Slovakian kielen Oravan osamurteet

Slovakian kielen oravin murret (myös oravin murre ; slovakki oravské nárečia ) ovat keskislovakian murteen murteita , jotka ovat yleisiä Slovakian Žilinan alueen koillisalueilla (keskislovakian murrealueen pohjoisosassa) [1] [ 2] [3] . Yhdessä Turkin , Liptovin ja Ylä-Nitranin kanssa ne kuuluvat pohjoisen keskislovakian murteisiin Slovakian kielen atlasissa ( Atlas slovenského jazyka ) [4] julkaistun luokituksen mukaan . Oravan murrealueella on ala- , keski- ja ylä-oravia [5] [6] . R. Kraychovichin luokituksessa tärkeimmät murrealueet on annettu - Ala-Oravian ja Keski-Oravian sekä Ylä-Oravian murteet siirtymäalueena osana Luoteis-keski-slovakialaista murrealuetta [7] [8] . I. Ripkan murrekartalla esitetyn luokituksen mukaan Oravan murteet sisältyvät Keski-Slovakian murremakroalueen luoteisalueeseen [6] .

Oravan murteiden nimi liittyy Unkarin kuningaskunnan historiallisen Oravan läänin nimeen , jossa nämä murteet muodostuivat [9] [10] [11] .

Ero Oravan murteiden ja muiden keskislovakian murteiden välillä on vokaalin ä korkea taajuus niiden vokalismissa ; pitäen auki ȁ ( * ę long) ja pitkän á :n asennossa toiminnallisesti pehmeän konsonantin ja muiden murteen piirteiden jälkeen [~ 1] [12] .

Alue ja nimi

Oravan murteet ovat yleisiä Slovakian pohjoisosan vuoristoalueilla Oravan historiallisen alueen alueella . Slovakian nykyaikaisen hallinnollis-aluejaon mukaan Oravan murteiden alue sijaitsee Žilinan alueen alueen koillisosassa (tämän alueen suurimmat asutukset ovat Dolni-Kubin , Namestovo ja Trstena ) [10 ] [12] [13] .

Pohjoisesta ja idästä slovakian Oravan murret rajoittuvat Goral Oravan murteiden levinneisyyteen , jotka ovat osa Vähä-Puolan murretta . Oravan goraalien ja Oravan slovakkien asutusalueiden raja osuu osittain Slovakian ja Puolan valtionrajan kanssa , osittain kulkee Slovakian Oravan alueen läpi (merkittävä joukko Vähä-Puola-Orava aluetta on jaettu Slovakian alueelle ) [14] . Kaakosta Oravan murteiden alueelle liittyy Goral podgalian murteiden alue [15] , etelästä - Keski - Slovakian Liptovin murteiden alue , lounaasta - alue Keski- Slovakian Turchanin murteet lännestä - Länsi-Slovakian Kysutsky-murteiden alue Ylä-Trenchin ryhmässä [5] [16] [3] . Luoteisosassa Oravan murteiden alue on Małopolskan murteen Zywiec Goral -murteiden levinneisyysalueen vieressä [17] [18] .

Oravan murreiden (sekä monien muiden slovakkien murreryhmien) nimi on peräisin Unkarin kuningaskunnan yhden historiallisen läänin nimestä , jonka rajojen sisällä tapahtui Oravan murrealueen muodostuminen. Oravan murteiden levinneisyysalue on suurelta osin sama kuin Oravan läänin alue (pois lukien Vähä-Puolan goraalien asutusalueet Oravan pohjois- ja itäpuolella) [9] [10] [11] .

Murteen piirteet

Oravan murteiden tärkeimmät murrepiirteet [12] :

  1. Vokaalifoneemin ä korkea taajuus verrattuna sen levinneisyyteen muiden keskislovakkien murteiden kielijärjestelmissä . Oravan alueella ä on edustettuna paitsi protoslaavilaisen *ę :n, myös alkuperäisen a :n paikalla . Samanaikaisesti ä esiintyy paikallaan *ę ei vain labiaalisten konsonanttien jälkeen , vaan myös kaikissa muissa asennoissa : čästo , träsi̯em . Natiivin a tilalle vokaali ä merkitään vasta toiminnallisesti pehmeän konsonantin jälkeen : dažďä , uľicä .
  2. Diftongisoimaton laaja avoin vokaali ȁ ( * ę long) ja pitkä á funktionaalisesti pehmeän konsonantin jälkeen: robȁ , mesȁc , uľicȁx .
  3. Siirtyminen -ä-päätteisten neutraalien substantiivien ďi̯eu̯čä - tyyppiin (joka syntyi rytmisen lain vaikutuksesta ja hylättiin alun perin znameňȁ- tyypin mukaan ): ľísťä > ľísťäťä , skáľä > .skáľä > skáľä > .
  4. Adjektiivien esiintyminen varrella kielessä ň , joka liittyy pehmeään deklinaatioon: ľetňí , poľňí .
  5. Infinitiivimuotojen käyttö, kuten krásť , sȁsť . Muissa murteissa ne vastaavat infinitiivimuotoja, joilla on muunnettu morfeminen rakenne, kuten kradnúť , sadnúť .
  6. Menneen ajan yksikön 1. persoonan erikoisformantin -x jakauma , joka palaa protoslaavilaisen aoristimorfeemiin . Tämä formantti liitetään useisiin vokaaliin päättyviin sanamuotoihin: jȁx bou̯ , bolax .

