Turksib

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 7. huhtikuuta 2022 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 12 muokkausta .
Turksib
yleistä tietoa
Maa
Pääteasemat Arys 1 [d]
Novosibirsk-Main
Tekniset yksityiskohdat
pituus
  • 2375 km
Radan leveys venäläinen mittari
Viiva kartta
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Turksib (Turkestan-Siperian Railway)  on rautatie Siperiasta Keski - Aasiaan . Se rakennettiin vuosina 1927-1930, ja siitä tuli yksi Neuvostoliiton ensimmäisen viisivuotissuunnitelman tärkeimmistä rakennusprojekteista .

Tausta

Ajatus rautatien rakentamisesta Turkestanin ja Siperian yhdistämiseksi syntyi jo vuonna 1886. 15. lokakuuta 1896 Vernyn kaupungin duuma (vuodesta 1921 Alma-Ata ) päätti perustaa komission määrittämään linjan rakentamisen hyödyt. Komissio vahvisti rakentamisen toteutettavuuden. Linjan oletettiin vahvistavan Venäjän sotilaallista läsnäoloa Qing-Kiinan raja-alueella sekä yksinkertaistavan huomattavasti puuvillan vientiä Turkestanista Siperiaan ja halvan siperialaisen viljan ja muiden tavaroiden paluutoimitusta alueelle.

Vuonna 1906 ministeriöiden välinen komitea päätti osoittaa rahaa Barnaul  - Semipalatinsk  - Verny (nykyisin Alma-Ata ) - Lugovaya  - Arys -linjan rakentamiseen . Vuonna 1907 tehtiin tutkimuksia kentällä. Etelässä Arysin asemalta Ili -joelle tutkimustyöt suoritti insinööri Golembiovskin ryhmä, pohjoisessa Semipalatinskista insinööri Glezerin ryhmä.

Insinööri Struven johtama erityinen ryhmä teki tällä alueella tilastollisia ja taloudellisia tutkimuksia, mikä näkyi Turkestan-Siperian tiealueen tutkimuskomission töissä vuonna 1909. Samana vuosina tutkittiin insinööri Adrianovin johdolla useita muunnelmia yhdistävistä linjoista Trans-Siperian rautatieltä Semipalatinskiin.

Altai-rautatie Novonikolaevskista Semipalatinskiin otettiin väliaikaisesti käyttöön 21.10.1915 ja pysyvään käyttöön 1917, ensimmäisen maailmansodan huipulla . Samaan aikaan etelään rakennettiin Semirechensk-rautatietä Arysin asemalta Vernyyn . Lokakuun vallankumouksen tapahtumat pysäyttivät sen rakentamisen Burnoyen asemalle . Ja vasta vuonna 1921 rautatie tuli Aulie-Ataan (nykyään Taraz ).

Sisällissodan aikana Siperian ja Pohjois-Semirechin rautatiet olivat Venäjän armeijan hallinnassa, ja ylipäällikön päätöksellä vuonna 1918 Novonikolaevsk  - Semipalatinsk -linjaa jatkettiin Sergiopoliin (nykyisin Ayagoz ). Vuoteen 1919 mennessä rataa oli rakennettu 140 kilometriä. Jostain tuntemattomasta syystä tämä tie purettiin heti Venäjän armeijan vetäytymisen jälkeen.

Turksibin rakentaminen

Turksibista tuli yksi Neuvostoliiton ensimmäisen viisivuotissuunnitelman kuuluisimmista rakennusprojekteista . Päätös Turksibin rakentamisesta tehtiin Neuvostoliiton työ- ja puolustusneuvoston kokouksessa 3.12.1926. Turksibin rakentamisen johtaja oli V. S. Shatov , joka saapui Venäjälle vuonna 1918 [1] .

1445 kilometriä rataa piti laskea vuoristojokien, kallioharjujen ja kuuman hiekan läpi. Rakentamisen valmistelut aloitettiin huhtikuussa 1927. Reitin ensimmäisen linkin laskeminen Semipalatinskin asemalta tapahtui 15.9.1927 Lugovajan aseman toisesta päästä - 19.11. Kazakstanin tavan mukaan ensimmäinen veturi lähti Lugovajasta uudelle linjalle erityisesti rakennetun kaaren kautta, joka symboloi jurtaa , jonka läpi vastasyntynyt kuljetetaan. Kaaren toiselle puolelle oli kirjoitettu "Turkestan", toiselle - "Siperia". Veturissa heilutti kumach iskulauseella "Anna Siperia!"

Toukokuuhun 1929 mennessä rataa oli rakennettu 562 km pohjoiseen ja 350 km etelään. Tie oli vielä rakenteilla, mutta sitä pitkin kulki jo junat. 10. toukokuuta 1929 ensimmäinen säännöllinen matkustajajuna kulki Semipalatinskista Sergiopoliin (Ayaguz).

Turkestan-Siperian rautatien rakentamisesta ja sen roolista Semirechyen kehityksessä vuonna 1929 ohjaaja V. A. Turin kuvasi dokumenttielokuvan " Terästie (Turksib) ".

