Usherin talon kaatuminen

Usherin talon kaatuminen
Usherin talon kaatuminen

Kuva tarinaan.
Aubrey Beardsley , 1894 .
Genre tarina
Tekijä Edgar Allan Poe
Alkuperäinen kieli Englanti
Ensimmäisen julkaisun päivämäärä 1839
Wikilähde logo Teoksen teksti Wikilähteessä
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

" The Fall of the House of Usher " on  Edgar Allan Poen novelli , joka julkaistiin ensimmäisen kerran syyskuussa 1839 Burton's Gentleman's Magazinessa . Sitä muutettiin hieman vuonna 1840 kokoelmaa " Grotesques and Arabesques " varten . Tarina sisältää runon " Haunted Mansion " , joka oli painettu erikseen aiemmin Baltimore Museumin lehdessä huhtikuussa 1839.

Juoni

Nimetön kertoja, saatuaan kirjeen lapsuudenystävältään Roderick Asherilta, vierailee hänen luonaan kartanolla. Lähestyessään taloa hän kiinnittää huomion uskomattoman synkkään maisemaan: itse Usherin taloon, järveen, jonka rannalla talo seisoo, ruokoihin, puiden luurankoihin. Hän kiinnittää huomiota myös tuskin havaittavaan halkeamaan, joka leikkaa rakennuksen ylhäältä alas. Tapattuaan talon omistajan hän oppii oudosta perinnöllisestä sairaudestaan ​​- kaikki hänen tunteensa pahenevat tuskallisesti - hän havaitsee tuskallisesti kirkkaan valon, kovat äänet, kirkkaat värit. Itse asiassa koko hänen elämänsä on täynnä pelkoa. Roderick Asher on myös varma, että hänen asunnossaan pesii jonkinlainen voima, jota hän ei voi määrittää. Kertoja saa tietää, että Roderickin sisar, Lady Madeleine, hänen ainoa läheinen henkilönsä, on myös sairastunut oudolle sairaudelle: hän on välinpitämätön kaikesta, sulaa päivä päivältä, ja joskus hänen ruumiinsa jäykistyy ja hengitys pysähtyy. Juuri ennen kertojan saapumista hänen tilansa huononi erityisesti. Kertoja viettää päivänsä vuorovaikutuksessa Asherin kanssa; hän katselee Roderickin maalauksia, jotka ovat melko outoja, kuuntelee kitaransoittoaan ja lukee kirjoja. Eräänä päivänä Usher laulaa laulun "Ghost House" kehittäen keskusteluissa edelleen ajatusta, että kasvit voivat tuntea, ja järven ja talon seinien ympärillä sen oma erityinen ilmapiiri paksuuntuu, vaikuttaen kaikkien Usherien kohtaloon vuosisatojen ajan. .

Eräänä päivänä Asher ilmoittaa kertojalle, että hänen sisarensa Lady Madeleine on kuollut, ja pyytää häntä auttamaan häntä laskemaan hänen ruumiinsa ennen hautaamista vankityrmään. Yhdessä he kantavat ruumiin sinne, sulkevat tiukasti arkun ja lukitsevat raskaan rautaoven. Tämän jälkeen Roderick Asherista tulee yhä ahdistuneempi, hänen ahdistuksensa ja pelkonsa siirtyvät vähitellen kertojalle. Noin viikkoa myöhemmin kertoja kuulee yöllä, ennen lähestyvää myrskyä, outoja pamahduksia, jotka tulevat tyhjästä. Usher ilmestyy huoneeseensa, avaa ikkunan, päästää myrskyn huoneeseen ja katselee ulkona näkyviä maisemia. Päättäessään rauhoittaa ystäväänsä kertoja alkaa lukea hänelle Lancelot Canningin romaania Mad Sorrow. Talossa tapahtuva heijastaa kirjan tekstiä: kertoja lukee lautojen rätimistä ja pauhinaa - ja jostain kuuluu tuskin kuuluvaa ääntä; teksti puhuu kauheasta äänestä, jonka kuoleva lohikäärme tekee - ja kaukainen huuto kuuluu; kirja kuvaa korvia soittoa lattialle pudonneesta kilvestä - ja sankarit kuulevat kuuron, mutta selkeän metallin soittoäänen. Kauheassa tilassa oleva Roderick Asher kuiskaa ystävälleen, että he todella hautasivat hänen sisarensa elävältä. Hän oli kohonneiden aistiensa ansiosta ymmärtänyt tämän pitkään, mutta hän ei uskaltanut sanoa. Hallin ovi aukeaa ja Lady Madeleine ilmestyy uupuneena ja veren peitossa. Hän putoaa veljensä syliin ja raahaa tämän, jo eloton, takanaan lattialle. Pelon valtaama kertoja kiiruhtaa ulos talosta. Myrsky on juuri täydessä vauhdissa. Juoksessaan karkuun sankari huomaa, että talossa oleva halkeama, jonka hän huomasi saapuessaan, laajenee nopeasti. " ... kuului villi, kuurottava pauhina, kuin tuhannen vesiputouksen pauhina... ja jalkojeni edessä olevan pahaenteisen järven syvät vedet sulkeutuivat äänettömästi ja synkästi Usherin talon raunioiden yli ."

