Selittävä aukko on filosofi Joseph Lewinin keksimä termi vaikeuksiin, joita redukcionistiset tietoisuusteoriat kohtaavat yrittäessään selittää, kuinka fyysiset järjestelmät luovat kokemuksia, joista subjekti on tietoinen. Lewin käytti tätä termiä ensimmäisen kerran vuonna 1983 artikkelissa, jossa hän ehdotti lausetta "kipu on hermopolkujen toimintaa" esimerkkinä. Vaikka tämä kuvaus voi olla tyydyttävä fysiologisessa mielessä, se ei auta ymmärtämään, kuinka koehenkilö itse kokee kipua [1] .
Selityksen aukon sulkeminen vastaa tietoisuuden vaikean ongelman ratkaisemista .
Selitysaukon olemassaolon ongelma ei vaikuta järjestelmiin, joiden selitys voidaan täysin kuvata jo tunnettujen fysiikan lakien perusteella. Niin monimutkaiselta kuin nykyaikainen tietokone näyttääkin, sen toiminnot voidaan selittää täysin sen fyysisen rakenteen perusteella. Päinvastoin, mikään fyysisessä järjestelmässä, joka on aivot, ei osoita tietoisuuden syntymisen tarvetta, joka kuitenkin on kokemuksen subjektille epäilemättä olemassa. Tällä perusteella dualistisen lähestymistavan kannattajat psykofyysisen ongelman ratkaisemiseen väittävät, että tietoisuus eroaa laadullisesti aivoista ja että selityksissä olevan aukon umpeen umpeen on olemassa jonkinlainen mentaalinen substanssi, joka on erillinen ja riippumaton aineesta. on tarpeellista. Monistisen lähestymistavan kannattajat kiistävät tällaisen aineen olemassaolon, mutta yleisesti hyväksytyn tietoisuusteorian ja tyydyttävän ratkaisun puuttuessa vaikeaan ongelmaan he eivät voi tarjota loogisesti johdonmukaista tapaa kuroa umpeen selityksissä.
Selitysvajeen ongelma on ollut pitkään keskustelun aiheena mielenfilosofien ja tekoälyn asiantuntijoiden välillä, eikä sitä ole vielä yksiselitteisesti ratkaistu. Jo selittävän aukon olemassaolo ja siihen liittyvän filosofisen ongelman luonne ovat keskustelunaihe. Jotkut tutkijat uskovat, että ongelma on nykyisen tietämyksemme puutteessa, ja tulevat neurotieteen löydöt ja filosofien saavutukset auttavat kuromaan umpeen kuilun. Muut tutkijat väittävät, että aukko liittyy ihmisen kognition perustavanlaatuisiin rajoituksiin, eikä mikään tieteellinen tutkimus auta sitä poistamaan. Toiset taas pitävät itse vaikeaa ongelmaa huonosti muotoiltuna ja kieltäytyvät siten myöntämästä selitysaukon olemassaoloa.
Tietoisuuden filosofia | |
---|---|
Filosofit | |
teorioita | |
Käsitteet | |
ajatuskokeita | |
Muut | Tekoälyn filosofia |