Valitukset

Valitukset
heprealainen מְגִלַּת אֵיכָה
Luku	Ketuvim
Otsikko muilla kielillä:	kreikkalainen Θρήνοι Ιερεμίου ; lat.  Valitukset ;
Käännös	Rembrandt , "Jeremia valittaa Jerusalemin tuhoa".
Alkuperäinen kieli	heprealainen
Todellinen luomisaika	OK. 586 eaa e.
Edellinen (Tanakh)	Ruthin kirja
Edellinen (ortodoksisuus)	Profeetta Jeremian kirja
Seuraava	Jeremian viesti
Teksti Wikilähteessä
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Jeremian  valitukset on kirja, joka on osa heprealaista Raamattua ( Tanakh ) ja Vanhaa testamenttia . Heprealaisen Raamatun Ketuvim -osan kuudes kirja .

Yleiset ominaisuudet

Hepreaksi kirja on nimetty ensimmäisen sanan Eihaʹ! ("Miten!"). Babylonian Talmudissa käytetään ilmaisua Kinot, eli valituslauluja, elegioita. Septuagintassa kirjaa kutsutaan muuksi kreikaksi. θρῆνοι ("Valitukset", "Valitukset"), Vulgatassa - Lamentationes , josta tuli perusta kirjan otsikolle monilla eurooppalaisilla kielillä.

Raamatun latinan- ja venäjänkielisissä käännöksissä valituslaulu on sijoitettu profeetta Jeremian kirjan perään, Septuagintassa profeetta Jeremian kirjan ja Jeremian valituslaulun väliin, Baruk on sijoitettu . Juutalaisten kaanonissa valituslaulut löytyvät yleensä Hagiografia-osiosta eli pyhien kirjoitusten osiossa, joka sisältää myös Laulujen laulun, Ruutin, Saarnaajan ja Esterin kirjat – viisi kääröä, jotka on koottu otsikolla Megillotʹ (Kääröjä). Joissakin nykyaikaisissa heprealaisten kirjoitusten painoksissa Jeremian valituslaulut on sijoitettu Ruutin tai Esterin kirjan ja Saarnaajan kirjan väliin, mutta muinaisissa käsikirjoituksissa se tuli Jeremian kirjan jälkeen.

Kirja on valitettava laulu, joka ilmaisee surua Israelin kansaa vuonna 586 eaa. kohdanneesta katastrofista. kun Babylonian kuningas Nebukadnessar tuhosi Jerusalemin.

Tekijä, kirjoitusaika ja -paikka

Perinteisesti kirjan kirjoittajaksi on pidetty profeetta Jeremiaa (kuten kirjan ensimmäinen otsikko on Septuaginta ), jota ei kuitenkaan ole todistettu [1] [2] . Uskotaan, että kirja kirjoitettiin lähellä Jerusalemia sen tuhon jälkeen vuonna 586 eaa. e.

Septuagintassa kirjan mukana on seuraavat johdantosanat: "Ja tapahtui, kun Israel oli vangittu ja Jerusalem tuhoutunut, profeetta Jeremia istui kyyneleissä ja itki tämän itkun kanssa Jerusalemin tähden ja sanoi... ”. Jerome , ensimmäisen latinankielisen käännöksen luoja, piti näitä sanoja lisättyinä ja jätti ne pois käännöksestään. Siitä huolimatta juutalaiset pitävät valituslaulujen kirjoittajan perinteisesti profeetta Jeremiana. (Lisäksi syyrialainen Raamattu ( Peshitta ), latinalainen Vulgata , Jonathanin Targum, Babylonian Talmud ja muut käännökset tukevat hänen kirjoittajaa.)

Jotkut nykyajan raamatuntutkijat kuitenkin antavat kirjalle toisenlaisen vaikutelman. Kirjan uskotaan kirjoitetun vuosina 587-582 eKr. e., mutta ei profeetta Jeremia [3] . Tosiasia on, että monet merkit saavat epäilemään, voisiko Jeremia olla sen kirjoittaja.

