| Gotlannin murre | |
|---|---|
| oma nimi | Gutamal |
| Maat | Ruotsi |
| Alueet | Gotlanti , Foro |
| Kaiuttimien kokonaismäärä | 5-10 tuhatta |
| Tila | on olemassa uhka sukupuuttoon |
| Luokitus | |
| Kategoria | Euraasian kielet |
| germaaninen haara skandinaavinen ryhmä | |
| Kirjoittaminen | latinan kieli |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | — |
| ISO 639-3 | — |
| Maailman kielten atlas vaarassa | 1597 |
Gutnin murre (Gotlannin murre / murre, uusi gutnin murre; ruotsi . Gutniska ) on yksi skandinaavisten kielten muunnelmista , suoraa jatkoa muinaiselle gutninkielelle , joka edusti yhtä erillisistä haaroista skandinaavisten kielten kehityksessä. Viime vuosisatojen aikana se on kuitenkin kokenut voimakkaan ruotsin kielen vaikutuksen , joka on jäljitettävissä kaikilla kielijärjestelmän tasoilla. Siksi tällä hetkellä ei ole selvää , pidetäänkö gutnish erillisenä kielenä (mitä vahvistavat historialliset ja osittain rakenteelliset tekijät) vai ruotsin kielen murteeksi (jota osoittavat etnosososiokulttuuriset kriteerit).
Gutnish ei pidä sekoittaa nykyruotsin gotlannin murreeseen, jota useimmat nykyaikaiset Gotlannin asukkaat puhuvat.
Gutnish toisena kielenä puhuu noin 5-10 tuhatta ihmistä.
Gutnishiä puhutaan pääasiassa Gotlannin saaren kaakkoisosassa ja joillakin Foren saaren alueilla . Kaksi päämurtetta tunnetaan: varsinainen gotlannin (gutamål) ja forey (Fåroymal). Jälkimmäistä pidetään arkaaisempana.
Gutnish säilytti muinaiset diftongit , kuten /ai/ sanassa "stain" ( ruotsin sten , englanniksi stone ) tai /oy/ sanassa "doy" ( ruotsin dö , englanniksi die ). Pitkät vokaalit siinä oli diftongistettu, paitsi /a:/, joka säilytettiin. Se on labialisoitunut kaikissa muissa skandinaavisissa kielissä . Etuvokaalien edessä olevat konsonantit /g, k, sk/ säilyivät ennallaan eivätkä käyneet läpi palatalisaatiota .
| Venäjän kieli | Hollannin kieli | norja (bokmål) | norja (sairaanhoitaja) | Tanskan kieli | Deutsch | Gutnish | islantilainen | Ruotsin kieli |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| silmä | oog | joo | auga | øje | Auge | ikä | auga | oga |
| kuulla | horen | hore | hoyre | hore | horen | hoire | heira | hora |
| nukkua | slapen | sove | sove | sove | schlafen | sive | sohva | sova |
| paha | kwaad | ond | vond | ond | ubel | aumb | vondur | ond |
| alus | schippi | ohita | ohita | skib | Schiff | ohita | ohita | skepp |
| laulaa | zingen | synge | syngja | synge | singen | kärventää | syngja | sjunga |
| korkea | hoog | hei | høg | hoj | hoch | haug | har | sika |
| oikein | rect | hoyre | høgre | hojre | rechts | Hygar | haegri | hoger |
| vene | saapas | veto | veto | huono | Saapas | bat | batur | veto |
| kautta | yli | yli | yli/yver | yli | uber | yvar | yfir | yli |
| antaa potkut | Schieten | skyte | skyta/skjota | laskuvarjohyppy | Schiessen | skjaute | skjota | skjuta |
| Ruotsin kielet ja murteet | |
|---|---|
| Ruotsin kielen murteita |
|
| Erilliset murteet (adverbit) | |
| Vähemmistökielet | |
| skandinaaviset kielet | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Saari-alaryhmä | |||||
| Manner-alaryhmä |
| ||||
| Keskitason alaryhmä | Elfdalian | ||||