punaisella torilla , Green Avenuella (ei Green Avenuella ), Laatokajärvellä , White Riverin varrella , vuonna Barguzinsky Reserve
, Gydanin niemimaalla , Venäjän saarella , Mosambikin kanaalissa , Sleesian voivodikunnassa .
Toponyymien elementit
Venäjänkieliset
- Vlad - ( Vladivostok , Vladikavkaz )
- kaupunki - ( Kaliningrad , Volgograd , Novograd-Volynsky )
- kaupunki - ( Ivangorod , Uzhgorod , Novgorod , Belgorod , Mirgorod )
- gorsk - vuori ( Magnitogorsk , Sayanogorsk )
- lahja - ( Ekaterinodar , Krasnodar )
- Retsk - joki ( Beloretsk , Sestroretsk )
- suola - ( Sol-Iletsk , Usolye )
- suu - joen suu ( Ust-Luga , Ust-Kamenogorsk , Ustyug )
- yam - yam, posti ( Yam-Tesovo , Gavrilov-Yam )
- yar - jyrkkä, korkea rannikko (Krasny Yar, Krasnojarsk )
- au / aue ( saksa au, aue ) - jokilaakso ( Spandau , Auerbach )
- berg ( saksalainen berg ) - vuori ( Königsberg , Kreuzberg )
- burg ( saksaksi burg ) — linnoitus, linna ( Hampuri , Orenburg )
- hof / hof ( saksalainen hof ) - piha ( Peterhof , Tempelhof )
- dorf ( saksaksi dorf ) — kylä ( Düsseldorf , Mariendorf )
- stadt, shtet, shtedt ( saksaksi: stadt, stätt, stedt, städt ) - kaupunki, paikka ( Kronstadt , Eichstette , Reinshtedt )
- ratsastus / klaani ( saksan ratsastus , roda ) - asutus metsäraivauksen paikalla ( Wernigerode )
- feld / felde ( saksaksi feld , felde ) - pelto , glade ( Marienfelde , Bielefeld )
- furth ( saksaksi furth , furt ) - ford ( Schweinfurt , Furth im Wald , Klagenfurt )
- hausen ( saksaksi: hausen ) - talo ( Sachsenhausen , Schönhausen )
- hafen ( saksalainen paratiisi ) - satama, satama ( Bremerhaven , Ludwigshafen )
Englantia puhuva
- aber ( englanniksi aber , brittiläisestä ) - suu , yhtymäkohta ( Aberystwyth , Aberdeen )
- polttaa, bourne ( eng. burn, bourne ) - puro, pieni joki ( Blackburn , Bournemouth , Eastbourne )
- kaupunginosa, bro, burgh, ota ( eng. borough/brough/burgh/bury ) - linnoitettu asutus, linnoitus ( Scarborough , Middlesbrough , Edinburgh , Canterbury )
- silta ( englantilainen silta ) - silta ( Cambridge )
- laakso / laakso ( eng. valley ) - laakso, masennus ( West Valley City , Squaw Valley , Apple Valley, Valley)
- dale ( eng. dale ) - laakso, tontti vuokrattavana, kasvimaa ( Rochdale )
- inver ( eng. inver , sanasta goid. ) - suu, yhtymäkohta ( inverness )
- caster, chester, ster ( eng. caster / chester / cester ) - lat. Castra , leiri, linnoitus ( Lancaster , Manchester , Gloucester , Leicester )
- kil ( englanniksi kil , gaelista cill ) - luostarisolu, vanha kirkko ( Kilmarnock , Kilkenny )
- maa ( eng. land ) - maa (Rutland, Portland)
- allas ( eng. pool ) - satama ( Blackpool , Hartlepool , Liverpool )
- varasto ( eng. stoke ) - maatila, tila ( Stoke-on-Trent , Stoke Mandeville )
