Luettelo latinalaisista polygrafeista

Alla on luettelo latinalaisten aakkosten polygrafeista . Harmaa väri tarkoittaa polygrafeja, jotka eivät ole todellisia, eli ne tarkoittavat samoja ääniä kuin ne muodostavat kaaviot erikseen, mutta jostain syystä liittyvät polygrafeihin, esimerkiksi aakkosten sisällyttämisen vuoksi.

Digrafit

.

ʼ

A

B

C

D

E

F

G

H

Minä

Polygrafi	Käyttö
minä olen	Länsi-Khong [3] , Khanagiyan Zapotek [6] , Kazakstan (versio 26. lokakuuta 2017) [7] , Karakalpak (2009–2016) [9]
minä ʼıʼ	Tsakhur (Azerbaidžan) [49]
Ia ia	Daursky (1980) [24] , Gagauz (1932-1938) [18]
Eli eli	Daurian (1980) [24] , Oromo (Cerulli, 1920-luku) [57] , Udmurtia (Miller, 1700-luvun puoliväli; Fisher, 1700-luvun puoliväli) [58]
Igig
ih ih
II II	Turkmenistan (1926-1930) [19] , Gagauz (1932-1938) [18] , Aleut (USA) [16]
IJ ij
il il
olen minä
Sisään	Länsi-Khong [3]
Iŋ iŋ
io.io	Daursky (1980) [24] , Gagauz (1932-1938) [18]
Io io	Udmurti (1730) [55]
iq iq	Länsi-Khong [3]
Iu iu	Daursky (1980) [24] , Gagauz (1932-1938) [18]
Iu iu
Iw iw
ix ix
Iy iy	kurdi (Irak, 1941, 1957) [45] [46]
Ím ím
Ín ín
Ei io
Îa îa	Gagauz (1932-1938) [18]
Onn Päällä
IӀ ıӀ	Tsakhursky (Azerbaidžan, 1996-2015) [26]
	Uusi turkkilainen aakkoset [59]
bb bb	Turkmenistan (1926-1930) [19]

J

K

L

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

V

w

X

Polygrafi	Käyttö
Xʼxʼ	kurdi (Armenia ja Georgia) [50] , Tlingit (Kanada, USA) [1] [17]
xf xf
xg xg
Xh xh	Tsakhur (Azerbaidžan) [49] , Tlingit (Kanada) [1]
xi xi	Abhasia ja Abaza (projekti, 1994) [31]
xk xk
Suukkoja ja haleja
xu xu	kabardi-cirkassilainen (1925-1930) [42]
xw xw	Tlingit (Kanada, USA) [1] [17] , Abhaz ja Abaza (projekti, 1994) [31]
Xx xx
Xy xy
Xb xb	Tsakhursky (Azerbaidžan, 1996-2015) [26]
Xb xb	Tsakhursky (Azerbaidžan, 1996-2015) [26]
X̲ʼ x̲ʼ	Tlingit (USA) [17]
X̲w x̲w	Tlingit (USA) [17]
X̌u x̌u	kabardi-cirkassilainen (1925-1930) [42]

Y

Z

ʘ

ǀ

ǁ

ǂ

ǃ

Trigrafit

Tetragrafit

Pentagrafit

Hexagraphs

Heptagrafit

Katso myös

• Luettelo latinalaisista kirjaimista
• Latinalaiseen kieleen perustuvat aakkoset
• Polygrafi (oikeinkirjoitus)
• Laajennettu latina - B
• Luokka:Latinalaispohjaiset aakkoset

