Megrelian kieli

Megrelian kieli
oma nimi	მარგალური ნინა margaluri nina
Maat	Georgia , Abhasia [1]
Alueet	Samegrelo-Zemo Svaneti , Abhasia , Imereti , Guria Adjara Tbilisi
Kaiuttimien kokonaismäärä	345 tuhatta
Tila	epävakaa
Luokitus
Kategoria	Euraasian kielet
Kartvelian perhe Etelä-Kartvelin haara Zan ryhmä
Kirjoittaminen	Georgian aakkoset
Kielikoodit
GOST 7.75-97	meg 450
ISO 639-1	—
ISO 639-2	—
ISO 639-3	xmf
WALS	mgl
Maailman kielten atlas vaarassa	1057
Etnologi	xmf
ELCat	10906
IETF	xmf
Glottolog	ming1252
Wikipedia tällä kielellä

Megrelin kieli (omanimi - მარგალურ ნინა [margalur nina]) on megrelin kieli , yksi Luoteis- Georgian kartvelilaisista kielistä .

Suurin osa tätä kieltä puhuvista ihmisistä asuu Samegrelossa (megrelien maassa). Arvioitu puhujien määrä - 345 tuhatta ihmistä [2] .

Megrelian Wikipedia

Megrelian kielellä on Wikipedia -osio  (" Mingrelian Wikipedia "). 3.11.2022 klo 16.37 ( UTC ) osiossa on 19 738 artikkelia (yhteensä 36 698 sivua); Siihen on rekisteröitynyt 17 422 jäsentä, joista kolmella on ylläpitäjän asema; 36 osallistujaa on tehnyt jotain viimeisen 30 päivän aikana; osion olemassaolon aikana tehtyjen muokkausten kokonaismäärä on 190 090 [3] .

Tietoja nimestä

Nimen muunnelmat: Mingrelian, Iberian, Eger. Georgiankieliset nimet: მეგრული ენა [megruli ena], vanhentuneet: odišuri , iveriuli ena . Abhasialainen nimi on agyrua byzsha .

Laji ja runsaus

Se on perinteisesti levinnyt seitsemään Länsi-Georgian alueeseen ( Zugdidi , Tsalenjikh , Khob , Chkhorotsk , Martvil , Senak , Abashin länsiosa ) ja Potin kaupunkiin , joka yhdistyy historialliseen Megrelian alueeseen . sekä Abhasian raja-alueilla ( Gal ja osa Tkvarchelin alueita , Ochamchiran kaupunki ). Lisäksi merkittävä osa Ochamchiren alueen aikuisista abhasialaisväestöstä puhuu jossain määrin megrelian kieltä . Megrelian äärimmäisessä idässä, Tskhenistskali- ja Nogela-jokien välissä (Abash- ja Martvili-alueiden itäpuolella), megrelin kieli korvattiin kokonaan georgialla 1900-luvun alkuun mennessä.

Kaiuttimien tarkkaa määrää on melko vaikea määrittää. Megrelian alueella noin 400 000 puhuu megrelian kieltä (arvio perustuu vuoden 2002 väestönlaskennan tietoihin [4] ). Suuri määrä Megrelian maahanmuuttajia (jopa 300-400 tuhatta) asuu muilla Georgian alueilla (etenkin Tbilisin , Kutaisin ja Batumin kaupungeissa ), mutta kaikki eivät puhu megrelian kieltä.

Vuoden 2003 väestönlaskennan mukaan Abhasiassa asui 44 000 mingrelialaista ja georgialaista (suurin osa heistä puhuu mingrelialaisia), joista 28 919 asui Galin alueella . (99% alueen väestöstä), Tkuarchalissa  - 8155 ihmistä. (55 %). Ennen Georgian ja Abhasian sotaa heitä oli paljon enemmän; Siten vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan "georgialaisia" oli 239 872. (45,7 % Abhasian väestöstä) - enimmäkseen Georgian muilta alueilta peräisin olevien uudisasukkaiden jälkeläisiä 1920-1960-luvuilla. ja noin kolmannes on megrelialaisia.

