Malaiji

malaiji
oma nimi Bahasa Melayu, ملايو
Maat
virallinen asema

 Malesia Brunei
 

 Singapore
Sääntelyorganisaatio Malesian kieli- ja kirjallisuusneuvosto (Dewan Bahasa dan Pustaka), Brunein kieli- ja kirjallisuusneuvosto, kielten rakentamis- ja kehittämiskeskus (Pusat Pembinaan dan Perkembangan Bahasa) Indonesiassa, kansainvälinen malaijin kielineuvosto .
Kaiuttimien kokonaismäärä 250 miljoonaa; 45 miljoonaa puhuu äidinkieltään [1]
Luokitus 54
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet

austronesialainen perhe

Malayo-Polynesian superhaara Länsi-alue West Sundan vyöhyke Malayo-Cham haara Malaiji ryhmä
Kirjoittaminen Jawi , latina
Kielikoodit
GOST 7.75-97 maz 420
ISO 639-1 neiti
ISO 639-2 ehkä); msa (T)
ISO 639-3 msa jne.
Etnologi msa
Linguasfääri 31-MFA-a
ABS ASCL 6505
BPS- kielikoodi 0030 3
IETF neiti
Glottolog indo1326 ja mala1546
Wikipedia tällä kielellä

Malaiji (omanimi: Bahasa Melayu ) on yksi austronesian kielistä ( malaijilais-polynesialainen haara, läntinen "alahaara"). Vuosina 1970-1990 Malesia -nimeä käytettiin myös Malesiassa .

Levitetty Sumatran saarella , Malaijin niemimaalla , Kalimantanin saaren rannikkoalueilla sekä useilla pienemmillä saarilla.

Kirjoitus latinalaisten aakkosten perusteella .

Alkuperä

Malaijin kieltä tutkivat kielihistorioitsijat ovat yhtä mieltä siitä, että malaijien kotimaa sijaitsee Länsi- Borneolla ja ulottuu Brunein rannikolle [2] . Proto-malaiji, kaikkien iban-malaijilaisten kielten esi-isä , tuotiin Borneoon ainakin 1000 eKr. e., ja sen esi-isä, proto-malaiji-polynesialainen kieli , protoaustronesialaisen kielen en] jälkeläinen , alkoi hajota vähintään vuonna 2000 eKr. e., mahdollisesti seurauksena Austronesian kansojen etelään siirtymisestä Taiwanin saarelta [3] .

Historia

Varhaiskeskiajalta lähtien malaijin kieltä on käytetty etnisten yhteyksien ja valtioiden välisten suhteiden kielenä koko malaijilaisen "rannikkosivilisaation" asuinalueella ( Malayn saaristo , Malaijin niemimaa , Indokiinan rannikko ja Uusi-Guinea ) . ; Malaiji oli islamin ja kristinuskon leviämisen kieli . [4] Malaijilla on rikasta kirjallisuutta eri genreistä, sekä paikallista että käännettynä.

Ensimmäiset malaijin kielen muistomerkit ovat kirjoitukset kiviin Sumatran ja Bangkan saarilla ( 7. vuosisadalla ); eteläintiaanityyppinen tavu (katso intialainen kirjoitus ). Intian kirjoitusten voimakkaasti muunneltuja muotoja, joita kutsutaan "kagangaksi" ja "renchongiksi", on säilynyt tietyillä Sumatran alueilla.

1300 -luvulta lähtien islamin ohella muunneltu arabialainen kirjain " jawi " on levinnyt. Latinalaiset aakkoset on otettu laajalti käyttöön 1800-luvulta lähtien - Indonesiassa se kodifioitiin 1900-luvun alussa ja Malesiassa ja Singaporessa - vuoden 1957 jälkeen .

Malesiassa nimi "Malesia kieli" ( Bahasa Malaysia ) otettiin käyttöön vuonna 1969 , mutta 1990-luvulta lähtien on palattu vanhaan nimeen - "malaijilainen kieli" ( Bahasa Melayu ).

