Polyansky's float on työkalu jalankulkusiltojen ja lauttojen varustukseen .
Upseeri Polyansky kehitti kellun vuonna 1915. Se oli Venäjän armeijan ja sitten puna-armeijan kiväärirykmentin palveluajoneuvo .
Kelluketta käytettiin ensimmäisessä maailmansodassa , sisällissodassa ja Suuressa isänmaallissodassa . Polyanskyn kellukkeen tilalle tuli vaikeasti tulvittava omaisuus ( TZI ).
Polyanskyn kelluke oli kaksinkertaisesta kankaasta valmistettu ilmatäytteinen sokeapussi , jossa oli kumitiiviste ja jonka tilavuus oli noin 0,085 kuutiometriä (noin 3 kuutiojalkaa ) .
Uimuri upposi neljällä luodinreiällä täydellä kuormalla 1,5-2 minuutissa.
Kellukkeista oli mahdollista yhdistää lauttoja , järjestää lauttoja ja kelluvia tukia silloille .
Kiväärirykmentin lennätinkomppanian yhdelle hevosvetoiselle sauvakeikalle (tai kamelilakkaan) asetettiin:
Ylitystä varten 1-2 hengen lautoilla tehtiin kolmi- tai nelikulmaiset kehykset, joihin sidottiin kelluke, rungon päälle laitettiin laudat tai kellu. Lauttojen siirto suoritettiin airojen tai lapioiden avulla.
20-30 hengelle tai yhdelle hevoskärrylle tai kahdelle hevoskärrylle tarvittiin 60 kelluketta.
Aseen ylitystä varten asetettiin 6 kelluketta aseen rungon alle, 5 rungon alle, 10 sivuille ja 4 pyörien alle. Latauslaatikon etupään tai kulkureitin alla - 19 kelluketta (15 kolme peräkkäin ja 4 pyörien alla).
Täytetyt kellukkeet yhdistettiin rannalla lenkeiksi, venttiilit ylhäällä, lautan pituudelta ja valmiit lenkit liitettiin toisiinsa lautoksi.
Jotta lautta olisi vakaampi, se sidottiin kahteen osaan, jotka yhdistettiin köysillä tai pylväillä.
Siltojen kelluvien tukien valmistukseen tarvitaan:
Siltojen pituus:
1920 -luvulla ohjaaja Konstantin Rodendorf kuvasi opetuselokuvan "Polyansky's Floats".
Keinot vesiesteiden ylittämiseen | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||
| |||||||||
| |||||||||
| |||||||||
| |||||||||
|