Venäjällä megrelian kieltä puhui vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 1 529 ihmistä.

Luokittelukysymyksiä

Muista kartvelilaisista kielistä se on lähinnä Turkissa yleistä Lazia , jonka kanssa ne muodostavat Zan - ryhmän. Näiden kielten erotteluaika voidaan määrittää leksikotilastollisesti : niillä on 57% vastaavuuksia 100 sanan perusluettelossa , joka Swadesh-Starostin-kaavan mukaan vastaa 800-lukua eKr. e.

Aikaisemmin zan-kielet miehittivät jatkuvan maakaistan Mustanmeren itärannikolla , mutta sitten (on vaikea sanoa tarkalleen milloin, mutta viimeistään 2000 jKr alussa) tämän alueen keskellä. asettuivat georgiaa puhuvia ihmisiä itäisiltä alueilta (mahdollisesti Imeretistä ), jotka sulautuivat paikalliseen väestöön ja synnyttivät nykyaikaisia ​​gurialaisia ​​ja adjarialaisia .

Joskus, varsinkin Georgiassa, voidaan kuulla mielipide, että megrelian ja lazin murteet ovat saman kielen murteita, mutta tätä näkemystä eivät tue rakenteelliset tai sosiolingvistiset kriteerit (näiden kielten puhujilta puuttuu keskinäinen ymmärrys, yhteinen kirjallinen kieli , yhteinen etninen identiteetti).

Euroopan vähemmistöasioiden keskuksen mukaan Georgian kielitieteilijöiden keskuudessa on taipumus pitää megrelian kieltä georgialaisen murteena eikä kielenä . Tällä haluttomuudella tunnustaa megrelian kielenä on voimakkaita poliittisia sävyjä, ja se perustuu pelkoon, että tällainen tunnustaminen voisi heikentää georgialaisten yhtenäisyyttä kansana. Tässä tapauksessa murteen ja kielen välinen ero tulee kriittiseksi, koska kielillä on oikeus suojeluun alueellisten tai vähemmistökielten eurooppalaisen peruskirjan nojalla , kun taas valtion kielen murteella ei ole tätä oikeutta [5] .

Kirjoittaminen ja kielenkäyttö

Oraalista Megreliana käytetään aktiivisesti Megreliassa (alue Länsi-Georgiassa); monet popteokset esitetään megrelian kielellä. Kieltä käytetään pääasiassa suullisena viestintävälineenä. Tärkein kirjallinen ja kirjoitettu kieli on Georgia, jota puhuu suurin osa puhujista.

Kyrillisiä kirjoituksia yritettiin ottaa käyttöön megrelalaisille 1860-luvulla. Ensimmäisen Megrelin kieliopin kääntäjä oli venäjän opettaja Mihail Zavadski . Vuonna 1899 Tifliksissä julkaistiin "mingreliaakkoset" käyttäen kyrillisiä aakkosia: A a, B b, C c, G g, Ҕ ҕ, D d, E e, Zh f, Џ џ, Z z, Ӡ ӡ , Һ һ, Ꙋ ꙋ, І i, Ӄ ӄ, K k, Ҡ k, L l, M m, H n, O o, Ҧ ҧ, P p, R p, C s, Ꚋ ꚋ, T t, U y, X x, C c, Ҵ ҵ, H h, Ꚓ ꚓ, Sh w, V ѵ [6] .

1920-luvulta lähtien georgialaisia ​​aakkosia (muutamalla lisäkirjaimella) alettiin käyttää säännöllisesti; Useita sanomalehtiä julkaistiin (" Kazakishi Gazeti " (ყაზაყიში გაზეთი), "Commune", " Samargalosh Chai ", " Narazenish Chai ", " Samargalosh Tutuni "). Niiden tuotanto lopetettiin vuonna 1938, ja siitä lähtien kirjoittamista on käytetty vain yksityisessä kirjeenvaihdossa. Vasta 1990-luvulla. useita kirjoja julkaistiin megrelin kielellä (pääasiassa sanakirjoja ja runokokoelmat).