Analyysi

Pääaiheet

Viittaukset ja lainaukset

"Son coeur est un luth suspendu;
Sitot qu'on le touche il resonne" . ( fr. ) Käännös Sun. Joulu : "Kosketa lyyraa - ja heti
suuttumus kulkee sen läpi!" (Su. Joulu.) K. Balmontin käännös : "Hänen sydämensä on ilmava luuttu,
kosketa sitä, niin se soi." Käännös Nora Gal : "Hänen sydämensä on kuin luuttu,
kosketa sitä, niin se vastaa . " Berangerin alkuperäinen teksti on hieman erilainen, hänellä on Mon cœur  - "minun sydämeni", eikä Son coeur  - "hänen / hänen sydämensä".
  • Usherin musiikinteosta puhuva kertoja toteaa: " Monen muun muassa tuskallisesti mieleeni jäi, kuinka oudosti hän vääristi ja korosti Weberin viimeisen valssin myrskyistä motiivia ." Hän viittaa tässä aikansa suosittuun pianokappaleeseen, jonka Weberin viimeinen valssi tunnetaan itse asiassa Carl Gottlieb Reisigerin (1798-1859) kirjoittamana op. 26. Ei. 5. Kopio Reisigerin musiikista löydettiin Weberin lehdistä hänen kuolemansa jälkeen, ja teos liitettiin virheellisesti häneen [1] . Voit kuunnella pianokappaleen täältä . Roderick Asher soitti kitaraa.
  • Roderick Asherin piirustukset muistuttavat kertojaa sveitsiläissyntyisen englantilaisen taiteilijan Johann Füsslin teoksista. Kertoja kuitenkin asettaa Usscherin luomukset selvästi Fusslin maalausten edelle.

Roderick Asher Library

Kaikki tarinassa mainitut kirjat yhtä lukuun ottamatta ovat todellisia. Poikkeus on:

  • Sir Lancelot Canningin " Mad Sorrow ". Lancelot Canning on Poen keksimä kirjailija, jonka hän mainitsi paitsi tässä tarinassa [2] .

Oikeita töitä:

