Sauma

Sauma
ə
Kuva
IFA numero	322
Unicode (heksadesimaali)	U+259
HTML (desimaali)	ə
X-SAMPA	@
Kirshenbaum	@
Kyrillinen	s, uh
IPA Braille	⠢
ääninäyte

Shva ( hepreasta שְׁוָא ‏‎ [ ʃˈva ] - ei mitään) on keskirivin keskitason vokaali ("neutraali"). Transkriptiossa IPA on merkitty symbolilla [ ə ] ( U+0259 ). Tämä vokaali kuulostaa monilla kielillä korostamattomassa (heikossa) asennossa ja joissakin - painotetussa asennossa. Esimerkiksi korostamattomat vokaalit (lukuun ottamatta lähimpiä esipainotettuja) sanoissa "lehmät" - [kɐ′rov ə ] , " koirat " - [ sɐ′bak ə ], " mo loko" [ m ə lɐ′ko ] (katso lisätietoja artikkelista Russian fonetiikka ).

Rekonstruoitu proto-indoeurooppalainen ääni shva primum heijastuu sanskritissa muodossa i ja muissa indoeurooppalaisissa kielissä  muodossa [1] .

Joillakin kielillä tämä ääni on merkitty erillisellä kirjaimella. Esimerkiksi armeniaksi (ը), romaniaksi (ă), albaniaksi (ë), bulgariaksi (ъ), tšuvašiksi (ă ) ja keinotekoisella kielellä Loglan (y) [2] .

Shva hepreaksi

Hepreaksi termi shva tarkoittaa vokaalia kahden pisteen muodossa kirjaimen alla, jotka sijaitsevat pystysuunnassa. Tätä nykyheprean vokaalia joko ei lausuta (vokaaliäänen puuttuminen) tai se lausutaan kuten vokaali "e" tai harvemmin "a". Muinaisessa hepreassa erotettiin " shva nakh " (kirjaimellisesti: "shva lepää"), joka ei osoittanut mitään ääntä, ja " shva na " (kirjaimellisesti: "liikkuva sauma"), joka merkitsi shvan vokaaliääntä. . Nykyhepreassa termit " shva nakh " ja " shva na " säilytetään puhtaasti kieliopillisina; ääntäminen ei liity niihin [3] . Sanaesimerkkejä:

• סְלִיחָה ("anteeksiantaminen") - " shva na ", vanha ääntäminen on səlikha , nykyaikainen ääntäminen on slikha ;
• נְסִיכָה ("prinsessa") - " sauma päällä ", vanha ääntäminen on nəsiha , nykyaikainen on nesiha ;
• מִכְתָּב ("kirjain") - " shva nakh ", vanha ja nykyaikainen ääntäminen - mihtav ;
• מַעְבָּדָה ("laboratorio") - " shva nakh ", muinainen ääntäminen on ma ʕ bada , nykyaikainen ääntäminen on maabada .

portugaliksi

Portugalin kielen eurooppalaisessa variantissa korostamattomat vokaalit [ ɛ ] auki ja [ e ] suljetaan pelkistyvät ja muunnetaan sujuvaksi suljetuksi keskusääneksi [ ə ] [4] :

• [ɛ] > [ǝ]

pedra ['pɛđɹɐ] "kivi" - pedrinha [pǝ'đɹiɲɐ] "kivi"; terra ['tɛrɐ] "maa" - terreiro [tǝ'rɐiɹu] "alue".

• [e] > [ǝ]

mesa ['mezɐ] "pöytä" - mesinha [mǝ'ziɲɐ] "pöytä"; verde ['veɹdǝ] "vihreä" - verdura [vǝɹ'duɹɐ] "vihreä".

E. G. Golubeva kuvaili tätä ääntä seuraavasti: "Vokaalia [ǝ] ei koskaan korosteta. Se on heikko, rento, tuskin kuultavissa oleva, hyvin lyhyt ääni, jolla on epäselvä sointi, keskikorkeus (hieman suljettumpi kuin [e]), keskeinen. <...> Portugalin korostamaton pelkistetty indefinite-ääni [ǝ] muistuttaa venäläistä pelkistettyä epämääräistä ääntä, joka esiintyy korostamattomassa asennossa [ɛ]:n sijasta: napa - sauvat. <...> Esimerkkejä: menino [mǝ'ninu] "poika", chave ['šɐvǝ] "avain", pohja ['bazǝ] "perus". [ǝ] lausutaan myös sanoissa, joilla ei ole omaa painoarvoa (prepositiot, persoonallisten pronominien korostamattomat muodot): de [dǝ], me [mǝ], lhe [λǝ]. Sanan lopussa tätä ääntä ei käytännössä kuule, ja jotkut kirjoittajat jättävät pois vastaavan merkin foneettisesta transkriptiosta. Kahden äänettömän konsonantin välissä sekä äänettömän konsonantin ja tauon välillä kuuluu kuurotettu ääni [ə̣] [pisteellä merkin alareunassa], jota ei seuraa ääntä (äänihuulten värähtely). ). Esimerkiksi: pequeno [pə̣'kenu] "pieni", apetite [ɐpə̣'titǝ] "ruokahalu", gripe ['gɹipə̣] "flunssa", parque ['paɹkə̣] "puisto" [5] .

