Bolivian kielet

Boliviassa on 43 elävää kieltä ; Vuoden 2009 perustuslain mukaan 37 kielellä on virallinen asema: espanjalla ja 36 intialaisella kielellä, joista ketšua ja aymara ovat yleisimpiä [1] [2] . Intialaiset kielet kärsivät painetun materiaalin puutteesta, mutta niitä käytetään kouluissa, ja niiden tilanteen parantamiseen tähtäävät ohjelmat saavat valtion tukea.

Lista

Maan suurimmat kansat ovat ketšuat , aymara , guarani , calawaya , chipaya ja chiquitano [ [3] . Äidinkielensä lisäksi monet intialaiset puhuvat espanjaa [3] . Bolivian mennoniittien jälkeläiset puhuvat saksankielistä platiaa , ja heitä on noin 60 000 [2] . Bolivian kuurot käyttävät paikallista amerikkalaisen viittomakielen murretta [2] .

Vuoden 2009 perustuslain mukaan kaikkien valtion organisaatioiden on valittava espanjan lisäksi yksi intialainen työkieli. Suurin osa valitsi ketšuan ja aymaran [2] .

Sosiolingvistiikka

Espanjaa ja ketšuaa puhutaan Andeilla , Altiplanon kaakkoisosassa ; Aymaralla - pääasiassa ylängöillä Titicaca -järven ympärillä ja Guaranilla kaakossa Paraguayn rajalla [5] . Yleensä noin puolet väestöstä puhuu espanjaa äidinkielenä, noin 50-60 % väestöstä puhuu sitä sujuvasti [6] [7] .

Ketšua oli inka-imperiumin kieli , inkat taistelivat aymaroja vastaan ​​ja valloittivat osan heidän maistaan ​​vähän ennen Espanjan tuloa. Aymaraa ja ketšuaa alettiin tutkia 1500-luvulla ; siirtomaahallitus rahoitti tämän alan kielellistä tutkimusta. Tuon ajanjakson tärkein aymarasta kirjoittanut kirjailija on Ludovico Bertonio [8] . Vanhimman kirjan ketšuasta kirjoitti 1650-luvulla lähetyssaarnaaja Domingo de Santo Thomas [8] . 2000-luvulla ketšuaa puhui noin 3 miljoonaa, aymaraa 2 miljoonaa ja guarania 60 000. [9]

Koulutus, kirjallisuus, media

Lukutaitoasteen arvioidaan olevan 95 % [2] , mutta vuoteen 1994 asti ainoa kouluissa opetettu kieli oli espanja, eivätkä monet takamaalaiset lapset ymmärtäneet täysin, mitä opettajat sanoivat heille [10] . Koulutusuudistuksen jälkeen kaksikielinen koulutus otettiin käyttöön aymarassa, guaranissa ja ketšuassa; uudistuksen tuloksia arvioidaan myönteisiksi [11] .

Bolivian kirjallisuutta esitetään sekä espanjalla että amerikan kielellä; ensimmäiset ei-espanjalaiset julkaisut ilmestyivät 1800-luvulla: tärkeimmät tarinat tallennettiin ketsuaksi ja aymaraksi. Näiden kielten parissa työskenteli myös kirjailija ja kirjallisuuskriitikko Jesús Lara , joka opiskeli ketshuan kirjallisuutta, ja Artemis Caceres ( espanjaksi:  Artemis Caceres ) , joka loi 56 tarinan kokoelman aymaran kansanperinteeseen perustuen [12] . 1900-luvulla intialaiset arvot pysyivät yhtenä kirjallisten teosten pääteemoista, mutta vielä 2010-luvulla intialaisten kielten kirjallisuuden kehitystä haittaa köyhyys ja vieraiden kielten käännösten vähäisyys; kustantamot eivät juuri koskaan työskentele muiden kielten kuin espanjan kanssa, eikä osavaltio täytä 60 prosentin maan ei-espanjalaisen väestön kirjallisia tarpeita [13] . Vuodesta 2010 lähtien on järjestetty kilpailu amerikankielisistä kirjallisista teoksista, jonka ensimmäinen voittaja on aymaralainen kirjailija Federico Torres Márquez ( espanjaksi:  Federico Torres Márquez ) [14] .

Lähes kaikki painetut tiedotusvälineet julkaistaan ​​espanjaksi, englanninkielisiä sanomalehtiä on kaksi [15] . Tilanne on samanlainen radiolähetysten kanssa . Vuonna 2006 presidentti Evo Moralesin tuella käynnistettiin onnistuneesti aloite radiolähetysten levittämiseksi mahdollisimman laajasti Boliviassa; valtion yleisradioverkko Patria Nueva lisäsi lähetykset intialaisilla kielillä: ketšua, aymara ja muut [16] .

Muistiinpanot

1. ↑ Constitución Politica del Estado de Bolivia. Articulo 5  (espanja) . República de Bolivia Asamblea Constituyente Honorable Congreso Nacional (2009). Haettu: 17.10.2017.
2. ↑ 1 2 3 4 5 6 Bolivia Ethnologuessa . 20. painos  (englanniksi) . SIL International. Haettu: 17.10.2017.
3. ↑ 1 2 Galván, 2011 , s. kymmenen.
4. ↑ Moseley, Christopher. Maailman kielten atlas vaarassa  (englanniksi) . Unescon julkaisu. Haettu: 18. lokakuuta 2017.
5. ↑ Gritzner, 2004 , s. yksitoista.
6. ↑ Galván, 2011 , s. 92, 127.
7. ↑ Lonely Planet Bolivia . - Lonely Planet, 2010. - S.  361 .
8. ↑ 1 2 Galván, 2011 , s. 77.
9. ↑ Gritzner, 2004 , s. 11, 71.
10. ↑ Galván, 2011 , s. 66.
11. ↑ Galván, 2011 , s. 67.
12. ↑ Galván, 2011 , s. 76.
13. ↑ Galván, 2011 , s. 83-84.
14. ↑ Galván, 2011 , s. 89.
15. ↑ Galván, 2011 , s. 96.
16. ↑ Galván, 2011 , s. 102.

Kirjallisuus

• Javier A. Galvan. Bolivian kulttuuri ja tavat. - ABC-CLIO, 2011. - ISBN 978-0-313-38363-2.
• Mandy Lineback Gritzner, Jason M. Gritzner. Bolivia. - Chelsea House Publishers, 2004. - ISBN 0-7910-7481-1 .