| Jagaria | |
|---|---|
| Maat | Papua-Uusi-Guinea |
| Alueet | Itäinen ylämaa |
| Kaiuttimien kokonaismäärä | 21 tuhatta ihmistä (1982) [1] |
| Luokitus | |
| Kategoria | Papuan kielet |
| Kainantu kielet - Goroka goroka Kamano - Yagaria | |
| Kirjoittaminen | latinan kieli |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | — |
| ISO 639-3 | ygr |
| WALS | hua ja ygr |
| Etnologi | ygr |
| IETF | ygr |
| Glottolog | yaga1260 |
Jagaria on papualainen kieli , joka kuuluu Trans-Uusi-Guinean kieliin , Papua-Uuden-Guinean suurimpiin kieliperheeseen . Sitä puhutaan Itä-Ylämaan maakunnassa , jossa Tok Pisin on virallinen kieli .
Jagaria on synteettinen kieli ja sillä on kehittynyt liitejärjestelmä .
Kieliopilliset merkitykset ilmaistaan tasapuolisesti sekä päätteillä että etuliitteillä. [5]
| Pagaea | fili-da-ma-bose' |
| ne | die-PAST-3PL-PIV-MOT |
| "Koska he kuolivat" | |
| no'-a'-l-ag-e |
| PROG-NEG-see-us-3SG-IND |
| "Hän ei näe meitä" |
| ge-di | fapei- | gu-ma-to'- | igae |
| sana on minun | niitä | sano-FUT-1SG-PIV-RC | go-FUT-3PL-IND |
| "He lähtevät, kun sanon heille sanani" | |||
[Renck 1975]
Yagaria (kuten suurin osa papualaisista kielistä [6] ) on agglutinoiva kieli : jokainen morfeemi ilmaisee oman merkityksensä, fuusiota morfeemien risteyksissä ei tapahdu.
| badema' | gokole' | guminadima' | jo määräaikaa | |||||||
| huono- | äiti | kana | gumina- | d- | minä- | äiti | sitten- | d- | u- | e |
| poika | PIV | varastaa | PAST | 3SG | PIV | katso | PAST | 1SG | IND | |
| "Näin kuka poika varasti kanan" | ||||||||||
[Renck 1975]
Possessiivisessa substantiivilauseessa merkintä on kärki: omistuskyvyn osoitin on pääsanan vieressä.
| huono | havu-'a |
| poika | kumartaa hänen |
| "Pojan jousi" | |
| äiti | huono |
| mies-PIV | poika |
| "Miehen poika" | |
| yale-'minä' | yona |
| ihmiset-rel | talo |
| "Ihmisten koti" | |
Myös kärkimerkintä : henkilö ja aktanttien lukumäärä on merkitty sanaliitteillä.
| dote'na | no-do-na | ge | hu-die |
| ruokaa | PROG-on- 3SG | sana | puhu-PAST- 3SG - IND |
| "Hän puhui syödessään" | |||
| amusa | havi-di-ma-to | odie |
| melua | kuule-PAST- 3SG -PIV-RC | come-PAST- 3SG - IND |
| "Hän tuli kuultuaan melun" | ||
| koskaan | d-am-i-ga-da | tee duei |
| sokeriruoko | minä-anna-3sg - ni-i | kyllä-PAST- 1SG -IND |
| "Hän antoi minulle sokeriruo'on ja minä söin" | ||
[Renck 1975]
Yagaria kuuluu kieliin, joilla on nimitys (nominatiivi-akkusatiivinen) järjestelmä.