1980-luvun loppuun asti Euroopan portugalin fonetiikkaa koskevissa teoksissa pelkistetyille painottamattomille vokaalille /e/ ja /ɛ/ käytettiin nimitystä [ǝ], joka on 1990-luvun alusta lähtien korvattu merkillä. [ ɨ ] [6] , joka mahdollisesti johtui Portugalin kielitieteiden yhdistyksen ( Associação Portuguesa de Linguística ) perustamisesta vuonna 1984. Euroopan portugaliksi schwassa on seuraavat ominaisuudet:

• epenteettinen ( eng.  epenthetic, "e-schwas" ) [7]  — korostamaton vokaali schwa lausutaan joissakin asemissa, kun sitä ei ole edes kiinteästi kirjattu ortografiassa, mikä heijastelee termin alkuperäistä merkitystä hepreaksi - "tyhjä" ( engl . .  tyhjä ), ja tämän etymologian mukaan sitä voidaan pitää synonyyminä sanalle " epenteettinen " [8] ; esimerkiksi joissakin tieteellisen sanaston sanoissa: magma (mag[ɨ]ma), afta (af[ɨ]ta); infinitiivit: querer [kɨ'ɾeɾɨ]; tai toisin sanoen: papel [pɐ'pɛlɨ] [9] ;
• vähennetty schwa ( englanniksi  reduction, "r-schwa" ) [7]  — cego [sɛgu] "sokea" > cegueira [sɨ'gɐjɾɐ] "sokeus"; medo ['medu] "pelko" > medroso [mɨ'dɾozu] "pelkoinen" [10] ;
• vakaa shva ( englanniksi  stable, "s-schwa" ) [7]  — on olemassa ainakin yksi tapaus, jossa shva on realisoitunut korostetussa asennossa, jolla on merkityksellinen tehtävä, kun vastustetaan preposition por fuusiomuotoja tiettyjen artikkelien kanssa portugalin kielen pohjoisissa murteissa pelo ['pɨlu], pela ['pɨlɐ], pelos ['pɨluʃ], pelas ['pɨlɐʃ] substantiiviin pêlo ['pelu] "hiukset" [11] .

Toisaalta Euroopan portugalin korostamattomalla vokaalilla schwa ei ole yleisesti tunnustetun foneemin asemaa [12] , jotkut kirjoittajat eivät heijasta sitä transkriptiossa tai ilmaisevat sitä valinnaisena äänenä tulkitseen "foneemia [ɨ] ” toisen fonologisesti painotetun vokaalin (/e/ tai /ɛ/) toteutus. Siksi toteutusvaihtoehtoja löytyy usein: senhor [ sŋóɾ ] - [ sɨŋóɾ ] “vanhempi”; quente [ kẽt ] - [ kẽtɨ ] "lämmin"; remetente [ ʀmtẽt ] - [ ʀɨmɨtẽtɨ ] "lähettäjä" [13] ; cante [kɐ͂t] "hän laulaa" [14] ; Algarve [ ɒɫ'gaɾv(ɨ) ] Algarve .

Brasilian portugalin kielessä korostamattomat vokaalit /e/ ja /ɛ/ lausutaan eri tavalla kuin eurooppalaisessa versiossa, joten fonologiassa ja fonetiikassa tätä pelkistettyä ääntä merkitään yleensä merkillä [ ɪ ], koska yleisesti uskotaan, että supistettu vokaali [ɨ] puuttuu, vaikka schwa esiintyy murteissa. Belo Horizonten kaupungin murteessa korostettu /a/ toteutuu muodossa [ə] [15] [16] , esimerkiksi: sala ['salə] "sali" [17] .

