Muistoja kesäyöstä Madridissa

" Muistoja kesäyöstä Madridissa " [1] [2] [3] , myös " Muistoja kesäyöstä Madridissa " [4] [5] [6] ja " Yö Madridissa " [1] [7 ] ] [6 ] ] ("Memories of Castile" -elokuvan ensimmäisessä painoksessa [1] [3] ; tunnetaan myös nimellä "Espanjan alkusoitto No. 2" [6] [3] ) on M. I. Glinkan vuonna 1848 kirjoittama sinfoninen alkusoitto Varsovassa . _ Perustuu säveltäjän Espanjassa äänittämiin kansanmelodioihin . "A Night in Madrid" yhdessä Glinkan toisen "espanjalaisen alkusoiton" (" Jota of Aragon ") kanssa aloitti espanjalaisten teemojen suosion venäläisessä musiikissa.

Historia

Vuonna 1844 Glinka lähti kolme vuotta kestäneelle matkalle Eurooppaan [8] . Vietettyään melkein vuoden Pariisissa hän päätti lähteä sieltä Espanjaan, josta hän oli ollut kiinnostunut jo pitkään [9] . Espanjassa säveltäjä asui yli kaksi vuotta, opiskeli espanjalaisten kulttuuria ja äänitti espanjalaisia ​​melodioita. Näiden vuosien tuloksena syntyi kaksi sinfonista alkusoittoa - " Jota of Aragon " ja "Muistoja kesäyöstä Madridissa" [10] .

Vuonna 1847 Glinka palasi kotimaahansa, mutta vietettyään jonkin aikaa kotimaassaan Novospasskissa ja Smolenskissa hän meni Varsovaan [8] [11] . Siellä hän aloitti työskentelyn "Toisen espanjalaisen alkusoiton" parissa, jonka hän alun perin antoi nimekseen "Memories of Castile" [12] . "Muistiinpanoissaan" (valmistui vuonna 1855 [13] ) Glinka muisteli oleskeluaan Varsovassa, jossa hän työskenteli Puolan kuvernöörin kreivi I. F. Paskevichin orkesterin kanssa , ja tämän teoksen historiasta: "Sitten kirjoitin 4. Espanjalaisia ​​melodioita Potpourri orkesterille, jota kutsuin silloin "Recuerdos de Castilla" [14] [15] .

Tämä teos, nimeltään "Memories of Castile", esitettiin ensimmäisen kerran Varsovassa pian luomisen jälkeen; 15. maaliskuuta 1850 esitys pidettiin Pietarissa [16] . Myöhemmin Glinka jatkoi työskentelyä sen parissa ja vuonna 1851 omien sanojensa mukaan "kehitti näytelmän ja kutsui sitä "espanjalaiseksi alkusoitoksi" nro 2" [17] . Myöhemmin alkusoitto tunnettiin nimellä "Yö Madridissa" tai "Muisto kesäyöstä Madridissa". Uudessa versiossa se esitettiin ensimmäisen kerran Pietarin filharmonisen seuran konsertissa , joka koostui Glinkan teoksista, 2. huhtikuuta 1852 Pietarissa [16] [18] . Tämä toinen painos hyväksyttiin yleisesti, ja vuonna 1858, pian Glinkan kuoleman jälkeen, Siegel-yritys julkaisi sen ensimmäisen kerran Leipzigissä [ 16] [ 19] . Partituuri julkaistiin nimellä Souvenir d'une nuit d'été à Madrid. Fantaisie pour orchester sur des thêmes espagnols säveltäjä MI Glinka. Editée et dédiée a Mr. SW Dehn par la soeur du compositeur L. Schestakoff ” ("Muistoja kesäyöstä Madridissa. Fantasia orkesterille espanjalaisilla teemoilla, säveltäjä M. I. Glinka. Julkaisija ja omisti Z. V. Denille säveltäjän sisar L. Shestakova" [ 19 ] . Teoksesta on myös pianotranskriptioita, mukaan lukien M. A. Balakirevin esittämät [3] .

Orkesterikokoonpano

2 huilua , 2 oboa , 2 klarinettia , 2 fagottia , 4 käyrätorvea , 2 trumpettia , pasuuna , timpanit , kolmio , kastanetteja , symbaalit , bassorumpu , virveli , kielet [6] .

Yleiset ominaisuudet

"Yö Madridissa" perustui melodioihin, jotka Glinka nauhoitti Espanjan-matkallaan [20] . Niiden joukossa olivat (kuten säveltäjä itse kirjoitti "Nooteissa") "kaksi Seguedillas manchegaa" (La Mancha seguidillas ), joista hän "erityisesti piti", "maurilainen sävelmä" ja jota [21] [15] . Mutta jos ne vielä vuoden 1848 ensimmäisessä painoksessa edustivat Glinkan oman määritelmän mukaan " espanjalaisaiheista potpourria ", niin toisessa painoksessa alkusoitto sai harmonian ja muodon eheyden [22] .