Muistiinpanot

Kommentit
  1. ↑ Tässä ja alla kirjainmerkin päällä oleva hauta ilmaisee konsonantin pituusastetta (ú = u̅ = u:). Muiden foneemien nimitys vastaa slovakkien aakkosten grafeemeja lukuun ottamatta merkkejä ʒ, x, jotka vastaavat digrafeja dž, ch
Lähteet
  1. ↑ Vod. Voi jazyku. Nárečia  (slovakki) . Slovake.eu (2010-2014). Arkistoitu alkuperäisestä 2. toukokuuta 2013.  (Käytetty: 10. huhtikuuta 2015)
  2. ↑ Smirnov, 2005 , s. 275.
  3. ↑ 1 2 Nehmotné kultúrne dedičstvo Slovenska. Slovenský jazyk a nárečia  (slovakia) . Uniza.sk. Arkistoitu alkuperäisestä 2. toukokuuta 2013.  (Käytetty: 10. huhtikuuta 2015)
  4. ↑ Lifanov, 2012 , s. 24.
  5. ↑ 1 2 Slovakian murteiden kartta // Atlas slovenského jazyka / Jozef Stolc, toimittaja. - Bratislava: SAV , 1968  (englanti) . Pitt.edu. Arkistoitu alkuperäisestä 12. toukokuuta 2013.  (Käytetty: 10. huhtikuuta 2015)
  6. ↑ 1 2 Mojmir Benža. Obyvatľstvo a tradičné oblasti. Slovenčina  (slovakki) . Slovenský ľudový umelecký kolektív (2011). Arkistoitu alkuperäisestä 2. toukokuuta 2013.  (Käytetty: 10. huhtikuuta 2015)
  7. ↑ Krajčovic, Žigo, 1988 , s. 236-237.
  8. ↑ Krajčovic, Žigo, 1988 , s. 316.
  9. ↑ 1 2 Lifanov, 2012 , s. 17.
  10. ↑ 1 2 3 Lifanov, 2012 , Kartta 1. Slovakian kielen murteet ..
  11. ↑ 1 2 Lifanov, 2012 , Kartta 3. Historialliset kreivikunnat Slovakian alueella ..
  12. ↑ 1 2 3 Lifanov, 2012 , s. 25.
  13. ↑ Lifanov, 2012 , Kartta 2. Slovakian nykyaikainen hallinnollinen jako ..
  14. ↑ Jozef Kąś. Dialekt małopolski. Orawa  (puola)  (linkki ei ole käytettävissä) . Gwary puolalainen. Przewodnik multimedialny pod redakcją Haliny Karaś (2009). Arkistoitu alkuperäisestä 24. syyskuuta 2015.  (Käytetty: 10. huhtikuuta 2015)
  15. ↑ Jozef Kąś. Dialekt małopolski. Podhale  (puola)  (linkki ei ole käytettävissä) . Gwary puolalainen. Przewodnik multimedialny pod redakcją Haliny Karaś (2009). Arkistoitu alkuperäisestä 24. syyskuuta 2015.  (Käytetty: 10. huhtikuuta 2015)
  16. ↑ Krajčovic, Žigo, 1988 , s. 315-316.
  17. ↑ Halina Karaś. Dialekt małopolski. Żywiecczyzna  (puola)  (pääsemätön linkki) . Gwary puolalainen. Przewodnik multimedialny pod redakcją Haliny Karaś (2009). Arkistoitu alkuperäisestä 24. syyskuuta 2015.  (Käytetty: 10. huhtikuuta 2015)
  18. ↑ Halina Karaś. Dialekt małopolski  (puola)  (linkki ei saatavilla) . Gwary puolalainen. Przewodnik multimedialny pod redakcją Haliny Karaś (2009). Arkistoitu alkuperäisestä 14. huhtikuuta 2011.  (Käytetty: 10. huhtikuuta 2015)

Kirjallisuus

  1. Krajčovič R ., Žigo P. Dejiny spisovnej slovenčiny. - Bratislava: Vydavateľstvo Univerzity Komenského, 1988. - 252 S. - ISBN 80-223-2158-3 .
  2. Lyhyt D. Slovak // Slaavilaiset kielet / Comrie B., Corbett G. - Lontoo, New York: Routledge, 1993. - P. 533-592. — ISBN 0-415-04755-2 .
  3. Stolc J. , Habovštiak A., Jazykovedný ústav L'udovíta Štúra. Atlas slovenského jazyka. - 1 vyd. - Bratislava: SAV , 1968-1984. — Voi. I-IV (I. Vokalizmus a konsonantizmus; II. Flexia; III. Tvorenie slov; IV. Lexika).
  4. Lifanov K. V. Slovakian kielen dialektologia: Oppikirja. — M. : Infra-M, 2012. — 86 s. - ISBN 978-5-16-005518-3 .
  5. Smirnov L. N. Länsi-slaavilaiset kielet. Slovakian kieli // Maailman kielet. slaavilaiset kielet . - M .: Academia , 2005. - S. 274-309. — ISBN 5-87444-216-2 .