Etäisyysposti tai postiposti - liikennemerkki , joka näyttää etäisyydet postitoimipaikkoihin etäisyysyksiköissä ( postimaileina ) tai aikayksiköissä ( tunteina ) ja joka on suunniteltu laskemaan matkaan ja postilähetysten toimitukseen tarvittava aika [ 1 ] .
Postipylväiden pitkäaikaiset edeltäjät olivat virstanpylväitä kaikilla Rooman teillä . Ne olivat kivipylväitä, joihin oli merkitty etäisyydet maileina [2] .
Ensimmäiset modernit etäisyyspylväät asennettiin Saksiin (nykyinen Saksa ) vuonna 1695 . Vuodesta 1721 lähtien siellä on Adam Friedrich Zürnerin johdolla tehty maanmittauksia ja pystytetty kivipylväitä. Postiteiden varrelle rakennettiin ¼ mailin , ½ mailin, 1 mailin pylväitä ja obeliskimaisia etäisyyspylväitä . Ensimmäinen tie, jolle tällaisia liikennemerkkejä asennettiin, oli Dresden - Leipzig -postitie [1] .
Myöhemmin postipylväät ilmestyivät Mainziin , Hannoveriin , Preussiin ja muihin Saksan osavaltioihin. Tällaisten pylväiden asentamisen aiheutti tarve laskea postin toimitusaika ja postimaksujen määrä , joka riippui postin toimitusetäisyydestä [1] .
Metriseen mittajärjestelmään siirtymisen ja kilometripylväiden rakentamisen jälkeen vuonna 1870 monet etäpylväät tuhoutuivat. Saksassa tähän päivään asti säilyneet pilarit ovat valtion suojelemia historiallisina monumentteina [1] .
Venäjän valtakunnassa postitiet, jotka saivat postireittien nimen 1700-luvulta lähtien, mitattiin versteissä , joita varten niille asetettiin kilometritolpat [3] . Vladimir Dahlin Elävän suuren venäjän kielen selittävän sanakirjan mukaan tietä "suuri, posti, virstanpylväillä" kutsuttiin Venäjällä " pilariksi " [4] . Tämä nykykielessä vanhentunut merkitys on korvattu kuvaannollisella "työn, liikkeen pää-, pääsuunta" [5] .
Nykyaikaisella Venäjällä asennetaan myös tyyliteltyjä virstanpylväitä, jotka merkitsevät ikimuistoisia päivämääriä - monumenttina. Esimerkiksi vuonna 2018 Moskovan alueen Novinskiin pystytettiin virstanpylväs siirtokunnan 390-vuotispäivän kunniaksi.