Merkittäviä malaijiin erikoistuneita kielitieteilijöitä Malesiassa ovat Asmah Haji Omar ja Abdullah Hassan .

Tila

Malaiji on virallinen kieli Malesiassa , Bruneissa (virallinen nimi on Brunei Malaiji ), Singaporessa (Singaporessa englannin , kiinan ( Putonghua ) ja tamilin lisäksi) sekä Indonesiassa , jossa sitä kutsutaan indonesiaksi ( Bahasa Indonesia ) ja on joitakin eroja Malesiassa käytettävään kieleen. Vuonna 1972 otettiin käyttöön yhtenäinen latinalaisiin aakkosiin perustuva kirjoitusjärjestelmä ja oikeinkirjoitussääntöjä lähennettiin [5] .

Murteet / kansalliset lajikkeet

Virallisen aseman omaavia murteita voidaan pitää malesia ja indonesia. . Toisen näkökulman mukaan , malesia ja indonesia ovat monikeskisen malaijikielen  kansallisia tai kielellisiä muunnelmia .

Minangkabaun kieltä pidetään joskus malaijin murteena .

Kielioppi

Sananmuodostus

Malaiji on agglutinoiva kieli . Sananmuodostukseen on kolme päätapaa: afiksaatio ; yhdyssanojen muodostaminen lisäämällä emäksiä ja monistamalla .

Lisäämällä sanan runkoon erilaisia ​​liitteitä, voit luoda lähes rajattoman määrän erillisiä käsitteitä, esimerkiksi: ajar ("opettaa") - bel ajar ("opiskelu"), pel ajar ("opiskelija"), peng ajar ("opettaja"), peng ajar an ("oppitunti"), pembel ajar an ("opetus") jne. Suffiksien ja etuliitteiden lisäksi myös ympärysliitteet ja infiksit ovat tyypillisiä malaijille .

Substantiivi

Malaijilaiset substantiivit eivät eroa sukupuolen mukaan  - jopa useimpia ihmisiä ilmaisevia substantiivija voidaan käyttää suhteessa kaikkiin ihmisiin heidän sukupuolestaan ​​riippumatta. Malaijin pronomini dia voi tarkoittaa sekä "hän" että "hän". On kuitenkin harvinaisia ​​poikkeuksia, esimerkiksi: puteri ("prinsessa") ja putera ("prinssi") - nämä ovat pääasiassa lainasanoja.

Malaijin substantiivit eivät myöskään ole numeroita . Monikko voidaan ilmaista yksinkertaisella varren replikaatiolla . Kuitenkin, jos moninkertaisuus on selvää kontekstista, reduplikointia ei käytetä. Reduplikaatiolla on myös sananmuodostustoiminto, esimerkiksi kupu-kupu ("perhonen"), mikä ei anna aihetta pitää kaikkia sellaisia ​​sanoja monikkona ja aiheuttaa hankaluuksia.

Malaijin ja Indonesian väliset erot

Yhteisestä alkuperästä huolimatta (monien tutkijoiden mielestä indonesia ei ole itsenäinen kieli, vaan malaijin murre, katso Kieli tai murreongelma ), niiden välillä on monia eroja.

Erot malaijin ja indonesian nykyaikaisessa oikeinkirjoituksessa ovat merkityksettömiä, ja lisäksi indonesian kielen oikeinkirjoitusuudistus 1900-luvun jälkipuoliskolla toi indonesian oikeinkirjoituksen lähemmäksi malaijia. Näin ollen sana "raha" kirjoitettaisiin malaijiksi wang ja indonesiaksi uang  . Erot ääntämisessä ovat paljon merkittävämpiä; ääntäminen riippuu kuitenkin enemmän alueesta kuin kahden kielen välisestä rajasta.