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 YNLC. Tlingit aakkoset . Haettu 6. huhtikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 15. heinäkuuta 2019. (määrätön)
2. ↑ 1 2 3 Lorenzo M. Spagnolo. Barin kielioppi. - Verona: Missioni Africane, 1933. - S. 3.
3. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 Simon Ager. Taan kieli ja ääntäminen  (englanti) (htm). Omniglot .
4. ↑ Donaldson, Bruce C. Afrikaansin kielioppi. - Berliini: Mouton de Gruyter , 1993.
5. ↑ Simon Ager. Hausan kieli, aakkoset ja ääntäminen  (englanti) (htm). Omniglot .
6. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Alfabeto Diꞌtsë, guꞌn xneꞌ minn San Francisco Ozolotepec . - Instituto Lingüístico de Verano, 2018. - 16 s. Arkistoitu 6. huhtikuuta 2019 Wayback Machinessa
7. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Latinalaiseen kirjaimiin perustuva kazakstanilainen aakkoset Arkistoitu 27. lokakuuta 2017 Wayback Machinessa . (26.10.2017) DOCX-asiakirja
8. ↑ 1 2 3 4 5 6 Birgit N. Schlyter. Karakalpakit ja muut Keski-Aasian valtionhallinnon alaiset kielivähemmistöt  // Demokratian näkymät Keski-Aasiassa. - Ruotsin tutkimuslaitos Istanbulissa, 2005. - P. 86-87 . - ISBN 91-86884-16-6 . — ISSN 1100-0333 . Arkistoitu alkuperäisestä 28. maaliskuuta 2019.
9. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 «Latiʼn jaziʼwiʼna tiykarlangʼan Qaraqalpaq aʼlipbesin yengiziw haqqiʼnda»gʼiʼ Qaraqalpaqstan Respublikasiʼ Niʼzamiʼna qosiʼmshalar haʼm woʼzgerisler kirgiziw haqqiʼnda Qaraqalpaqstan Respublikasiʼniʼnʼ Niʼzamiʼ  (к.-калп.) (8 октября 2009). - Karakalpakstanin tasavallan laki. Arkistoitu alkuperäisestä 23. joulukuuta 2012.
10. ↑ Simon Ager. Saksan kieli, aakkoset ja ääntäminen  (englanti) (htm). Omniglot .
11. ↑ 12 Simon Ager . Hollannin kieli, aakkoset ja ääntäminen (englanti) (htm). Omniglot .  
12. ↑ Simon Ager. Suomen kieli, aakkoset ja ääntäminen  (englanti) (htm). Omniglot .
13. ↑ Simon Ager. Viron kieli, aakkoset ja ääntäminen  (englanti) (htm). Omniglot .
14. ↑ Simon Ager. Afrikaansin kieli, aakkoset ja ääntäminen  (englanti) (htm). Omniglot .
15. ↑ Simon Ager. Manxin kieli, aakkoset ja ääntäminen  (englanti) (htm). Omniglot .
16. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 E. V. Golovko. Aleuttikieli // Suuri venäläinen tietosanakirja. - M . : Suuri venäläinen tietosanakirja, 2005. - T. 1 . - S. 473 . — ISBN 5-85270-329-X .
17. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Milloin Kayhille tulee Tlingit-kurssi? . Haettu 6. huhtikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 14. marraskuuta 2016. (määrätön)
18. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 B. P. Toucan. Gagauzin kielen kirjoittaminen  // Neuvostoliiton turkkilaisten kielten aakkosten parantamiseen liittyviä kysymyksiä. - M .: Nauka, 1972. - S. 59-65 . (Venäjän kieli)
19. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 B. Charyyarov. Turkmenistanin aakkosten historiasta  // Neuvostoliiton turkkilaisten kielten aakkosten parantamiseen liittyviä kysymyksiä. - M .: Nauka, 1972. - S. 149-156 . (Venäjän kieli)
20. ↑ Simon Ager. Latinan kieli, aakkoset ja ääntäminen  (englanti) (htm). Omniglot .
21. ↑ Simon Ager. Zhuangin kieli ja aakkoset  (englanti) (htm). Omniglot .
22. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Tšetšenian kieli on kansakunnan perintö . Thechechenpress (27. maaliskuuta 2012). Arkistoitu 8. toukokuuta 2021. (määrätön)
23. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 Mikä on uusi kazakstanin aakkoset . Haettu 28. maaliskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 28. maaliskuuta 2019. (määrätön)
24. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Zhou, 2003 , s. 127-128.
25. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 R. Shaw. Shighnin (Ghalchah) murteesta  : [ eng. ] // Bengalin Aasian seuran lehti. - 1877. - Voi. 46 pt. 1. - s. 97-126.
26. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Aabdulla Qarayev. Alifbey . - Bakı: Maarif nәşriyyatı, 1996. Arkistoitu 2. helmikuuta 2017 Wayback Machinessa
27. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 Lehti "Idän kulttuuri ja kirjallisuus". Nro 1, 1928
28. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 t. Salbuzuv. əxydariz alifar. - mahac-qala, 1932.
29. ↑ 1 2 3 4 5 alqcdar aq ⱬiji lezgi ilifar-ni sifte ⱪeldaj ktab. - mahac-qala, 1928.
30. ↑ 1 2 3 4 5 6 Adige Elfib . — Stambol, 1922. Arkistoitu 11. toukokuuta 2021 Wayback Machinessa
31. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 35 364 Kanja . _ Universaali Abhasia-Abaza-aakkoset // Abaza. - 1995. - nro 1. - S. 70-71.
32. ↑ 1 2 latinaksi zhazyўyna tiykarlangan karakalpak әlipbesi  (K.-Kalp.)  (pääsemätön linkki) . Karakalpakin osavaltion yliopisto on nimetty Berdakh . Arkistoitu alkuperäisestä 17. elokuuta 2018.
33. ↑ 1 2 3 4 5 Teferi Degeneh Bijiga. Oromo-kirjoitusjärjestelmän kehitys. — Kentin yliopisto, 2015. — s. 229. — 288 s.
34. ↑ 1 2 3 Edwin C. Jalka. Galla-englanti, englanti-galla-sanakirja. 1913
35. ↑ 1 2 3 4 5 Uzbekistanin tasavalta julkaisee ”Lotin yozuviga asoslangan uzbekistan alifbosini zhoriy etish tҞғrisida”gi konuniga ўzgartishlar kiritish haqida (6. toukokuuta 1995). Haettu 1. huhtikuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 20. lokakuuta 2014. (määrätön)
36. ↑ A. Mardkowicz. Słownictwo karaimskie: karaimsko-polsko-niemiecki słownik . - Łuck, 1933. - S. 71. Arkistoitu 29. maaliskuuta 2019 Wayback Machinessa
37. ↑ 1 2 R. Arziev. Kazakhstandiki latincha uygur aakkoset vә uniңғa kөchүshkә bagliқ bәzi imla masililiri // Uygur avazi. - 2018. - nro 21 (7877) (31. toukokuuta). - S. 2.
38. ↑ 1 2 3 4 Zhou, 2003 , s. 301-303.
39. ↑ 1 2 3 4 5 Waris Abdukerim Janbaz. Johdatus latinalaiseen uiguuriin  (englanti)  (linkki ei ole käytettävissä) . 2006 Lähi-idän ja Keski-Aasian politiikan, talouden ja yhteiskunnan konferenssi. 7.-9. syyskuuta, Utahin yliopisto, Salt Lake City, Yhdysvallat. Haettu 14. joulukuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 11. lokakuuta 2017.
40. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 Umar Alijev. Kansallinen kysymys ja kansalliskulttuuri Pohjois-Kaukasian alueella (tulokset ja näkymät). Vuoristokansojen tulevaan kongressiin . - Rostov-n / D: Sevkavkniga, 1926. - S. 89. - 128 s. Arkistoitu 3. lokakuuta 2017 Wayback Machinessa
41. ↑ 1 2 3 4 5 6 B. X̌uyranxe. Qeberdej txyļ (Èlyfbej). - Nalšyk, 1924.
42. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Xx. Kilpi Urys. Adygebzem ja thyde . - Nalshik: "Elbrus", 2000. - S. 256-257. — 358 s. - 1000 kappaletta.  — ISBN 5-7860-1439-x . Arkistoitu 11. tammikuuta 2019 Wayback Machinessa
43. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 Chentieva M. D. Tšetšenian ja ingušilaisen kirjoittamisen historia. - Grozny: Tšetšenian-ingusilainen kirja. kustantamo, 1958. - S. 57.
44. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 Chentieva M. D. Tšetšenian ja ingušilaisen kirjoittamisen historia. - Grozny: Tšetšenian-ingusilainen kirja. kustantamo, 1958. - S. 61-72.
45. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 N. V. Jušmanov. Kielen tunniste. - M. - L .: Neuvostoliiton tiedeakatemian kustantamo, 1941. - S. 14, 39. - 44 s. - 3000 kappaletta.
46. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 K. K. Kurdoev. Kurdin kielen kielioppi (Kurmanji). Fonetiikka, morfologia. - M. - L .: Neuvostoliiton tiedeakatemian kustantamo, 1957. - S. 12-13. — 344 s. - 1700 kappaletta.