Abhasia julkaisee tällä hetkellä sanomalehteä " Gal " ("გალი") abhasiaksi , venäjäksi ja mingreliksi.

The modern Megrelsky alphabet has its basis Georgian letter [7] : ა ბ გ დ ე ვ თ ი კ მ ნ ო პ რ ს ტ უ ფ ღ შ ჩ ც ძ წ ჭ ხ ჯ ჰ ჸ ჷ ჷ ჷ ჷ

Murteet

Megrelin kielellä on kaksi läheistä murretta :

• Senak (odish, itäinen; oma nimi - senak'iš ), yleinen Megrelian itäosassa (Rionijoen pohjoinen valuma-alue), jonka keskus on Senakissa ;
• Zugdidi-Samurzakan (länsi; oma nimi - zugidiš-murzaqaniš ), käytetty Megrelian länsiosassa (keskipisteenä Zugdidi ) ja Galilin alueella Abhasiassa (historiallinen Samurzakan ); Jvarin murre erottuu koostumuksessaan Megrelian pohjoisosassa, Inguri- joen varrella .

Niiden valintakriteerit ovat pääasiassa foneettisia ja leksikaalisia ; Murteiden välillä ei ole selkeää rajaa. Eri murteiden puhujat ymmärtävät keskenään hyvin.

Samurzakanin asukkaat ovat peräisin megrelien ja samurzakaanien sekoituksesta , jotka vaihtoivat megreeliläisiksi  , abhasialaisten etniseen ryhmään, takaisin keskellä. XIX vuosisadalla, joka puhui abhasiaa (vuonna 1926 10% Samurzakanin väestöstä puhui edelleen abhasiaa).

Kielen historia

Svanin, Georgian ja Megrelian kielet ovat peräisin protokartvelilaisesta kielestä . Svanin kieli Inguri-altaan kaukasialaisella ylängöllä ja Tskhenistskali-joen yläosassa ja alkugeorgialaisella -mingrelialainen, todennäköisimmin jaettu, n. 2000 eaa. Georgian ja Mingrelian erot todennäköisesti n. 700 eaa.

Georgian kielen vuosisatoja vanhan vaikutuksen seurauksena sen aiheuttamat rakenteelliset muutokset vaikuttavat megrelin kielen kielellisen rakenteen kaikille tasoille. Foneetiikassa tämä on foneemin Q aseman vahvistumista ; morfologiassa  lukuisten afiksaalimorfeemien allomorfien esiintyminen ( esim . e- passiivisille); syntaksissa  - monimutkaisen lauseen kehittäminen ; sanastossa - sanaston merkittävä täydennys.

Kielelliset ominaisuudet

Fonetiikka ja fonologia

Foneemiselle koostumukselle on ominaista konsonantismin suhteellinen rikkaus ja vokalismin kohtalainen kehitys. Konsonanttifoneemia on yhteensä 29 , 2 konsonanttia , 5 vokaalia ja 1 puolivokaali . Oikeat pitkät vokaalit ja oikeat diftongit puuttuvat.

Huomautus : soluissa, joissa on kolme konsonanttia, ne ovat seuraavassa järjestyksessä: kuuro / soinnillinen / abortiivinen .

Morfologia

Mingrelin substantiivilla on 9 tapausta [8] .

Syntaksissa nimitysjärjestelmän merkit ovat vahvempia kuin Georgian kielessä, jossa järjestelmä on ergatiivi .

