Mazzeva

Mazzeva , myös matzeba [1] tai matzeva ( OE heprea מצבה ‎ ‎; "asetettu, pystytetty" [2] ; pl. matzevet tai matzebet ), on juutalainen hautamonumentti seisovan kiven muodossa. Lainopettajat uskoivat, että minkä tahansa haudan merkitseminen jollakin merkillä on suoraan määrätty raamatullisessa laissa [3] . Raamatussa sanaa ציון ( merkki ; 2. Aika.  23:17 ; Hes.  39:15 ) käytetään määrittelemättä, mikä tämä merkki tarkalleen oli [1] . Raamatun sana מצבה ‎ ( matzeva) on " monumentti ", joka on pystytetty palvontaa varten tai tärkeiden tapahtumien ja sopimusten muistoksi tai hautojen päälle [2] .

Muinaisilla juutalaisilla oli myös tapana asettaa haudan päälle kalkilla kaadettu kivi [4] lähinnä varoittaakseen ohikulkijoita koskemasta hautaan. 1500-luvulta lähtien on ollut tapana laittaa matzeva 12 kuukauden kuluttua hautaamisesta. [yksi]

Otsikko

Nimi "matzevah" perustuu luultavasti sanaan midrash , joka tulkitsee sanan מצבה‎ (1Moos .  35:14 ) muistomerkin (נפש‎, בית‎) merkityksessä, jonka Jaakob asetti Raakelin haudalle [5] [ 1] :

Ja Jaakob pystytti muistomerkin siihen paikkaan, missä [Jumala] puhui hänelle, kivimuistomerkin , ja vuodatti juomajuomaa sen päälle ja kaatoi sen päälle öljyä; Ja Jaakob kutsui sen paikan nimen, jossa Jumala puhui hänelle: Betel (hepr. Betel).

Tämä sana löytyy myös muista seemiläisistä kielistä ( foinikiaksi מנצבת‎ ja מצבת‎, Palmyrene מצבא‎, Minyan מצב‎, arabiaksi nusub ja mansab, assyriaksi [ 2] .

Raamatussa

Matzeva Raamatussa (מצבה‎; "asetettu, pystytetty") - kivi, joka on pystytetty palvontaa varten (1 Moos.  35:14 ) tai tärkeiden tapahtumien ( 24:4 ) ja sopimusten muistoksi ( 31:45 ), tai hautojen yli ( 35:20 ) . Jos matzeva määrättiin kulttiin, sen päälle kaadettiin öljyä ( 1. Moos.  28:18 ; ja 1. Moos.  35:14:n mukaan ilmeisesti myös viiniä). [2]

On huomattava, että ensimmäinen kerta, kun matzeva mainitaan Raamatussa, on yhteydessä Jaakobiin ; ei Abrahamille eikä Iisakille ole kerrottu, että he olisivat laittaneet matsevaa minnekään. Jaakob - Raamatun tarinoiden mukaan - oli ensimmäinen, joka laittoi matzevan ei vain kultin tarkoituksiin ( Beet- Elissä ), vaan myös sopimuksen muistoksi (Labanin kanssa Gileadin Mitsnassa, 1. Moos.  31:45 ) ja Raakelin haudan yli ( 35:20 ). [2]

Mooses asetti 12 matsia alttarin lähelle - Jumalan Israelin kansan kanssa tekemän sopimuksen muistoksi - Siinain vuoren juurelle ( 2. Moos.  24:4 ). Niillä 12 kivellä , jotka Joosua asetti Gilgaliin israelilaisten ylitettyä Jordanin, oli suunnilleen sama merkitys (Joos .  4:20 ; luvun 9 mukaan nämä kivet asetettiin itse Jordaniin ). Molemmissa tapauksissa numero 12 edusti Israelin 12 heimoa . [2]

Erilainen oli Absalomin asettama matzeva kuninkaalliseen laaksoon Jerusalemin lähellä ( 2. Kun . 18:18 ): sen piti toimia hänen muistomerkkinä  - vastineeksi urosjälkeläisille, jotka häneltä riistettiin. [2] 

Matzevat pystytettiin pääasiassa pakanallisiin temppeleihin (במות‎), pyhien puiden lähelle (אשדות‎I 1Aik . 14:23 ; 2Sam  . 17:10 )  , erityisesti Baalin kunniaksi (II 2Ai.  3:2 ;  10,2:726). ). Siksi Mooseksen laki kielsi heidät ( 3Moos. 26:1 ; 5. Moos. 16:22 ) ja määräsi loput tuhoamaan maan pakanallisista asukkaista (2. Moos. 23:24 ;  34:13 ; 5. Moos. 7:5 12  :3 ). [2]    

Analogiat

Raamatun kriitikot vertaavat muinaisten kirjailijoiden ns. βαιτύλιαa (yksikkömuodossa myös βαίτιλος) matzevaan, jonka he etymologisesti johdattavat sanasta ביתאל, vaikka molempien sanojen äänet eivät vastaa täysin ektisiä. ‎ (θ), myös u ei vastaa ê). Klassisten kirjoittajien kuvauksen mukaan baityliat olivat suurimmaksi osaksi pyöreitä ja suhteellisen pieniä kiviä (halkaisijaltaan jänne), jotka putosivat taivaalta (eli meteoriitteja ), joiden suhteen he uskoivat, että ne olivat jonkun jumalan lähettämiä, jonka henki tai demoni saa heissä (λίθοι έμψυχοι). Tämä usko "baytiliin" kukoisti erityisesti Foinikiassa [6] ja Syyriassa. Sama alkuperä kriitikoiden mukaan oli matzevat muinaisten juutalaisten keskuudessa, vaikka tätä ei todistettu 1900-luvun alussa. [yksi]

