Помлазка ( пасхальная плётка, пасхальное стегание , чеш . pomlázka, mrskačka, šmerkust, tatar, šlehačka, švihačka, hodovačka, houdovačka, sekačka, dynovačka, pamihod, pamihoda словацк . šibačka, šlahačka [1] , польск. wielkanocne smaganie ) — народный обряд Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa pääsiäisenä ( kastelu ) maanantaina, jolloin pojat hakkasivat symbolisesti tyttöjä pakaraan pajulla tai muilla vastaleikatuilla oksilla, jotka useimmiten kudottu erityiseen ruoskaan.
Varhain aamulla Watering Mondayna kaverit lähtevät kadulle kihloissa. Etsin tyttöjä, jotka piiloutuvat tai teeskentelevät haluavansa piiloutua. Kaverit piiskaavat tyttöjä nuorten pajunoksien (koivu, kataja) piiskalla, joka on koristeltu nauhoilla. Tytöt maksavat krashenkalla tai pysankylla (nykyisin suklaamunat) ja muilla herkuilla [2] .
Sana "hiki" tulee luultavasti sanasta rejuvenate , ja tyttöjen hakkaamisen väitetään välittävän heille nuorten pajun oksien tuoreutta, joustavuutta ja terveyttä.
Pomlazkaa kutsutaan myös maalatuista pääsiäismunista tehdyksi lahjaksi .
Tšekissä ja Slovakiassa pomlakilla lyöminen on tapana pääsiäislaulun aikana . Ruoska on tehty 6-12 kierretystä pajunoksasta, joilla pojat laulavat ja piiskaavat tyttöjä eri puolilta aluetta. Pakaraan lyömistä seurasi erityislaulujen laulaminen. Tytöllä oli seremonian aikana oikeus kaataa kaveri ämpäristä.
Itäslaavien keskuudessa pajunoksilla hakkaamista tehdään useammin yöllä Lasarus-lauantain jälkeen tai aikaisin aamulla palmusunnuntaina [3] .
| Slaavilaiset pääsiäisen perinteet | |
|---|---|
| Kalenteripäivät | |
| Rites |
|
| rituaaliruokaa |
|
| Songs | |
| Tanssit ja pelit | |
| Uskomukset |
|