- kaupunki ( eng. town ) - kaupunki, kaupunki ( Georgetown )
- tone ( eng. ton ) - kartano, kartano, kartano ( Bolton , Brighton , Paddington )
- thorpe ( eng. thorpe , thorp , OE þorp ) - varhainen asutus , kylä ( Scanthorpe )
- pelto ( englanniksi field ) - pelto , joka on raivattu metsäaukiolta ( Sheffield , Chesterfield )
- ford ( eng. ford, forth ) - ford ( oxford )
- hill ( englanti hill ) - kukkula ( Notting Hill , Ben Hill )
- kinkku / helmi / shem / em / em ( fin kinkku ) kartano , maatila
- avon ( eng. avon , Wall. afon ) - joki ( Avon )
Katso myös
liitteet 1 ja 2
latinalaisamerikkalaiset
- Alto ( espanjalainen altto ) - ylä ( Alto Parana , Alto Lucero )
- alttoviulu ( espanja alta ) - yläosa ( Alta Ribagorsa , Ribera Alta )
- Baja ( espanja baja ) - alempi ( Baja California , Plana Baja , Baja Verapaz )
- huvila ( espanjalainen huvila ) - kaupunki, kylä ( Villa Alegre , Villa de Zaragoza )
- grande ( espanjalainen grande ) - iso, hieno ( Rio Grande , Cochoapa el Grande , Cuchilha Grande )
- isla ( espanja isla ) - saari ( Isla Mayor , Isla del Carmen )
- cabo ( espanjalainen cabo ) - cape ( Cabo San Lucas , San Jose del Cabo )
- Campo ( espanjalainen campo ) - kenttä ( Campo Charro , Campo de San Pedro )
- cruz ( espanja cruz ) - risti ( Puerto la Cruz , Santa Cruz )
- largo ( espanja largo ) - pitkä ( Cerro Largo , Largo del Sur )
- majuri ( espanjalainen pormestari ) - suurempi, vanhempi, päällikkö ( Isla Mayor , Carbonero el Mayor )
- menor ( espanjalainen menor ) - pieni, pienempi ( Mar Menor , Menorca )
- Negro ( espanjalainen negro ) - musta ( Rio Negro , Guerrero Negro , Cerro Negro )
- Nuevo ( espanja nuevo ) - uusi ( Nuevo Leon , Nuevo Berlin , Camero Nuevo )
- nueva ( espanja nueva ) - uusi ( Nueva Esparta , Sevilla la Nueva )
- Playa ( Espanjan playa ) - ranta ( Playa del Carmen , Playa Giron )
- punta ( espanjalainen punta ) - viitta, reunus, kärki ( Punta Cana , Punta del Diablo )
- puente ( espanja puente ) - silta ( Puente del Congosto , Puente la Reina )
- puerto ( espanja puerto ) - portti ( Puerto Rico , Puerto Vallarta )
- rio ( espanjalainen río ) - joki ( Rio Grande , Torres del Rio )
- san / santo ( espanja san, santo ) - pyhimys ( San Jose , Santo Domingo )
- santa ( espanjalainen santa ) - pyhimys ( Santa Barbara , Santa Maria )
- cerro ( espanjaksi cerro ) - kukkula, vuori ( Cerro Azul , Cerro Bravo , Cerro Largo )
- sierra ( espanjalainen sierra ) - vuorijono ( Sierra Maestra , Sierra Morena , Sierra Madre )
- ciudad ( espanjaksi ciudad ) - kaupunki ( Ciudad Juarez , Ciudad del Plata )
- tierra ( espanjalainen tierra ) - maa ( Tierra Amarilla , Tierra de Campos ), pl. h. tierras ( espanja tierras ) - lands ( Tierras Altas , Tierras del Burgo )
