Taistelija

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 15. huhtikuuta 2022 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 5 muokkausta .

Taistelija ( ranskasta  Combattant  - fighting ) - henkilö, joka osallistuu suoraan vihollisuuksiin osana kansainvälisen aseellisen selkkauksen osapuolen asevoimia ja jolla on sellaisenaan erityinen oikeudellinen asema (taistelijan määritelmä on suoraan tai epäsuorasti Geneven yleissopimusten LCD III:ssa ja DPI:ssä).

Määritelmä

Taistelijoiden (taistelijoiden) oikeudellinen määritelmä muotoiltiin vuonna 1907 Haagin 2. konferenssissa maasodan lakeja ja tapoja koskevassa yleissopimuksessa (jäljempänä IV Haagin yleissopimus). Vasta sitten pitkien keskustelujen jälkeen vahvistettiin kriteerit, joiden mukaan taistelijat voitiin erottaa muista aseellisten selkkausten osallistujista. :

”Sotilaalliset lait, oikeudet ja velvollisuudet eivät koske vain armeijaa, vaan myös miliisi- ja vapaaehtoisyksiköitä, jos ne täyttävät kaikki seuraavat ehdot:

1. johdossa on henkilö, joka on vastuussa alaisistaan;
2. niillä on selkeä ja selvästi kaukaa näkyvä tunnusmerkki;
3. kantaa avoimesti aseita;
4. noudattaa toiminnassaan sodan lakeja ja tapoja.

Miliisi tai vapaaehtoisosastot niissä maissa, joissa ne muodostavat armeijan tai ovat osa sitä, ymmärretään armeijan nimellä.

Koska ei ole epäilystäkään erosta tavallisten armeijan sotilaiden välillä, nämä kriteerit luotiin pääasiassa auttamaan miliisit ja vapaaehtoisyksiköt erottamaan siviiliväestöstä. .

Merkitys

Lakimäärittelyn tarve johtuu siitä, että taistelijoilla on erityinen asema ja siihen liittyvät erityiset velvollisuudet ja oikeudet: "Taistelijat ovat henkilöitä, jotka kuuluvat jonkin sotivan osapuolen asevoimiin ja osallistuvat suoraan sotilasoperaatioihin. vihollinen aseet käsissään. Heillä on oikeus käyttää sotilaallista väkivaltaa; he itse joutuvat korkeimman sotilaallisen väkivallan, toisin sanoen fyysisen tuhon, kohteeksi; Kun taistelijat ovat vihollisen käsissä, heillä on oikeus tulla kohdelluksi sotavankeina.

Näistä kriteereistä seuraa, että taistelija ei ole vain vihollisen sotilasoperaatioiden subjekti, vaan myös välitön kohde, ja lakkaa olemasta sellainen kohde vain loukkaantumisen tai vangitsemisen sattuessa.

Myöhemmin, kun Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirja I, joka koskee vuoden 1977 kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelua, hyväksyttiin, tämän pöytäkirjan 43 artiklassa otetaan käyttöön asevoimien määritelmä ja otetaan käyttöön myös ensimmäistä kertaa käsite taistelija. asevoimien jäsen. :

1. Selkkauksen osapuolen asevoimat koostuvat kaikista järjestäytyneistä asevoimista, ryhmistä ja yksiköistä, jotka ovat kyseiselle osapuolelle alaistensa käytöksestä vastaavan henkilön komennossa, vaikka kyseistä osapuolta edustaisi hallitus tai viranomainen, jota valtio ei tunnusta. vastapuoli. Tällaisiin asevoimiin sovelletaan sisäistä kurinpitojärjestelmää, joka muun muassa valvoo aseellisen selkkauksen aikana sovellettavien kansainvälisen oikeuden sääntöjen noudattamista.
2. Selkkauksen osapuolen asevoimiin kuuluvat henkilöt (muu kuin kolmannen yleissopimuksen 33 artiklassa tarkoitettu lääkintä- ja uskonnollinen henkilöstö) ovat taistelijoita, eli heillä on oikeus osallistua suoraan vihollisuuksiin.