Transitiivisen verbin osallistujat (A/P) - passiivista osallistujaa ei ole merkitty:
| bakisave äiti | huono | hao-die |
| käärme-PIV | poika | bite-PAST- 3SG - IND |
| "Käärme puri poikaa" | ||
Intransitiivisen verbin (S a ) aktiivinen osallistuja :
| dagaea | udue |
| minä | go-PAST- 1SG - IND |
| "Olin kävelemässä" | |
Intransitiivisen verbin (S p ) inaktiivinen osallistuja :
| arvo' | hao-d-un-e |
| suojaamaton | uni-PAST-1PL - IND |
| "Nukuimme ilman peittoa" | |
[Renck 1975]
SOV - sanajärjestyksen katsotaan olevan vallitseva . [7]
Mukaan lukien lauseen alaikäiset jäsenet, kiinteä sanajärjestys jagariassa olisi seuraava:
| Aika + paikka + aihe + instrumentti + edunsaaja + kohde + predikaatti |
|---|
| SUBJ | OBJ | PRED |
|---|---|---|
| olen äiti | gaala | aloita kuolla |
| mies-PIV | koira | hit-PAST-3SG-IND |
| "Mies löi koiraa" | ||
| OBJ | IOBJ | PRED | |
|---|---|---|---|
| dote'na | huono | yuva-ka | p-ami-d-un-e |
| ruokaa | poika | ryhmä-sinun | im-anna-PAST-1PL-IND |
| "Annoimme pojille ruokaa" | |||
| TEMP | LOC | SUBJ | INST | OBJ | PRED | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| hemeti | dete' | gumma-to' | a'i | äiti | ougegesa | huono äiti | antoi loti' | dagae' | havanna | huono | begi-na | legepa | hu-die |
| tänään | aamu | kylä-jKr | Tämä | mies-PIV | iso | poika-PIV | stick-INST | minun | pieni | poika | beat-3SG | voimakkaasti | do-PAST-3SG-IND |
| "Tänä aamuna kylän aukiolla sen miehen vanhin poika löi pientä poikaa kovasti kepillä." | |||||||||||||
[Renck 1975]
| /ha'!i/ | [ hà '!i] | tuli |
| /ha'!i/ | [ hā'li ] | nuoli |
| /on/ | [' vē ] | ihmisen |
| /on/ | [' vè ] | henki |
Tämä ei kuitenkaan riitä pitämään Yagariaa sävykielenä , koska stressi on edelleen ratkaiseva tekijä, ja esiin tuleva sävy liittyy läheisesti stressiin:
| /'omistaa/ | [ ' hā v ù ] _ | juuri |
| /ha'vu/ | [ hà'vū ] _ _ | sipuli |
[Renck 1975]
| /'he i dao'due/ | ['hei ? d o' ? eräpäivä] | "Menin" |
[Renck 1975]
Jagariassa nykyhetki on merkitty nollalla, progressiivinen - etuliitteellä no-, joka voi myös heijastaa läsnäolon tavanomaista merkitystä . Menneen ajan päätettä -d- käytetään "kaikkiin verbin menneisiin toimiin riippumatta siitä, mitä aspektuaalista merkitystä ( täydellinen , perfektiivinen tai habituaalinen ) niillä on" (Renck 1975). Samaan aikaan tämä pääte voidaan liittää statiiviseen verbiin hano "olla" saadakseen nykyajan merkityksen:
| beite'na-ti | hogona | hano-die |
| elämä on meidän | lyhyt | be-PAST-3SG-IND |
| "Elämämme on lyhyt" | ||
[Bybee et ai. 1994]
Jagaria-kieli ei tee eroa englanninkielisten lekseemien "käsi", "käsivarsi" ja "sormi" merkityksien välillä käyttämällä yhtä lekseemiä niiden ilmaisemiseen [8] :
| käsivarsi | anita | "käsi, käsivarsi, etujalka, sormi" |
| käsi |
[Renck 1977]
1SG - 1. henkilö yksikössä; 3SG - 3. henkilö yksikössä; 3PL - 3. henkilö monikko; AD - adessiivinen; FUT - tulevaisuus; IND - ohjeellinen; INST - instrumentaali; MOT - motivoiva; NEG - negatiivinen; NI - subjektin ei-identiteetti; PAST - mennyt aika; PIV - keskeinen merkki; PROG - progressiivinen aspekti; REL - relaatiomerkki; RC - todellinen kunto