- fuente ( espanjaksi fuente ) - suihkulähde, lähde, lähde ( Fuente Vaqueros , Fuente de Piedra )
Portugalin puhujat
- agai, agach, agaagach - puu ( Kosh- Agach ), Saryagash
- ak - valkoinen [12] ; mola - hauta ( Akmola )
- alma - omena ( Almaty ) , Almalyk
- altyn - kulta, kultainen (Altyntash, Altyntu )
- balyk - kala, kala ( Karabalyk , Balaklava )
- bash - head, main ( Baškortostan , Karabash )
- dag - vuori ( Ayudag , Karadag, Ulug-Dag )
- elga - joki [13] ( Koelga , Sak-Elga )
- kara - musta ( Karatau )
- kol, kul, khol, koyul - järvi ( Issyk-Kul )
- kum - hiekka, aavikko ( Kyzylkum , Karakum)
- kyzyl - punainen ( Kyzyl )
- sary - keltainen (Saryozek, Saratov - sanoista sary + tau)
- su (sug) - vesi, joki ( Mras-Su )
- tau - vuori ( Yamantau )
- tash (viiva, tas) - kivi ( Taškent )
- temir, ajastin - rauta ( Temirtau )
- yana, zhana - uusi ( Yanaul ), ( Zhanatas )
- cheshma - spring ( Cheshma-bash , Chishmy )
- khar - lumi tai jää ( Kharabad )
- arshan - parantava lähde ( Arshan )
- baga - pieni
- baruun - länsimainen
- boron harmaa
- bulag - kevät
- gol - joki, laakso ( Khalkhin-Gol , Khi-Gol )
- gorkhon - puro
- daban - pass ( Khamar-Daban )
- doodo - matalampi
- dunda - keskikokoinen
- deede - ylempi
- ehe - iso ( Ihe-Gol )
- zhalga (yalga) - rotko (Sagan-Zhalgai)
- zuun - itäinen
- Muren ( Bur. Muren , Mong. Moron ) - suuri joki ( Zun-Murin )
- nuur- järvi ( Kukunur , Hulun-Nur )
- sagaan (tsagan) - valkoinen
- sardag (sardyk) ( bur. һardag ) - char ( Munku-Sardyk )
- ugun (usun) ( bur. uһan , mong. us ) - vesi
- ulan - punainen ( Ulan-Ude )
- Urda - eteläinen ( Urda-Oka )
- hada - vuori
- hara - musta ( Kharagun )
- hoito - pohjoinen ( Hoito-Oka )
- Hoto - kaupunki ( Hohhot )
- khushuu(n) - viitta, kieleke
- pallo - keltainen ( Sharagol )
- shene - uusi [14]
- amnunda - glade (muiden lähteiden mukaan - pakkasta)
- amut - järvi
- arba - jumissa
- aya - kaunis, hyvä paikka
- ayan - vanha nainen, lahti ( Ayan )
- bira - joki ( Bureya )
- buga - alue, kukkula ( Boguchany , Bukachacha )
- davan - pass
- Inga ( Evenk. Iӈa ) - hiekkaa, kiviä
- kocho - joen mutka
- kuta - suo ( Ust-Kut )
- marakta - matalan koivun kasvu
- mu - vesi (muya)
- nehru - harjus ( Neryungri )
- ollo - kala
- yukte - avain, jousi [14]
- ses, zas, set, shet, tasainen, tet ( ket. ses , kott . šet , arin. set , pump. tet ) - joki ( Taishet , Teguldet )
- ul, kul ( ket. ul , assan . ul , arin. kul ) - vesi
- yoki, yoki ( fin. joki , karel. jogi ) - joki ( Kurkiyoki )
- musta ( fin. musta , karel. mustu ) - musta
- myaki ( fin. mäki , karel. mägi ) - mäki
- saari ( fin. saari , karel. suari ) - saari (Suysar, Shushary )
- suo ( suo , karjalainen suo ) - suo (Suojärvi)
- järvi ( fin. järvi , karel. jarvi ) - järvi (Petäjärvi)