Mainitussa pöytäkirjassa annettu määritelmä liittää taistelijan selvästi asevoimiin, mikä osoittaa, että taistelija toimii valtion puolesta kansainvälisen oikeuden subjektina ja siten valtio ottaa vastuun taistelijan tekemistä teoista, jos ne eivät ole ristiriidassa lakien ja tullisodan kanssa. Toisin sanoen valtio antaa luvan ja on vastuussa taistelijan aseiden käytöstä ja hänen suorittamasta taistelevan puolen taistelijoiden fyysisestä tuhoamisesta.

Yksi vakavimmista ongelmista taistelijoiden määritelmän yhteydessä on sotivien ja kapinallisten kansainvälinen tunnustaminen. Eli tunnustamattomien valtioiden asevoimia ei pidetä taistelijina, eikä niihin sovelleta taistelijoiden oikeuksia, kuten vapautusta rikosoikeudellisesta vastuusta [1] [a] .

"kapinallisen" puolen tunnustaminen tapahtuu, kun vieraat valtiot ovat tekemisissä hallitusta vastaan ​​taistelevien sotilasjoukkojen hallitseman alueen kanssa. "kapinallisten" tunnustaminen tarkoittaa, että tunnustava valtio tunnustaa kapinan hallitusta vastaan ​​eikä pidä kapinallisia aseellisina rikollisina.

Hieman laajempaa on "sotaajien" tunnustaminen. Tässä tapauksessa kapinallisilla on oikeus aseelliseen selkkaukseen lähes yhtä paljon kuin valtioilla. Tunnustamisen edellytyksenä on merkittävän valtion alueen hallinta sekä sotivan käsitteen noudattaminen maasodan lakeja ja tapoja koskevassa Haagin yleissopimuksessa .

Edellä mainituin ehdoin kapinallisilla on oikeus tulla kutsutuksi "sotapuoleksi" ja heillä on kaikki tähän liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Ne ovat humanitaarisen oikeuden, ei rikosoikeuden, alaa, kuten se olisi, jos sotavastaisesta ei olisi merkkejä.

Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden näkökulmasta, kuten I lisäpöytäkirjan 1 artiklan 4 kohdassa todetaan, vapaussota on kansainvälinen aseellinen konflikti , ja siihen sovelletaan siten kansainvälisiin aseellisiin selkkauksiin sovellettavia lakeja, tapoja ja sääntöjä. Siten vapaussotaan osallistujat, jos heillä on IV Haagin yleissopimuksessa määriteltyjä taistelun merkkejä, on tunnustettava taistelijoiksi, eli taistelijiksi. Näin kansan itsemääräämisoikeus taataan.

Katso myös

• Palkkasoturi
• Laiton taistelija
• ei-taistelijoita

Muistiinpanot

Kommentit

1. ↑ Kysymys sotivan osapuolen tunnustamisesta on tärkeässä asemassa oikeuskäytännössä. Niinpä lennon MH17 törmäyksen oikeudenkäynnissä syytetyiltä evättiin taistelijoiden asema, koska DPR : llä ei ole kansainvälistä tunnustusta [1] .

Alaviitteet

1. ↑ 1 2 Ohjaimet, ohjukset ja koskemattomuus. Mitä opimme MH17-kokeilun viikosta Arkistoitu 13. kesäkuuta 2020 Wayback Machinessa , BBC, 12.6.2020

Kirjallisuus

• Neljäs Haagin yleissopimus maasodan laeista ja tavoista. Liite maasodankäynnin laeista ja tavoista. Artikla 1
• Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirja I, joka koskee kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelua, 1977
• Artsibasov I. N., Egorov S. A. Aseellinen konflikti: laki, politiikka, diplomatia. Moskova: Kansainväliset suhteet, 1992.
• Krivichenkova E., Kolosov Yu. ”Nykyinen kansainvälinen oikeus. Volume 2".
• Kolesnik S. "Ihmisoikeuksien suojelu aseellisissa konflikteissa", 2005.