Kielten väliset leksiset erot ovat merkittävämpiä ja kattavat nyt paitsi lainaukset eri kielistä (indonesiaan vaikutti melko voimakkaasti hollannin kieli ja malaijiin - englanti), myös erikoissanastoa sekä suuria eroja kielten välillä. samojen sanojen semantiikkaa. Siten malaijilaiset sanat kualiti, kuantiti, majoriti, minoriti , universiti vastaavat indonesialaisia ​​sanoja kualitas, kuantitas, mayoritas, minoritas ja universitas . Autoa tarkoittava sana malaijiksi on kereta , ja indonesiaksi se on mobil, oto ; kun taas sana kereta tarkoittaa "junaa" indonesiaksi. Muita esimerkkejä ovat ( venäjä - small - indon .): "joulu" - Krismas  - Natal (lainattu espanjasta ) ; "vienti" - eksport  - ekspor ; "sairaala" - sairaala  - rumah sakit ; "kesäkuu" - kesäkuu  - kesäkuu ; "Maaliskuu" - Mac  - Maret ; "passi" - passi  - passi ja monet muut.

Joillakin sanoilla, jotka lausutaan samalla tavalla molemmilla kielillä, voi olla eri merkitys. Näin ollen sana polisi tarkoittaa "politiikkaa" malaijiksi ja "poliisia" indonesiaksi, kun taas sana polis tarkoittaa  päinvastoin.

Erikoissanasto, varsinkin tieteelliset termit, ovat hyvin usein erilaisia ​​( venäjä - small  - indon. ): "kansainvälinen" - antarabangsa  - internasional ; " YK:n yleiskokous " - Perhimpunan Agung BB  - Majelis Umum PBB ; " YK:n turvallisuusneuvosto " - Majlis Keselamatan BB  - Dewan Keamanan PBB ; "insinööri" - jurutera  - insinyur ; "traktori" - jentarik  - traktor ; "lentokone" - kapal terbang  - pesawat terbang ; "tank" - kereta kebal  - säiliö jne.

Samojen sanojen semanttiset erot ovat erittäin suuret: pantat ( mal.  - "naisen sukuelin"; indon . - "pakarat"), punggung ( mal . - "pakarat"; indon . - "selkä"), bisa ( mal . . - "myrkky"; indon . - "kykeä"), anngota ( mal . - "ruumiin osat"; indon . - "puolueen jäsen" jne.), ahli ( mal . - "jäsen puolue" jne. ..; indon . - "asiantuntija") jne.

Katso myös

Malaiji elää rinnakkain englannin kanssa nykyaikaisessa Malesiassa Palvelu malaijiksi Serembanin katolisessa kirkossa

Muistiinpanot

  1. ↑ Victor Pogadaev, Eugenia Kukushkina. Bahasa-Bahasa Utama Dunia: Suatu Pengenalan. Kuala Lumpur: DBP, 2018, s. 151.
  2. ↑ K. Alexander Adelaar. Mistä malaiji tulee? Kaksikymmentä vuotta keskustelua kotimaasta, muuttoliikkeestä ja luokituksista  (englanniksi)  // Bijdragen tot de taal-, land- en volkenkunde / Journal of the Humanities and Social Sciences of Southeast Asia. - 1.1.2004. — Voi. 160 , iss. 1 . - s. 1-30 . — ISSN 2213-4379 0006-2294, 2213-4379 . - doi : 10.1163/22134379-90003733 . Arkistoitu alkuperäisestä 8. maaliskuuta 2021.
  3. ↑ Arkistoitu kopio . Haettu 30. lokakuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 11. lokakuuta 2017.
  4. ↑ Dorofeeva, Tatiana V. (2011) Bahasa Melayu Seumpama Bahasa Latin di Rantau Nusantara (malaiji - Nusantara latina). Jurnal Terjemahan Alam & Tamadun Melayu, 2(2). Bangi: Universiti Kebangsaan Malaysia, s. 163-171.
  5. ↑ Bahasa Melayu // Pogadaev, V. Malaijimaailma (Brunei, Indonesia, Malesia, Singapore). Kielellinen ja alueellinen sanakirja. M.: Itäinen kirja, 2012, s. 78.

Kirjallisuus

Linkit