- ranta ( fin. ranta , karel. randu ) - rannikko ( Lappeenranta )
- pohya ( fin. pohja , karel. pohju ) ( venäläistetty versio sanasta "poga") - pohja, pohja / pohjoinen ( Lakhdenpokhya ; Kondopoga )
- lahti ( fin. lahti ) - lahti
- imevät - lohi
- vaara ( fin. vaara ) - vuori, kukkula ( Lumivaara )
- kivi - kivi (Akmenrags - Cape Kamenny Rog)
- augsts - korkea ( Augshzeme - Ylämaa)
- harja - suu
- zeme - land ( Kurzeme )
- kalns - vuori, kukkula
- mezhs - metsä (Mezhaparks - Lesopark)
- muizha - maatila, maatila (Zakumuizha - jänistila)
- pils - linna, kaupunki (johdannainen linnasta) ( Daugavpils - Kaupunki Daugavalla (Dvina))
- sala - saari ( Zakyusala - Hare Island)
- upe - joki ( Lielupe - Big River)
- ciems - kylä (Mezhciems - metsäkylä)
- ezers – järvi (Lake Baltezers – White Lake)
- akmus - kivi
- aukshtas - high ( Aukshtaitija )
- bala - suo
- baltas - valkoinen
- Kahvakuula - metsä
- druska - suola ( Druskininkai )
- zhalyas - vihreä
- žyamas - low ( Žemaitija )
- kaitas, sojus - kylä
- kalnas - vuori ( Antakalnis )
- laukas - kenttä
- molis - savi
- nauyas - uusi ( Naujamiestis - uusi kaupunki)
- peva - niitty
- raudonas - red ( Raudone )
- syaanit - vanha ( Syanamestis - vanha kaupunki)
- upe - joki
- shilas - boori
- ezhars - järvi
- yuodas - musta [15]
- -hama ( -hama , 浜) rannalle, kuten Hamamatsu ;
- -hantō ( -hantō , 半島) niemimaalle, kuten Izu-hantō ;
- -ishi ( -ishi , 石) tai -iwa ( -iwa , 岩) rockille, esim. Ishikawan prefektuuri , Iwaten prefektuuri ;
- -izumi (-izumi, 泉) lähteille, kuten Hiraizumi ;
- -kaikyo: (-kaikyō, 海峡) salmelle, kuten Bungo ;
- -kawa ( -kawa , 川) tai -gawa ( -gawa , 河) joelle; esim. Asakawa ;
- -ko ( -ko , 湖) järvelle, kuten Biwa-ko ;
- -oka ( -oka , 岡) kukkulalle, kuten Fukuoka ;
- -saki ( -saki , 崎) tai -misaki ( -misaki , 岬) niemelle, kuten Miyazakin kaupungille ;
- -san tai -zan ( -san tai -zan , 山) tai -yama vuorelle, kuten Yamanashin prefektuuri , Aso-san ;
- -sawa tai -zawa ( -sawa tai -zawa , 沢) suolle, esim. Mizusawa;
- -shima tai -jima ( -shima tai -jima , 島) tai -to ( -tō ) saarelle, esim. Iojima , Okinawa-honto ;
- -tani tai -dani ( -tani tai -dani , 谷) tarkoittaa laaksoa;
- -wan ( -wan , 湾) tarkoittaa niemeä tai lahtia; esimerkiksi Sagami-wan .
Muistiinpanot
- ↑ ( liparilaisella ja doorialaisella (dorialaisella) murteella )
- ↑ Podolskaja, 1988 , s. 127.
- ↑ Podolskaja, 1988 , s. 128.
- ↑ Mokrousov M. N., Shakleina O. V., Uusi venäläisten erisnimien luokittelu nimettyjen entiteettien poimimisongelmassa, Norwegian Journal of Development of the International Science, 25 (2018), s. 32-37. . Haettu 21. lokakuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 26. lokakuuta 2020. (määrätön)
- ↑ Podolskaja, 1988 , s. 57.