  • Jean-Baptiste-Louis Gressen (1709-1777) " Verver " ( fr.  Vert-Vert ) on leikkisä runo, joka on täynnä erilaisia ​​röyhkeyttä. Werver on papukaija, joka oppi puhumaan siveettömyyttä laivalla, merimiesten keskuudessa ja päätyi myöhemmin nunnaluostariin. (Runo julkaistiin vuonna 1734 [3] , englanninkielinen käännös - vuonna 1834 [4] ).
  • Jean-Baptiste-Louis Gressetin " The Monastery " ( fr.  La Chartreuse )  on runollinen teos, joka juhlii runoilijan yksinäistä elämää (julkaistu vuonna 1735) [5] . Poe ei luultavasti ollut suoraan perehtynyt teoksen tekstiin, sillä hänellä oli siitä vain epäsuora käsitys [4] .
  • " The Tale of Belfagor " ( it .  Novella di Belfagor Arcidiavolo ) Nicolo Machiavelli (1469-1527) - satiiri yhteiskunnasta, joka kertoo Belphegorin vierailusta Firenzeen (julkaistu vuonna 1549) [6] .
  • Emmanuel Swedenborgin (1688-1772) Paratiisi ja helvetti ( lat.  De Coelo et Ejus Mirabilibus, et de Inferno, et Auditis et Visis  - koko nimi) on filosofinen ja uskonnollinen mystinen tutkielma (julkaistu vuonna 1758) [7] .
  • Ludwig Holbergin (1684-1754) Nicholas Klimmin maanalaiset vaellukset ( latinaksi  Nicolai Klimii iter subterraneum ) on satiiris-utopistinen romaani (julkaistu vuonna 1741) [5] .
  • Robert Fludd ( 1574-1637 ) kädestälasku - Fluddilla on kirja tällä nimellä - mystikko, pseudotieteellisestä tiedosta ihastunut lääkäri, ei. Ilmeisesti tämä viittaa hänen työskentelyyn lat. Tractatus de Geomantia , julkaistu vuonna 1687 [4] . On myös mahdollista, että Poe viittaa lukuihin latin kirjoistaan . Utriusque Macrocosmi Microcosmi Historiassa (julkaistu vuosina 1617–1619), luku lat. De Scientia Animae Naturalis cum vitali seu astrologia chiromantica ja lat. Integrum Morborum Mysterium: Medicinae Catholicae (julkaistu 1631), luku Lat. De signis sine praesagis chiromanticis . Molemmat puhuvat kädestä pitämisestä .     
  • Marie Cureau de la Chambren (1594-1669) ja Jean d'Endazhinen (1467-1537) teokset - Poe ei anna heidän kirjojensa nimiä, mutta yhdessä Fluddin kädenluottamuksen kanssa ne tarkoittavat ilmeisesti puhetta kädestä pitämisen periaatteista ( fr  Lat, julkaistu 1653, englanninkielinen käännös 1658) de la Chambre jaDiscours sur les Principes de la Chiromancie Introductiones Apotelesrnatici... in Chiromantiam (julkaistu 1522, englanninkielinen käännös 1598) d'Endajine. Myöhemmin, vuonna 1661, de la Chambre julkaisi tämän teoksensa osana fr. L'Art de Connaitre Les Hommes . Poe ei todennäköisesti koskaan nähnyt Fluddin kirjaa eikä de la Chambrayn ja d'Endazhinen teoksia [4] .  
  • Ludwig Johann Tieckin (1773-1853) Matka siniseen etäisyyteen ( saksa :  Das alte Buch und die Reise ins Blaue hinein ) on satiirinen novelli keskiaikaisen aristokraatin seikkailuista, joka meni naimisiin keijukuningatar Glorianan kanssa. (Novelli julkaistiin vuonna 1834, mutta englanninkielistä käännöstä ei ollut kirjoitettaessa The Fall of the House of Usher . )
  • " Auringon kaupunki " lat.  Tomaso Campanellan (1568-1639) Civitas Solis on filosofinen utopistinen teos ihanteellisesta tilasta. Aluksi (vuonna 1602) Campanella kirjoitti teoksensa italiaksi ( italiaksi: La città del Sole ). 
  • " Opas inkvisiitoon " ( Latina  Directorium Inquisitorum ) Nicholas Eymerik (Eymerik Zheronsky) (1320-1399) - itse asiassa opas inkvisiittoreille, jossa määrätään harhaoppisten ja noitien syytteeseenpano- ja kuulustelumenettely (1376 -; ensimmäinen painettu painos) 1503, Barcelona). Kirjoittaja, Aragonin kuningaskunnan inkvisition johtaja , karkotettiin maasta liiallisen julmuuden vuoksi, kun taas Thomas de Torquemada puhui " Directorium inquisitorum " [8] liiallisesta pehmeydestä . Se oli yksi Roderick Asherin rakastetuimmista kirjoista.
  • Pomponius Melan (1. vuosisadalla jKr.) teos - nimeä ei mainita tarinassa, mutta tältä kirjailijalta tunnetaan vain yksi teos - lat.  De situ orbis . Tämä on kokoelma, varhaisin tunnettu maantiedettä käsittelevä teos klassisen latinan kielellä [9] . Tarina kertoo, että Asher oli erityisen kiinnostunut sivuista "muinaisista afrikkalaisista satyyreistä ja Egipaneista " (esim. De Situ Orbis . I. 8; III. 9).
  • " Vigiliae Mortuorum secundum chorum Ecclesiae Maguntinae " ( lat. ) ( Vigils for the Dead mukaan Mainzin kirkon kuoro ) on hyvin harvinainen liturgisia virsiä sisältävä kirja, jonka Michael Wenssler julkaisi Baselissa 1500-luvulla (tarkka päivämäärä ei ole tiedossa) [10] . Ulkoisesti Poe kuvaili kirjaa erittäin oikein - se on todellakin painettu goottilaisella kirjasintyypillä ja julkaistu " in quarto " -muodossa, vaikka se ei sisälläkaan "kuvauksia omituisista ja synkistä riiteistä", vaan se on omistettu tavanomaiselle katoliselle riitille. hautajaiset [5] . Ilmeisesti hän tutustui sen kuvaukseen jossain luettelossa, koska on erittäin epätodennäköistä, että kirja olisi ollut jonkun amerikkalaisen keräilijän kokoelmassa 1800-luvun alussa [4] . Tämä kirja oli " Inkvisition oppaan " ohella Asherin suosikki.