Turksibin hallintorakennuksen konstruktivismistyylinen vuonna 1929 suunnittelivat arkkitehdit M. Ya. Ginzburg ja I. F. Milinis .

Turksibin löytö

Itse asiassa Turksibin keula tapahtui 21. huhtikuuta 1930.

Ogyz-Korganin aseman rautatien risteyksessä oleva "hopea" kainalosauva, joka nimettiin tässä yhteydessä uudelleen Aina-Bulakiksi ("Peilivirta"), lyötiin kello 12 28. huhtikuuta 1930, 8 kuukautta aikataulua edellä. Avajaisten jälkeen Aina-Bulakin asemalle asetettiin Leninin muistomerkki .

Huhtikuun 25. päivänä käynnistettiin ensimmäinen toimiva juna koko valtatien varrella, junaa johti entinen paimen Koshkinbaev, ensimmäinen insinööri.

Ensimmäinen juna reitin rakentajien kanssa johti höyryveturia E -1441 pitkin Turksibia . Neuvostoliiton kansan työskentelyn muistoksi tämä höyryveturi asennettiin vuonna 1974 kunniaparkkipaikalle Kazakstanin SSR:n pääkaupungissa Alma-Atan kaupungissa . 90-luvun lopulla jäännös myytiin kuitenkin metalliromuna Kiinaan .

Avajaisiin osallistui kirjeenvaihtajia eri puolilta maata, mukaan lukien Ilja Ilf ja Jevgeni Petrov , B. Pilnyak , L. Martynov ja muut. Tapahtuma ei heijastu vain heidän journalistisissa raporteissaan, vaan myös taiteellisessa luomisessa [2] . Lastenlehdessä " Siili " julkaistiin Aleksanteri Vvedenskin runo "Turksib" [3] .

Palkinnot

Neuvostoliiton keskuskomitean ja kansankomissaarien neuvoston päätöksellä 19. huhtikuuta 1930 päätettiin palkita Turksibin työläisten ja insinöörijoukkojen koko rakennusryhmä ja palkita ritarikunnalla henkilökohtaisesti seuraavat henkilöt Työn punaisen lipun nimi :

  1. Shatov, Vladimir Sergeevich  - rakennuksen johtaja.
  2. Balgaev - vanhempi työtapa.
  3. Shermergori, Dirk Timofeevich - insinööri.
  4. Perelman, Lev Moiseevich - pom. isännöitsijä.
  5. Bublikov, Ivan Osipovich - munivien kaupunkien johtaja.
  6. Gnusarev, Alexander Ivanovich - munivien kaupunkien johtaja.
  7. Lodkin, Lazar - Karatalin sillan työntekijä.
  8. Boriskin, Nikolai - kompressoriasentaja.
  9. Mazhenov, Akhmetzhan  - toimiva pinoamistrukki.
  10. Bizyukin, Dmitri Dmitrievich - insinööri.

Allekirjoitus

Koko Venäjän keskustoimikunnan puheenjohtaja

M. Kalinin

Sijainen RSFSR:n kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja

A. Lezhava

Koko Venäjän keskustoimenpidekomitean sihteeri

A. Kiselev

Turksibin toiminta

Turksibin olemassaolon alkuvuosina tavaraliikenne kaksinkertaistui viiden vuoden välein. Tämä johtui Ural-Kuznetskin tehtaan aiheuttamasta suuresta rahtiliikenteestä.

Mutta pian Turksib lakkasi kestämään liikennettä, mikä vaikeutti alueen talouden kehitystä. Suuren isänmaallisen sodan aikana Turksibin rahtiliikenne laski.

Vuonna 1958 Turkestan-Siperian rautatie yhdistettiin Karagandan rautatieliikenteeseen , jolloin muodostui Kazakstanin rautatie .

Vuonna 1960 avattiin sivuliike Aktogayn asemalta Neuvostoliiton ja Kiinan rajalle - Druzhba (Dostyk) -asemalle .

Vuonna 1971 Alma-Ata-rautatie erotettiin Kazakstanin tiestä  - Turksibin seuraajasta, joka oli olemassa vuoteen 1996 asti, jolloin kaikki itsenäisen Kazakstanin rautatiet yhdistettiin republikaaniseen valtionyritykseen "Kazakhstan Railway" (" Kazakstan Temir Zholy ") . .

Turksibin arvo alkoi laskea jo 1950-luvulla Magnitogorsk - Tselinograd -pääväylän rakentamisen yhteydessä neitseellisten maiden kehittämisen aikana , jonne pääasialliset tavaravirrat ohjattiin. Myöhemmin rakennettiin kaksiraiteisia sähköistettyjä linjoja Tselinogradista Kazakstanin SSR:n eteläpuolelle (Chu-asema) ja itään Pavlodarin asemalle, minkä jälkeen yksiraiteinen sähköistetty Turksib menetti lopulta merkityksensä.