• Jotkut tutkijat näkevät valituslaulussa pahoittelun siitä, että Israel ei saanut apua Egyptiltä ( 4:17 ). Mutta profeetta Jeremia vastusti jyrkästi tällaisen avun toivoa ( Jeremia  35:5-10 ). Toiset näkevät kuitenkin tässä jakeessa vain Jeremian välittämät juutalaisten väärät toiveet, joissa hän oli aiemmin tuominnut kanssaihmisensä ( Jeremia  37:5-10 ).
• Valituskirjeessä puhutaan suurella kunnioituksella kuningas Sidkiasta ja hänen valtakuntaansa kohdistavista toiveista ( 4:20 ). Nämä sanat eivät voineet tulla Jeremialta, joka tuomitsi tämän kuninkaan. Muut tutkijat taas näkevät tässä vain jerusalemilaisten yleisen mielipiteen, jonka kirjoittaja välittää, joka samaan aikaan, perinteisesti hurskaan juutalaisen kohdalla, kohtelee kunnioittavasti kuninkaallista arvokkuutta.
• Runon hienostunut tyyli kertoo kirjailijasta, joka kirjoitti rauhallisessa ympäristössä, kun taas Jeremian elämän viimeiset vuodet viettivät muissa olosuhteissa [3] .

Rakenteelliset ominaisuudet

Lamentations of Jeremiah sisältää viisi laulua. Ensimmäisessä, toisessa ja neljännessä laulussa on kussakin 22 säkettä - heprean aakkosten kirjainten lukumäärän mukaan. Jokainen säe on ”numeroitu” vastaavalla kirjaimella ja alkaa samalla kirjaimella (esimerkiksi Vulgata Lam 1.1:ssä: ALEPH. Quomodo sedet…, Lam 1.2: BETH. Plorans ploravit…, Lam 1.3: GIMEL. Migravit Judas… jne. .) [4] . Kolmannessa laulussa on 66 säkettä, jotka on järjestetty 22 kolmiriviseen ryhmään; jokainen säe yhdellä kolmella rivillä alkaa sitä edeltävällä heprealaisten aakkosten kirjaimella (Vulgatassa Lam 3.1, 3.2, 3.3 alkaa sanalla ALEPH, Lam 3.4, 3.5, 3.6 alkaa sanalla BETH jne. ). Viides laulu koostuu myös 22 säkeestä, mutta se ei sisällä niiden aakkosjärjestystä (eikä siis sisällä akrostiikkoa).

Heprealaisen Raamatun akrostiikkoa ei voitu kääntää muille kielille. Kirjainten nimet esitetään muodollisesti Vulgatassa (huolimatta siitä, että jakeiden alkukirjaimet tietenkään "aakkosjärjestyksessä" eivät ole yhtäpitäviä nimetyn kirjaimen kanssa), joissakin Septuaginta-painoksissa ja kirkkoslaavilaisessa Raamatussa . A. Ralphsin Septuagintan kriittisessä painoksessa, protestanttisissa käännöksissä ja venäläisessä Valituslaulujen synodaalikäännöksessä ne eivät ole.

Samanlainen rakenteellinen ja runollinen periaate havaitaan psalmissa 118 ja yksinkertaisemmassa muodossa (yksi lause jokaiselle kirjaimelle) useissa muissa psalmeissa, esimerkiksi 9-10 .

Vastaanotto musiikissa

Erillisiä säkeitä Jeremian valituslauluista laulettiin vuosisatojen ajan (erityisellä psalmisävyllä ) katolilaisten kärsimysmatineissa suurena torstaina, pitkäperjantaina ja pitkänä lauantaina, jotka tunnetaan lännessä metaforisella nimellä Tenebrae . Jokainen säe päättyy pääsääntöisesti tekstimusiikilliseen refrääniin ( teksti on myös Jeremian valituslauluista) Ierusalem, convertere ad Dominum Deum tuum ("Jerusalem, palaa Herran, Jumalasi tykö!").