Muistiinpanot

1. ↑ Abhasia Georgian perustuslain mukaan Abhasia on osa Georgiaa autonomisena tasavallana . Itse asiassa Abhasia on osittain tunnustettu valtio , jonka alue ei ole Georgian hallinnassa.
2. ↑ Mingrelian  . _ Etnologi, 2015 tiedot. Haettu 2. elokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 29. kesäkuuta 2019.
3. ↑ Megrelian Wikipedia: tilastosivu
4. ↑ Koryakov Yu. B. Kaukasian kielten atlas. Moskova: RAS-kielitieteen instituutti, 2006.
5. ↑ Whitley J. Georgia ja alueellisten tai vähemmistökielten eurooppalainen peruskirja. Arkistoitu 24. joulukuuta 2019 Wayback Machine European Centre for Minority Issues Working Paperissa nro 42. Kesäkuu 2009
6. ↑ Mingrelian aakkoset . - Tiflis, 1899.
7. ↑ Basaria N. ჩქჷნი ნინა = Meidän kielemme. - Gal, 2013. - S. 8. - 200 s. -500 kappaletta .
8. ↑ I. Kipshidze. Mingrelian (iberian) kielioppi: lukijalla ja sanakirjalla (1914). Haettu 27. huhtikuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 8. helmikuuta 2012. (määrätön)

Kirjallisuus

• Megrelin kieli  / Rostovtsev-Popel A. A. // Suuri venäläinen tietosanakirja  : [35 nidettä]  / ch. toim. Yu. S. Osipov . - M .  : Suuri venäläinen tietosanakirja, 2004-2017.
• Kipshidze I. Mingrelin (iberian) kielen kielioppi antologian ja sanakirjan kera. // Aineistoa jafeettisesta lingvistiikasta. VII. - Pietari, 1914.
• Klimov G. A.  Megrelian kieli // Maailman kielet: Kaukasian kielet. - M., 2001.
• Tsagareli A. Mingrelian tutkimus. Ongelma. I. Mingreliläiset tekstit käännöksineen ja selityksineen. Ongelma. II. Kokemus Mingrelin kielen fonetiikasta. - Pietari, 1880.
• Beridze Sh . Megrelian (iberian) kieli. Johdanto ja materiaalit. - Tbilisi, 1920  (georgia)
• Gudava T. E. Georgian kansankirjallisuus. Megrelian tekstejä. Runous. - Tbilisi, 1975  (Georgia)
• Zhgenti S. M. Chan-Megrelian kielen fonetiikka. - Tbilisi, 1953  (georgia)
• Chikobava A.S. Chanin (Laz) murteen kieliopillinen analyysi teksteillä. - Tbilisi, 1936  (georgia)
• Khubua M. Megrelian tekstit. - Tbilisi, 1937  (georgia)
• Kluge Th. Beiträge zur Mingrelischen Grrmmatik. Memnon (Zeitschrift für die Kunst- und Kultur-geschichte des Alten Orients). T. VII, H. 1-2. 1913.
• Laurence Broers (2004), Kansakunnan hillitseminen, valtion rakentaminen - Nationalismin, vähemmistöjen ja konfliktien selviytyminen Neuvostoliiton jälkeisessä Georgiassa.

Sanakirjat

• Mingrelian kieli // Kaukasian tulkki (Kääntäjä venäjästä tärkeimmille valkoihoisille kielille) / Kokoonpannut A. V. Starchevsky . - Pietari. : I. N. Skorokhodovin typografia, 1891. - S. 65-93.
• Chikobava A.S. Chan-Megrelian-Georgian vertaileva sanakirja  (Georgian) . - Tbilisi, 1938.

Linkit

• Marr N. Mingrelin kielen kielioppi  (pääsemätön linkki)
• Megrelian kieli TITUS-projektissa
• Megrelian-georgian sanakirja, Otar Kadzhai (TITUS)
• Megrelian projekti Lundin yliopistossa ( Ruotsi )
• ნანაში ნინა - Mingrelian primer 2002
• Kartvelin kielet (Zurab Sarjveladze)
• Yhden äidin kaksi poikaa': Georgian, Mingrelian ja sisäkkäisten primordialismien haaste (yllä olevan L. Broersin kirjan luku 7).