Näytelmä alkaa epätavallisella johdanto-prologilla, jossa yksittäisten taukojen keskeyttämien motiivien joukossa tuskin voi arvata tulevia tanssiteemoja - jotas ja seguidillas. Tätä seuraa loistava orkesterinäyttely, jossa jota-teema soi selkeästi, huipussaan [12] [18] [22] . Edelleen näyttelyssä jouset kehittävät laulumelodiaa, jota puu- ja vaskisoittimet vähitellen omaksuvat ja kehittävät. Lyhyen timpanin ja rummun esittelyn jälkeen se korvataan uudella teemalla - seguidilla [23] . Pääosassa Glinka vertailee eleganttia jota (koko alkusoiton dominoiva), ankaraa ja synkkää "maurilaista laulua" (alkulaulun ainoa sivuteema) ja seguidillaa sen kahdessa versiossa: juhlava tanssi ja tasainen, melodinen. yksi. Yhdistävä linkki on instrumentaalinen refreeni - kitaramelodia [24] . Melodioiden teemat toistuvat ja kietoutuvat monimutkaisesti yhteen, jolloin syntyy kuva tyypillisestä etelän yöstä, läpinäkyvä ja lämmin [12] [18] [25] . B. V. Asafjev panee merkille taukojen - "lyhyiden hiljaisuuden hetkien" - roolin tässä musiikissa: ne luovat ajan ja tilan tunteen, pimeän etäisyyden, joka imee ääntä [25] . On huomionarvoista, että jostain hetkestä lähtien kaikki alkusoiton teemat peilataan (toinen seguidilla, sitten ensin maurilainen laulu ja jota), jolloin syntyy täydellinen samankeskinen muoto [26] . Ei ole sattumaa, että B. Asafjev kutsui "Yön Madridissa" yhdeksi Glinkan "älykkäimmistä teoksista" [27] . Omaperäistä on myös se, että tässä teoksessa Glinka poikkeaa espanjalaisen materiaalin perinteisestä romanttisesta tulkinnasta ja ennakoi kirjoitustavan hienovaraisuudella musiikillisen impressionismin tyyliä [28] [29] [30] .

Vertaaessaan kahta Glinkan espanjalaista alkusoittoa O. E. Levasheva panee merkille joukon yhtäläisyyksiä ja eroja. Molemmat näytelmät ovat hänen sanojensa mukaan "romanttisia ja värikkäitä, ja niissä on kuuma etelän tunnelma"; molemmat erottuvat poikkeuksellisesta eheydestä, ytimekkyydestä ja muodon kompaktisuudesta, jolla on "veistoksellista täydellisyyttä". Sisäisen suunnittelunsa mukaan ne ovat kuitenkin erilaisia: "ensimmäinen niistä on teatraalinen, toinen on maalauksellinen; ensimmäinen on dynaaminen, toinen todennäköisimmin meditatiivinen." Levasheva uskoo, että "Yö Madridissa" olemus ja luonne heijastelee parhaiten sanaa, joka esiintyi alkuperäisessä nimessä: "muistoja" [31] . B. Asafjev puolestaan ​​näkee tässä teoksessa "Glinkan viimeiset terveiset luonnon ja elämän parhaille lahjoille" [32] .

Merkitys

Glinkan työn tutkijat ovat toistuvasti ilmaisseet näkemyksen, että molemmat espanjalaiset alkulaulut - "Jota of Aragon" ja "Yö Madridissa" - toimivat kannustimena kuuluisan " Kamarinskajan " luomiseen [33] [34] . O. E. Levasheva yhdistää nämä kolme teosta erityiseksi ryhmäksi, joka keskittää Glinkan kypsän sinfonian perusperiaatteet ja edustaa "hänen orkesteriajattelunsa tietosanakirjaa" [34] . Myöhemmin ne vaikuttivat useisiin venäläisiin säveltäjiin, pääasiassa " Mighty Handful " -ryhmän jäseniin (esimerkkejä ovat Balakirevin Alkusoitto Espanjan marssin teemasta ja Rimski-Korsakovin espanjalainen capriccio ) [29] [20] . Yleinen "spanismien kukoistaminen" kaikessa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun eurooppalaisessa musiikissa oli jatkoa Glinkan perinteille [35] .

On toistuvasti todettu, että Glinkan espanjalaiset alkulaulut ovat tunnettuja ja arvostettuja paitsi Venäjällä, myös Espanjassa [35] [36] [30] . Niinpä Manuel de Falla kirjoitti yhdessä artikkeleistaan, että espanjalainen sinfoninen musiikki oli ensimmäinen venäläisten säveltäjien, erityisesti Glinkan ja Rimski-Korsakovin, luoma [37] .