47. ↑ 1 2 3 4 T. Şalbuzov. Bukvar. - Mahacqala, 1937.
48. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 A. Gren. Latinalaisen aakkoston soveltamisesta komin ja udmurtin kieliin // Komi Mu. - 1924. - Nro 3. - S. 50-59.
49. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ts`əxni mizelin şikılbişikvan luğat. - Bakı: Üfüq-S, 2015. - S. 52. - 53 s.
50. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 Alîfba bona zimanê k'urdî. - T'ibîlisî, 2004.
51. ↑ 1 2 3 4 5 N. V. Jushmanov. Kielen tunniste. - M. - L .: Neuvostoliiton tiedeakatemian kustantamo, 1941. - S. 22. - 43 s. - 3000 kappaletta.
52. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Ivshin, 2010 , s. 28.
53. ↑ 1 2 3 4 5 Michael Everson. Jotkut Türkmen-aakkoset  (englanniksi) . Unicode (1. kesäkuuta 2000). Arkistoitu alkuperäisestä 31. heinäkuuta 2015.
54. ↑ 1 2 3 Z. Malsagov. Kulttuurityö Tšetšeniassa ja Ingushissa aakkosten yhdistämisen yhteydessä . - Vladikavkaz, 1928. - S. 5-7. -500 kappaletta . Arkistoitu 29. maaliskuuta 2019 Wayback Machinessa
55. ↑ 1 2 Ivshin, 2010 , s. 32.
56. ↑ 1 2 3 4 5 6 Sanakirja nawdm. Ortografi  (fr.) . SIL International (21. maaliskuuta 2018). Haettu 26. huhtikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 26. huhtikuuta 2019.
57. ↑ 1 2 3 4 5 Teferi Degeneh Bijiga, 2015 , s. 90, 98.
58. ↑ 1 2 3 4 5 6 Ivshin, 2010 , s. 46.
59. ↑ 1 2 Yanalif // Tatarian Encyclopedic Dictionary. - Kazan: Tatarstanin tasavallan tiedeakatemian Tatar Encyclopedia -instituutti, 1999. - 703 s. Kanssa. — ISBN 0-9530650-3-0 .
60. ↑ 1 2 3 4 5 A. Tybykova. Altain kielen aakkosten parantamisesta ja yhdistämisestä  // Neuvostoliiton turkkilaisten kielten aakkosten parantamiseen liittyviä kysymyksiä. - M .: Nauka, 1972. - S. 41-48 . (Venäjän kieli)
61. ↑ 1 2 3 4 Dilan MR Roshani. Nykyiset kurdin aakkoset  . Kurdin kieliakatemia. Arkistoitu 3. lokakuuta 2020.
62. ↑ 1 2 3 4 5 Pohjoisen kansojen kielet ja kirjoitus / Ya. P. Alkor. - M. - L .: Valtio. koulutus- ja pedagoginen kustantamo, 1934. - T. III. - S. 184-187. Arkistoitu 5. marraskuuta 2018 Wayback Machinessa
63. ↑ 1 2 3 A. S. Lepiev, İ. A. Lepiev. Türkçe-çeçence sözlük / Turkoyŋ-noxçiyŋ doşam . - Ankara, 2003. - S. vi-vii. Arkistoitu 10. elokuuta 2014 Wayback Machinessa Arkistoitu kopio (linkki ei ole käytettävissä) . Haettu 29. maaliskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 10. elokuuta 2014. (määrätön) 
64. ↑ 1 2 3 4 S. V. Kovaleva, A. P. Rodionova. Perinteistä ja uutta karjalan kielen sanastossa ja kieliopissa. - Petroskoi: Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskus, 2011. - S. 8-30. — 138 s. - 300 kappaletta.  - ISBN 978-5-9274-0498-8 .
65. ↑ 1 2 3 G. Aitov. Uusi aakkoset. Suuri vallankumous idässä. - Saratov: Nizhnevolzhskoe aluekustantamo, 1932. - S. 61-64. – 73 s. - 3150 kappaletta.
66. ↑ 1 2 3 4 5 Systèmes alphabétiques des langues africaines Arkistoitu 4. helmikuuta 2018 Wayback Machinessa  (fr.)
67. ↑ Do Dōrji, Banjibomi Johiḡasa. Ewengki nihang bilehu biteḡ. - 海拉尔, 1998. - 796 s. — ISBN 7-80506-704-X .

Kirjallisuus

• L. M. Ivshin. Udmurtin grafiikan ja oikeinkirjoituksen muodostuminen ja kehitys XVIII - XIX vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla . - Jekaterinburg - Iževsk: Venäjän tiedeakatemian Uralin haara, 2010. - 236 s. - 200 kappaletta.  - ISBN 978-5-7691-2135-7 . Arkistoitu 20. toukokuuta 2016 Wayback Machineen
• Minglang Zhou. Monikielisyys Kiinassa: vähemmistökielten kirjoitusuudistuksen politiikka 1949-2002 . - Berliini: Mouton de Gruyter, 2003. - ISBN 3-11-017896-6 .
• Teferi Degeneh Bijiga. Oromo-kirjoitusjärjestelmän kehitys . - Kentin yliopisto, 2015. - 288 s.