Kirjallinen merkitys ja kritiikki

Tarinaa "The Fall of the House of Usher" on arvosteltu siitä, että se on liian kaavamainen eikä omaperäinen. Poea moitittiin siitä, ettei hän ylittänyt omia kaavojaan ja tyypillisiä tilanteitaan, jotka luotiin hänen teoksissaan, kuten " Morella " ja " Ligeia ". Kriitikot uskoivat, että Poe veti teoksistaan ​​toiseen sellaisia ​​teemoja kuin hämärä sairaus, itsemurha, hulluus ja ylösnousemus [11] .

Tarinan venäjänkieliset käännökset (1976 asti) [12]

  1. Usherin talon kaatuminen // Lit. -lehteä. 1881. Nro 11. S. 773-792. (käännös ei määritelty).
  2. The Fall of the House of Usher // Extraordinary Stories (osa 1-3). T. 2. Pietari, A. S. Suvorinin kustantamo . 1885. (käännös ei määritelty).
  3. Escherin talon kaatuminen // Balladit ja fantasiat. M., F. A. Bogdanovin kirjakaupan kustantaja. 1895 (kääntäjä K. Balmont ).
  4. Escherin talon kuolema // Edgar Poe: Kerätyt teokset (2 osassa). T. 2. Pietari, G. F. Pantelejevin kustantamo. 1896. (kääntäjä M. A. Engelhardt ). (sama käännös, toim. 2, korjattu: Pietari, "Prosveshchenie". 1896).
  5. Usherin talon kuolema // Edgar Allan Poe: Kootut teokset (2 osassa). T. 2. Pietari, Bulletin of Foreign Literature. 1911. (käännös ei tarkennettu).
  6. Usherin talon kaatuminen // Edgar Poe: Täydelliset tarinat. M., "Tiede". 1970. (kääntäjä V. V. Rogov).
  7. The Fall of the House of Usher // Valitut teokset kahdessa osassa. M., "Taiteilija. palaa." 1972. (kääntäjä N. Gal ).

Elokuva-, televisio- ja teatteriesitykset

Näyttösovitukset

Musiikkiteokset

Tarinan muita käyttötarkoituksia

Muistiinpanot

  1. ↑ EA Poe Society of Baltimore . Käyttöpäivä: 21. maaliskuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 8. helmikuuta 2009.
  2. ↑ Edgar Allan Poe Society of Baltimore - Teokset - Muut — Kynän esite . Haettu 20. maaliskuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 15. toukokuuta 2008.
  3. ↑ Gresse, Jean Baptiste Louis // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron  : 86 nidettä (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
  4. ↑ 1 2 3 4 5 6 Mabbott aiheesta "Usher" - Iowan yliopiston kirjastot . Käyttöpäivä: 21. maaliskuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 28. kesäkuuta 2009.
  5. ↑ 1 2 3 BABYLON: Nora Gal: VALITUT KÄÄNNÖKSET: Edgar Poe The Fall of the House of Usher . Haettu 20. maaliskuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 1. toukokuuta 2009.
  6. ↑ helmikuu: Hlodovski . Niccolo Machiavelli. - 1985 (teksti) . Haettu 20. maaliskuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 27. kesäkuuta 2009.
  7. ↑ RUOTSI Emanuel (Emmanuel). Swedenborg, Emanuet (Emanuel) . Haettu 20. maaliskuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 16. helmikuuta 2009.
  8. ↑ Eymerik, Nicholas // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron  : 86 nidettä (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
  9. ↑ Pomponius Mela - Venäjän tietosanakirjasäätiö . Haettu 21. maaliskuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 15. joulukuuta 2010.
  10. ↑ Vigiliae mortuorum secundum chorum ecclesiae Maguntinae. (Kirja) [WorldCat.org]
  11. ↑ Krutch, Joseph Wood. Edgar Allan Poe: A Study in Genius. New York: Alfred A. Knopf, 1926. s. 77
  12. ↑ Libman V. A. Amerikkalainen kirjallisuus venäjänkielisissä käännöksissä ja kritiikissä: Bibliografia 1776-1975. M., "Tiede". 1977. S. 195.

Linkit