- ↑ Khokhlova V. A. Pun toponyymien fraseologisoinnin välineenä osana englannin ja ukrainan toponyymifraseologiaa. Arkistokopio päivätty 13. lokakuuta 2016 Wayback Machinessa . // Etnisten kielten globaalit kehitystrendit kansainvälisen viestinnän tarjoamisen yhteydessä Arkistoitu 23. lokakuuta 2016 Wayback Machinessa . Lontoo, 2014. (venäjä)
- ↑ 1 2 3 4 Viite- ja tietoportaali GRAMOTA.RU ( gramota.ru ): kuinka hylätä maantieteelliset nimet? . Käyttöpäivä: 26. syyskuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 29. kesäkuuta 2015. (määrätön)
- ↑ 1 2 Sanaa kaupunki suositellaan käytettäväksi rajoitetusti, pääasiassa ennen sukunimistä muodostettuja kaupunkien nimiä ( Kirov ) . Moskovan kaupungin muunnelmaa tulisi luonnehtia nimenomaan papistoksi. Yleistä: Moskovassa . — gramota.ru Arkistoitu 29. kesäkuuta 2015 Wayback Machinessa
- ↑ Rosenthal D. E. Venäjän kielen käsikirja: oikeinkirjoitus. ääntäminen. kirjallinen editointi. — 2. painos, korjattu. - M . : Iris-press, 2005. - 768 s. - ISBN 5-8112-1518-5 .
- ↑ Persialais-tadžikistanin topoformantti , johdettu muinaisesta iranilaisesta sanasta "*ā-pāta-" "suojattu" juuresta "*pā-" - "suojella, suojella"
- ↑ Krimin paikannimien lyhyt sanakirja (linkki ei saavutettavissa) . Opas. Krim. Sarja: Maailma ympärillämme. . Haettu 22. huhtikuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 7. maaliskuuta 2008. (määrätön)
- ↑ Paikallishistoria, luokka 6. "Johdatus Etelä-Uralin paikalliseen historiaan" . Haettu: 22. huhtikuuta 2008. (määrätön) (linkki ei käytettävissä)
- ↑ 1 2 Melkheev M. N. Burjatian paikkanimitys: Maantieteellisten nimien historia, järjestelmä ja alkuperä. - Ulan-Ude: Burjaatin kirjakustantaja, 1969. - 185 s.
- ↑ Zhuchkevich V.A. Yleinen toponyymi. 2. painos, korjattu ja suurennettu. - Minsk: Korkeakoulu, 1968. - S. 432.
Katso myös
Kirjallisuus
- Ayubov A. R. Toponyymit arvokkaana kulttuuriperintönä // I:n mukaan nimetty Uchenye zapiski Khujand State University. Akateemikko B. Gafurov. Humanitaariset tieteet. – 2018.
- Bushueva E. N., Volostnova M. B. Maantieteellisten termien ja muiden sanojen sanakirja, jotka löytyvät Khakassin autonomisen alueen toponyymista. M., 1968. 80 s.
- Bushueva E.N. Sanakirja maantieteellisistä termeistä ja muista sanoista, jotka löytyvät Azerbaidžanin SSR:n toponyymista. M., 1971. [1]
- Bushueva FI Maantieteellisten termien ja muiden sanojen sanakirja, joka löytyy Dagestanin ASSR:n toponyymista. M., 1972.
- Huomautus toponyymeistä-adjektiivista venäjän puheessa / N. A. Dubovoy // Rumyantsev Readings-2014. Osa 1: kansainvälisen materiaalin. tieteellinen konf. (15.-16.4.2014): [kello 2] / Venäjän valtio. b-ka. - M .: Paškovin talo, 2014. - S. 229-234.
- Mullonen I. I. Maan kieli: Venäjän ja Suomen rajamaan toponyymit // Karjalan ekologinen lehti "Green Leaf". - 2013. - Nro 3. - S. 34-35.
- Paskhalov A.P. Hämmästyttävä etymologia. - M. : NTs ENAS, 2008. - 176 s. - (Mistä oppikirjat vaikenivat). - 10 000 kappaletta. - ISBN 978-5-93196-703-5 . (käännettynä)
- Podolskaya N.V. Venäjän nimistön terminologian sanakirja. Ed. 2., tarkistettu. ja ylimääräistä / A. V. Superanskaja. - M .: Nauka, 1988. - 192 s. Kanssa. — ISBN 5-256-00317-8 .
- Ryzhikova-Grishina L. V., Grishina E. N. Historiallisten paikannimien sanakirja (alkukäsitteet) . - M .: Samoteka, UM "Tietoisuus", 2018. - 380 s. ISBN 978-5-98967-199-1
Linkit