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 Levasheva, 1973 , jne. 1010.
2. ↑ Asafjev, 1978 , s. 241.
3. ↑ 1 2 3 4 espanjalaisia ​​alkusoittoja . Venäjän kansalliskirjasto . Haettu 8. toukokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 8. toukokuuta 2021. (määrätön)
4. ↑ Lyapunova, 1958 , s. 37.
5. ↑ Glinka  / Levasheva O. E., Lebedeva-Emelina A. V. // Suuri venäläinen tietosanakirja  : [35 osassa]  / ch. toim. Yu. S. Osipov . - M .  : Suuri venäläinen tietosanakirja, 2004-2017.
6. ↑ 1 2 3 4 Mikheeva, Koenigsberg, 2002 , s. 364.
7. ↑ Lyapunova, 1958 , s. 116.
8. ↑ 1 2 Ovchinnikov, 1988 , s. 64.
9. ↑ Vasina-Grossman, 1979 , s. 81.
10. ↑ Levasheva, 1973 , jne. 1003.
11. ↑ Vasina-Grossman, 1979 , s. 86-87.
12. ↑ 1 2 3 Vasina-Grossman, 1979 , s. 87.
13. ↑ Glinka, 1988 , s. 5.
14. ↑ Glinka, 1988 , s. 132.
15. ↑ 1 2 Levasheva, 1988 , s. 206.
16. ↑ 1 2 3 Glinka, 1988 , s. 189.
17. ↑ Glinka, 1988 , s. 139.
18. ↑ 1 2 3 Mikheeva, Koenigsberg, 2002 , s. 366.
19. ↑ 1 2 Balakirev, 1958 , s. 361.
20. ↑ 1 2 Ramazanova N. V. M. I. Glinkan espanjalaisia ​​melodioita ja sävellyksiä . Venäjän kansalliskirjasto . Haettu 8. toukokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 8. toukokuuta 2021. (määrätön)
21. ↑ Glinka, 1988 , s. 122.
22. ↑ 1 2 Levasheva, 1988 , s. 217.
23. ↑ Asafjev, 1978 , s. 242.
24. ↑ Levasheva, 1988 , s. 218-220.
25. ↑ 1 2 Asafiev, 1978 , s. 243.
26. ↑ Levasheva, 1988 , s. 221.
27. ↑ Asafjev, 1978 , s. 106.
28. ↑ Asafjev, 1978 , s. 132.
29. ↑ 1 2 Levasheva, 1973 , jne. 1007.
30. ↑ 1 2 Slonimsky, 2004 , s. 17.
31. ↑ Levasheva, 1988 , s. 210.
32. ↑ Asafjev, 1978 , s. 107.
33. ↑ Vasina-Grossman, 1979 , s. 88.
34. ↑ 1 2 Levasheva, 1988 , s. 195-196.
35. ↑ 1 2 Levasheva, 1988 , s. 194.
36. ↑ Larin, 2017 , s. 22.
37. ↑ Hess, 2001 , s. 103.

Kirjallisuus

• Asafjev B. V. M. I. Glinka. - L . : Musiikki, 1978. - 311 s.
• Balakirev M. A. Kirjeenvaihto P. Yurgensonin musiikin kustantajan kanssa . - Rouva. musiikkia kustantamo, 1958. - 417 s.
• Vasina-Grossman V. A. Mihail Ivanovitš Glinka. - M . : Musiikki, 1979. - 102 s.
• Glinka M. I. Muistiinpanot. - M . : Musiikki, 1988. - 222 s.
• Larin A.L. Kulttuurien vuoropuhelu Glinkan "Jota of Aragon" orkestraatiossa // Glinka M.I.: Luovuuden salaisuudet, tulkinnan ongelmat. - RAM ne. Gnesins, 2017.
• Levasheva O. E. Glinka Mihail Ivanovich // Musiikkitietosanakirja / Yu. V. Keldysh. - M . : Neuvostoliiton tietosanakirja, 1973. - T. 1. - Stb. 1000-1012.
• Levasheva O. E. Mikhail Ivanovich Glinka: Monografia: 2 kirjassa. - M . : Musiikki, 1988. - T. 2. - 352 s. — ISBN S-7140-0077-3.
• Lyapunova A. S. Luettelo-viitekirja M. I. Glinkan teoksista. Ed. 1917-1954. - L. : Muzgiz, 1958. - 247 s.
• Mikheeva L. V., Königsberg A. K. Espanjan alkusoittoja // 111 alkusoittoa, sinfonisia runoja, sarjat ja maalauksia. - Pietari. : Kult-inform-press, 2002. - S. 364-367.
• Ovchinnikov M. A. Venäläisen romanssin luojat (numero 1). - M . : Musiikki, 1988. - 160 s.
• Slonimsky S. M. Venäjän ihme (Glinkan teos) // Vapaa dissonanssi. Esseitä venäläisestä musiikista. - Pietari. : Säveltäjä, 2004. - S. 7-35.
• Carol A. Hess. Manuel de Falla ja modernismi Espanjassa, 1898-1936 . - University of Chicago Press, 2001. - 347 s.

Linkit

• "Yö Madridissa" esittää Neuvostoliiton valtion akateeminen sinfoniaorkesteri, johtajana Jevgeni Svetlanov . YouTube . (määrätön)