Shva Balkanin kielillä

Balkanin kielissä schwa merkitään yhdellä kirjaimella, esimerkiksi romaniaksi ( ă ), albaniaksi ( ë ), bulgariaksi ( ъ )

Muistiinpanot

1. ↑ Gamkrelidze T.V. , Ivanov Vyach. Aurinko. Indoeurooppalainen kieli ja indoeurooppalaiset: protokielen ja protokulttuurin rekonstruktio ja historiallis-typologinen analyysi: 2 kirjassa. — Tb. : Tbilisi University Press, 1984. - s. 166.
2. ↑ http://www.loglan.org/Download/Loglan1.pdf
3. ↑ ‏ עיקרי תורת הניקוד ‏‎ (  heprea) . Heprean kielen akatemia (8.6.2017). Haettu: 3.3.2019.
4. ↑ Golubeva, 1981 , s. 37.
5. ↑ Golubeva, 1981 , Supistettu vokaali [ǝ], s. 25-26.
6. ↑ Veloso, 2003 , s. 259.
7. ↑ 1 2 3 Veloso, 2010 , s. 206.
8. ↑ Veloso, 2010 , s. 202.
9. ↑ Veloso, 2005 , s. 624.
10. ↑ Veloso, 2005 , s. 626.
11. ↑ Veloso, 2003 , s. 261.
12. ↑ Veloso, 2005 , s. 621.
13. ↑ Veloso, 2003 , s. 262.
14. ↑ Veloso, 2005 , s. 625.
15. ↑ Marusso, 2003 , 8.5.3. Sistemas que apresentam dois padrões de redução vocálica.
16. ↑ Marusso, 2003 , 9.3. Descrição fonética das vogais orais puras do português brasileiro padrão de Belo Horizonte e região metropolitana.
17. ↑ Marusso, 2003 , 8.5.1.1. Introdução à Redução de Proeminência.

Kirjallisuus

• Sauma // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron  : 86 osana (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
• Golubeva E. G. Portugalin kielen fonetiikka. Alkukurssi. - Oppikirja. toveri- ja tekijäkorvaus. ulkomaalainen lang. - M . : Higher School, 1981. - 119 s.
• Marusso, Adriana S. Redução vocálica: Estudo de caso no português brasileiro e no inglês britânico. - UFMG, 2003. - 513 s.
• Veloso, Joao. A distinção entre palavras terminadas em consoante e palavaras terminadas na sequência ortográfica "consoante + "-e"" num grupo de crianças falantes de português europeu em idade pré-escolar kontrast  (port.)  // Lääninkieli, struuguesturas: s portuguestures: — Porto: Universidade do Porto. Centro de Linguistica, 2003. - s. 259-288.
• Veloso, Joao. huomioitava tekijä Sobre o Estatuto Fonológico de [ɨ em Português]  (port.)  // Revista da Faculdade de Letras. Linguas e Literaturas. Serie II: Vuosittainen. - Porto: Faculdade de Letras da Universidade do Porto, 2005. - Voi. XXII . - s. 621-632. — ISSN 0871-164X .
• Veloso, Joao. Keskeiset, epenteettiset, merkitsemättömät vokaalit ja schwas: Lyhyt hahmotelma olennaisista eroista  //  Linguística : Revista de Estudos Linguísticos. — Porto: Universidade do Porto. Centro de Linguística, 2010. - Voi. 5 . - s. 193-213.

heprealainen
Arvostelut	Kieli Kirje Tarina Translitterointi englanniksi / englannista Numerologia Morfologia Kolmen kirjaimen juuri Fonologia
aikakaudet	Raamatullinen Mishnaic Keskiaikainen Moderni
Murteet ja ääntämiset	israelilainen Ashkenazi sefardi italia Mizrahi Jemen Samarialainen
Oikeinkirjoitus	Fontit Rashi Neliö Pistekirjoitus assyrialainen käsin kirjoitettu Tunnisteet heprealainen Äänitykset Tiberias babylonialainen palestiinalainen samarialainen Oikeinkirjoitus Kirje äänteillä / Ktiv haser / Ktiv uros Patja lectionis Lyhenteet Välimerkit Meteg Kantillaation merkit Juutalaiset numerot
Sovellus	uudestisyntyminen Heprean kielen akatemia Hebraistiikka Ulpan Näppäimistö Heprealainen kirjallisuus / Israelin kirjallisuus Nimet Sukunimet heprealaisuus Unicode ja HTML

IPA : Vokaalit

	edessä	Rento etuosa	Keskikokoinen	Rentoutunut takaisin	Takaosa
Yläosa	• i y   • ɨ ʉ   • ɯ u   • ɪ ʏ   • ɪ̈ ʊ̈   • ɯ̽ ʊ   • e ø   • ɘ ɵ   • ɤ o   • e̞ ø̞   • ə ɵ̞   • ɤ̞ o̞   • ɛ -   • ɜ ɞ   • ʌ ɔ   • æ   • ɐ ɞ̞   • a ɶ   • a ɒ̈   • ɑ ɒ
Rento päällinen
Keskimmäinen yläosa
Keskikokoinen
Keski-ala
Rentoutunut alempana
Alempi
Vokaaliparit: pyöristämätön • pyöristetty