Matzevaa lähempänä ovat antiikin aikana hyvin yleiset "voideltukivet" (λίθοι λιπαροί; kristittyjen keskuudessa voitelukivi ) , joita kunnioitettiin itse jumaluuden symbolisena henkilöitymänä tai jumalallisella voimalla täytetynä. Baudissin [7] mukaan pyhät kivet olivat alun perin vuorenhuippujen symboleja, joilla muinaiset ihmiset tunsivat olevansa lähempänä jumaluutta. [yksi]

Sen perusteella mitä kerrottiin Jaakobista ( Beet-Elissä ), Mooseksesta (Sinain juurella), Joosuasta ( Gilgalissa ) ja Jesajasta ( Jes.  19:19 ) : "Sinä päivänä on oleva Herran alttari keskellä Egyptin maata ja matzevaa sen rajalla, Herra"), kriitikot päättelevät, että alun perin matzev oli israelilaisen kultin laillinen omaisuus, mutta koska pakanallisen matzevin tavat ja riitit siirrettiin tälle matzeville, profeetat kapinoivat tätä kulttia vastaan, ja hurskaat kuninkaat yrittivät hävittää sen ( 2. Aikakirja  10:26 ;  18:4 ;  23:14 ). [yksi]

Talmudissa

Rabbi Jacob Taman mukaan talmudilainen גולל‎ tarkoittaa matzevaa, ja suuren monumentaalisen kiven lähellä makasi kaksi pienempää - toinen päässä ja toinen jaloissa; näitä jälkimmäisiä kutsuttiin דופק ‎ [ 8] . Nimellä "golel" he todennäköisimmin ymmärsivät suuren, myllynkiven kaltaisen kiven, joka sulki sisäänkäynnin luolahautaan. Pyöreän muodon ansiosta ihminen saattoi helposti työntää sen sivuun ja avata sisäänkäynnin. Jerusalemin ( en ) Adiabenen kuningattaren luolan sisäänkäynti suljettiin sellaisella kivellä , ja heprealainen nimi גולל‎ sopii täydellisesti siihen. [yksi]

Isaac , Or-Zaruan kirjoittaja, kieltää edes luottamasta matzevaan, puhumattakaan sen myymisestä [9] [1] .

Kabbalistiset opetukset

1500-luvulla kabbalistisen liikkeen voimistuessa matzevalle kiinnitettiin erityinen mystinen merkitys; Kabbalistien näkemyksen mukaan heillä on mystinen yhteys ihmissieluun ja ne myötävaikuttavat sen "puhdistumiseen" (תקון הנפש‎) [1] .

Hautojen epitafit

Talmudissa on vain vähän tietoa matseva - kirjoituksista [10] . Eräs baraita sanoo, että se, joka lukee matzevaan tehdyn kirjoituksen בתב שע״ג הקבד‎, menettää muistinsa [11] . [yksi]

Zuntz ehdottaa (1845), että jopa Talmudin aikakaudella juutalaisilla oli tapana toimittaa hautakirjoituksia matzeville [12] . Levi lainaa sanaa נפש‎ kreikan sanan ψυχή yhteydessä, mikä tarkoittaa tuolloin yleistä kuvaa, joka symboloi uskoa, että ihmisen sielu leijuu sen paikan päällä, johon hänen jäännöksensä on haudattu [13] ‎. L. Lev sanoo kuitenkin, että kirjoitukset sisälsivät vain vainajan nimen ja kuolinajan [14] . [yksi]

Legenda, jonka mukaan Joshua ben Nunin [15] haudalla oli auringon kuva, on legendaarinen [1] .

Firkovichin löytämät muinaiset epitafit, jotka Neubauer , Chwolson ja itse Firkovich julkaisivat erikoiskokoelmissa, osoittautuivat enimmäkseen väärennöksiksi, kuten Harkavy todisti [ 1] .

1870-luvulla syntyi kiista lännen rabbien välillä kysymyksestä, onko sallittua kirjoittaa matzevaja muilla kielillä kuin hepreaksi ja pystyttää pyramideja [1] .

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Matzeba, tekninen termi // Jewish Encyclopedia of Brockhaus and Efron . - Pietari. , 1908-1913.
2. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 Matzeba, Raamatussa // Jewish Encyclopedia of Brockhaus and Efron . - Pietari. , 1908-1913.
3. ↑ M. Cat., 5a
4. ↑ M. Cat., 6a
5. ↑ Ber. r., LXXXII, 11
6. ↑ Sanchuniathon. toim. Orelli, 30
7. ↑ Studien zur semit. Religionsgesch., II, 266
8. ↑ Tosafot Ket., 4b sv על
9. ↑ הגהותאשדי‎, Asheri M. Cat., III, § 79
10. ↑ vrt. Sang., 104a
11. ↑ Gor., 13b
12. ↑ Zur Gesch. ja Pentue, 392
13. ↑ Neuhebr. WB., sv in נפש
14. ↑ Gesam. Schrift., III, 456
15. ↑ Rashi Joshille, 24, 30

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Britannica (verkossa)