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen entinen Turksib joutui kriisin läpi kokonaan. Tavaraliikenteen liikevaihto Venäjältä Kazakstaniin on vähentynyt huomattavasti, eikä Altain alueella se ole koskaan ollut suuri. Osa entisen Turksibin asemista tuhoutui ja suljettiin myöhemmin. Myös matkustajaliikenne väheni vuosi vuodelta. Venäjän ja Kazakstanin liittyessä EAC-tulliliittoon entinen Turksib alkaa elpyä. Liikevaihto kasvaa. Uusia matkustajajunia otetaan käyttöön Siperian ja Keski-Aasian maiden välillä.

Turksibin kaupungit ja kylät

Novosibirsk-Glavny , Razezd Inya (Novosibirsk), Kylväjä ( Akademgorodok ), Berdsk , Iskitim , Tšerepanovo , Keski-Siperia , Novoaltaysk , Barnaul , Aleysk , Rubtsovsk , Lokot (gr. ) , Aul , Semey , Akbalyskayuzin asema , Akbalyskayz . , Matai , Ushtobe , Koksu , Ainabulak , Sary-Ozek , Kapchagai , Alma-Ata , Uzun- Agach , Berlik -1, Chu , Lugovoi , Dzhambul, Burnoe, Chimkent, Arys-1, Taškent .

Turksibin asemat

Kulttuurissa

Turksibin rakentamisen valmistumisen taustalla tapahtuvat Ilja Ilfin ja Jevgeni Petrovin romaanin "Kultainen vasikka" kolmannen osan tapahtumat .

Galleria

Muistiinpanot

  1. ↑ Hammer A. Vuosisadani on kahdeskymmenes. Tapaamisia ja tapoja. — M.: Progress , 1988. — S. 94.
  2. ↑ Vladimir Abarinov. Amerikkalaisen naisen seikkailut Neuvostoliitossa ja romaanissa Kultainen vasikka . // Radio Liberty (21. helmikuuta 2022). Haettu 21. helmikuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 21. helmikuuta 2022.
  3. ↑ Siili  // Hauskoja kuvia . - 1981. - Nro 3 . - S. 2 . Arkistoitu alkuperäisestä 21. helmikuuta 2022.

Kirjallisuus

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Temaattiset sivustot
Bibliografisissa luetteloissa
 Turksib
päälinja Novosibirsk-Main Novosibirsk-Južni Inyan risteys siperialainen Kylväjä Berdsk Iskitim Linevo Cherepanovo Bezmenovo Punainen taistelija Ust-Talmenskaja Keski-Siperia Sulfaatti järvet Tsaplino kaatunut Altai Barnaul Kalmanka Topchikha Aleiskaya Shipunovo Khlopunovo Kiire Sadonkorjuun vuoksi talvi- Mamontovo Rubtsovsk Kyynärpää ( Venäjä - Kazakstan raja ) Aul Obg kohta nro 41 Bel-Agach Dusaken Perheet Pallo Ayagoz Tansyk Aktogay rzd. #33 Karakum Kokshalpin Karatas Akbalyk Arganaatit Sarykurak Keregetas Lepsy Zhazkazakh Bereke matai Ush-Tobe Cox Ainabulak Sary-Ozek dos Balgaly Tara Malesaarit Purjeet Zholaman Dala o.p. Arkharly Altyndala Koskudyk Kulantobe Bokter Kapchagay Ili Zhetygen rzd. Kairat Bayserke Jety-Su Medeu ( Alma-Ata-2 <<) Alma-Ata-1 Boraldai Aksenger Uzynagash Kurkuduk Zhingildy Kazybek-bek Saz Kopa Chilbastau Kzyltan Otar Kulzhabasy Kurdai Shynyrau Anrahay Belle Kulakshino Ala-Aigir Shokpar Baiseshek Espe Kok-tobe Kemer Berlik-1 Shu Lugovoi Taraz Shymkent Arys 1 Taldykuduk Kabul-Sai Aktas Shagyr Montai-tash Chanak Chengeldy Gilga 3321 km Darbaza 3333 km Sary-Agach ( Kazakstanin ja Uzbekistanin rajalla ) 3344 km 3346 km 3348 km Keles Chukursay Jami 3362 km Salar Taškent


Moyynty-Aktogay linja Moiynty Buyrek Sarykum Kokdombak Balkhash 1 Balkhash 2 Orta Deresin Tokyrau Akzhaydak Ashchyozek Tagynkar Sayak Sholkyzyl Zhaksybulak prenodeja Aktogay


Aktogay-Dostyk linja Aktogay Aktogay-Vostochny rzd. #2 Sarykum rzd. #5 Saikan rzd. #8 Beskol o.p. 158 km Jaipak Akshi o.p. 205 km Koktuma rzd. #16 Zhalanashkol rzd. #19 Dostyk ( Kazakstanin ja Kiinan rajalla ) Alashankou


Zhetygen-Altynkol -linja Zhetygen Kurozek Ekpindi Zharsu Zhiniskes Shelek Nurly Ortakudyk Sharyn Taskaraçu Aidarly Kerimagash Kundyzdy Kokonais Altynkol ( Kazakstanin ja Kiinan rajalla ) Khorgos