Säveltäjän laulusävellykset (soittimilla tai ilman), jotka perustuvat "Lamentationes"-teksteihin (joka on yleensä laulettu musiikille, jolla ei ole mitään tekemistä tyypillisten psalmin sävelten kanssa) tunnetaan renessanssista (1400-luvun toiselta puoliskolta) aina 20. vuosisata; Valituslaulujen kirjoittajia ovat Pierre de la Rue (julkaisu 1549; kirjoittaja kiistanalainen), F. de Peñalosa , J. Isac ( Oratio Jeremiae prophetae ), J. Arcadelt , C. Festa , C. de Sermisi , C. de Morales , J. P. Palestrina (neljä kokoelmaa erilaisille laulusävellyksille), O. Lasso (kolme kokoelmaa), T. Crekiyon , J. Handl , T. Tallis , A. Lobo , F. Dentice , O. Vecchi , E. Cavalieri , J. Carissimi , F. Durante , Ya. D. Zelenka , G. F. Händel , E. Ksheneck , I. F. Stravinsky [5] , V. I. Martynov . "Lamentin" säkeet perustuivat ranskalaisen kamarimusiikin (laulu-instrumentaalisen) tyylilajiin nimeltä fr.  Leçons de Ténèbres (lit. "lukemista pimeässä"), jossa M. A. Charpentier , F. Couperin , M. R. Delalande ja muut kirjoittivat. Säveltäjän "Valitukset" barokin ajalta olivat erittäin hienostunutta konserttimusiikkia (kuten kantaatti tai oratorio), eikä niitä ollut tarkoitettu jumalanpalvelukseen.

Viite- ja tieteellisessä kirjallisuudessa Jeremian Valituslaulujen musiikillisia sovituksia kutsutaan valituslauluiksi [6] .

Käännökset

• Vanha testamentti: Jeremian valituslaulut, Saarnaaja, Laulujen laulu. Käännös venäjäksi I. M. Dyakonov, L. E. Kogan, mukana L. V. Manevich. M.: RGGU, 1998.

Julkaisut ja kirjallisuus

• Mehrstimmige Lamentationen aus der ersten Hälfte des 16. Jahrhunderts, hrsg. v. Gunther Massenkeil. Mainz: Schott, 1965. 163 S.

Muistiinpanot

1. ↑ 1001 yllättävää asiaa, jotka sinun pitäisi tietää Raamatusta, Jerry MacGregor ja Marie Prys (2002) #568
2. ↑ Jeremia - artikkeli Great Soviet Encyclopediasta . 
3. ↑ 1 2 Arkkipappi Alexander Men. Kuinka lukea Raamattua. Opas Vanhan ja Uuden testamentin kirjojen lukemiseen. Osa II. - C. 229. (linkki ei ole käytettävissä) . Haettu 18. lokakuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 18. lokakuuta 2017. (määrätön) 
4. ↑ Latinalaisten säkeiden alkusanat on annettu perinteisesti Liber tavallisen mukaan (kirjoitus on hieman erilainen Vulgatan kriittisessä painoksessa).
5. ↑ Ilmainen kokoelma säkeistä kolmannesta ja viidennestä laulusta.
6. ↑ Valituslaulut  / M. M. Popova // Suuri venäläinen tietosanakirja  : [35 nidettä]  / ch. toim. Yu. S. Osipov . - M .  : Suuri venäläinen tietosanakirja, 2004-2017.

Linkit

• Jeremian valitukset - artikkeli Electronic Jewish Encyclopediasta
• Jeremian valitus // Ortodoksinen tietosanakirja
•  Valitukset (Profeetta Jeremian valitukset ) osoitteessa medieval.org

Sanakirjat ja tietosanakirjat	raamatullinen Suuri tanskalainen Juutalaiset Brockhaus ja Efron Lyhyt heprea Britannica (verkossa) Universalis