Linkit

• Sota ja rauha termeissä ja määritelmissä - Sanakirja: COMBATANTS
• Geneven yleissopimukset ja lisäpöytäkirjat

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Suuri katalaani Hienoa norjalaista Iso venäläinen
Bibliografisissa luetteloissa	GND : 4164745-2

Kansainvälinen laki
Yleiset määräykset	Tarina Aiheet Lähteet sopimus mukautettu ennakkotapaus yleisiä oikeuden periaatteita oppia periaatteet Normit Just cogens Erga omnes Kodifiointi Toteutus
Oikeushenkilöllisyys	osavaltioissa Organisaatiot Kansallinen vapautusliike Suvereniteetti Immuniteetti peräkkäin Jatkuvuus Tunnustus itsemääräämisoikeus Puolueettomuus
Alue	laillinen järjestelmä osavaltio kansainvälinen sekoitettu tila Erillisalue exklaavi Etelämanner Rajoitus Rajoitus hankinta Avaaminen Liittäminen Ammatti myönnytys Kansanäänestys Tuomio Uti possidetis Siirtokunta Terra nullius
Väestö	kansalaisuus Filiaatio Kansalaistaminen Vaihtoehto Uudelleenintegrointi Kotiuttaminen Ulkomaansiirto oikeudellinen asema Ulkomaalaiset Bipatridit Valtiottomia ihmisiä Työvoiman siirtolainen Poliittinen turvapaikka Karkotus Luovuttaminen Takaisinotto
Toimialat	kansainväliset järjestöt ihmisoikeudet diplomaattinen konsuli kansainvälisiä sopimuksia Merenkulku ilmaa tilaa ympäristönsuojelu taloudellinen Kansainvälisten riitojen rauhanomainen ratkaisu Kansainvälinen turvallisuus humanitaarinen Kansainvälinen vastuu Rikollinen

Ihmisoikeudet
Peruskäsitteet ja kategoriat luottamussopimus Vapaus Ryhmän oikeudet Luonnolliset ja lailliset oikeudet Negatiiviset ja positiiviset oikeudet Suvereniteetti Monipuolisuus Yleismaailmallinen lainkäyttövalta
Käsitteitä, joita voidaan pitää ihmisoikeuksina Kansallinen ja poliittinen Oikeus Internet-yhteyteen Oikeus kuolla Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen vapautta Liikkumisen vapaus Vapaus orjuudesta Persoonallisuus Morfologinen vapaus Oikeus aseisiin Tasa-arvo lain edessä Oikeus hoitoon Vapaus mielivaltaisesta pidätyksestä ja vangitsemisesta Vapaus kidutuksesta ja huonosta kohtelusta Oikeus oikeudenmukaiseen ja puolueettomaan oikeuteen mukaan lukien oikeus oikeusapuun ja oikeus oikeussuojaan Olettamus viattomuudesta Oikeus turvapaikkaan Kansalaisuus Vapaus maanpaosta Yksityisyys omantunnonvapaus Uskonnonvapaus sananvapaus tiedon vapaus Kokoontumisvapaus Yhdistymisvapaus Oikeus protestoida Äänestysoikeus Avioliitto Perhe-elämä Vähemmistöoikeudet Oikeus elää poliittinen vapaus Taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen Oikeus työhön Oikeus palkkaan Oikeus oikeudenmukaiseen palkkaan Oikeus sosiaaliturvaan Oikeus vapaa-aikaan ja lepoon Yksityisomistusoikeus Oikeus kulttuuriin Oikeus osallistua julkiseen elämään Oikeus koulutukseen Oikeus riittävään elintasoon Oikeus kehitykseen Oikeus terveydenhuoltoon Oikeus veteen Oikeus ruokaan Oikeus asuntoon Kuluttajien oikeudet lisääntymiskykyinen Perhesuunnittelu seksuaaliterveys aiheutettu abortti Vapaus naisten sukuelinten pakkoleikkauksesta Sota ja aseellinen konflikti Siviilit taistelija Vapaus kansanmurhasta Vankeus
Kansainvälinen ihmisoikeuslaki