Etelä-Wielkopolskan murteet

Etelä-Suolan murteet ( Puola gwary południowowielkopolskie ) on ryhmä Wielkopolskan murretta , joka on yleinen Suur-Puolan voivodikunnan lounaisosassa [2] [4] . Tällainen murteiden sijoittaminen - saksan ja puolan kielen kontaktien vyöhykkeelle - johti siihen, että Etelä-Suolan puhujien puheeseen ilmestyi suuri määrä germanismeja , jotka ovat tällä hetkellä katoamassa Etelä-Suolan asukkaiden puheesta. kylät [5] .

Luokittelukysymyksiä

Etelä-Wielkopolskan murteiden levinneisyysalue kaikkien puolalaisten dialektologien luokituksessa sisältyy Wielkopolskan murteen kokoonpanoon, alkaen K. Nitschin luokittelusta [3] [6] , myös Etelä-Wielkopolskan murret erotetaan rajojen sisällä. kaikkien tutkijoiden Wielkopolska murre erillisenä murreyhdistyksenä. Erot havaitaan vain näiden murteiden miehittämän alueen kattavuudessa [7] [8] [9] [10] . K. Nitschin puolalaisten murteiden tärkeimmät luokittelupiirteet, jotka erottavat Wielkopolskan murretta kokonaisuutena: isoglossit mazuryn puuttumisesta ja soinnillisen intersanafonetiikan esiintymisestä [11] [12] ovat myös tyypillisiä etelälle. Wielkopolskan murteet [5] .

Jakelualue

Etelä-Wielkopolskan murteet vallitsevat Suur-Puolan voivodikunnan lounaisosassa Lesznon , Gostynian , Krobin , Ravichin ja muiden kaupunkien alueilla. Pohjoisesta ja idästä ne rajoittuvat Keskisuuren Puolan murteiden levinneisyysalueelle, kaakosta - Sleesian murteiden levinneisyysalueelle , etelästä ja lännestä uudet puolalaiset sekamurteet rajoittuvat Etelä-Suur-Puolan murteisiin. luoteis - Länsi-Suurpuolan murteet [13] [14] .

Murteiden yleiset ominaisuudet

Etelä-Wielkopolskan murret jakavat kaikki varsinaisten Wielkopolskan murteiden murreilmiöt ja sisältävät myös vain niille ominaisia ​​piirteitä, mukaan lukien:

  1. Lisää t , d ryhmiin *s'r' , *z'r' . Samankaltaiset epenteettiset elementit ovat tyypillisiä kasubilaiselle kielelle ja sleesialaismurteelle [15] .
  2. Vo -siirtymän puute u̯o : ssa woda ( venäläinen vesi ), muissa Wielkopolskan murteissa: u̯oda .
  3. Nasaalisten vokaalien rhynismin menetys ennen frikatiivisia konsonantteja : gy e śi ( puola lit. gęsi , venäjä hanhet ), v́zać ( puola lit. wiązać , venäjä knit ) .
  4. i / y : n palatalisoiva vaikutus myöhemmissä pysähdysetukielisissä konsonanteissa , peräkkäin n : ssä : syń ( puola lit. syn , venäjä son ), żyt ' u o ( puola lit. żyto , venäjä ruis ) [16 ] .

Lisäksi murrepiirteitä huomataan myös yksittäisissä murteissa. Joten Ravichin läheisyydessä olevien kylien murteille on ominaista masurian esiintyminen (todennäköisesti näiden murteiden aiemman saapumisen vuoksi Pohjois-Sleesian murrealueelle) [17] . Biskupilaisten alaetnisen ryhmän murteet erottuvat omalaatuisesta sanavarastosta [18] .

Bukovets-vuoren murre

Bukovtsa Gornyn kylän murre ( puolaksi Bukówiec Górny ) edustaa Etelä-Wielkopolskan murteiden länsialuetta ja sijaitsee niin sanottujen vanhojen puolalaisten heimomurteiden kielialueen länsirajalla (ei sukua uudet sekamurteet). Aiempi naapuruus saksalaisten kylien kanssa ja sisällyttäminen muiden Suur-Puolan maiden kanssa Preussiin vuoteen 1919 asti vaikutti siihen, että murreessa esiintyi suuri määrä germanismia. Tällä hetkellä saksan kielen lainausten määrä on vähentynyt merkittävästi, ne ovat tyypillisiä pääasiassa vanhemman sukupolven puheelle. Bukovets Gornyn asukkaat eivät vaihtaneet saksaksi huolimatta siitä, että kylä oli pitkään Preussin rajojen sisällä, merkittävä rooli tässä oli kyläläisten halulla säilyttää perinteitään ja kieltään. sekä saksalaisten siirtolaisten poissaolo Preussin vallan aikana kylässä [5] .

Fonetiikka

  1. Tähän päivään asti säilyneen ja johdonmukaisesti käytetyn soinnillisen sandhityypin leviäminen: brad_ojca i brad_matki , jag_ja .
  2. Ei mazurea.
  3. Historiallisesti pitkien vokaalien ā , ō kapea muodostus, diftongien puuttuminen paikalta : ā lausutaan o :na ( stoć ; trowa ), ō äännetään u :na ( do dómu , grónka ), ē lausutaan y :nä ( chlyb ) grzych ), voidaan lausua myös nasaalina yhdistettynä nasaalisiin konsonantteihin tai o : połna .
  4. Nenävokaalit. Vokaali ę (etunasaali ), kuten kirjallisessa kielessä sanan lopussa lausutaan kuten e : mówie , prosze jne. Vokaali ą (takana nenä) lausutaan yhdistelmänä om : chcom i robiom z każdom kobitom , z tóm siostrom jne.
  5. Pehmeiden konsonanttien jälkeen y lausutaan joskus : mówily .
  6. Vokaalin o labialisointi sekä sanan alussa että sisällä: ł oboje , tylk ł o e [ 5] .

Sanasto

Sanojen leviäminen: tuty (tu, tutaj) jne. [5]

Katso myös

Muistiinpanot

Lähteet
  1. ↑ Urbańczyk, 1968 , wycinek kartta nro 3.
  2. ↑ 1 2 Gwary polskie. Przewodnik multimedialny pod redakcją Haliny Karaś  (puolalainen) . — Dialekt wielkopolski. Arkistoitu alkuperäisestä 1. lokakuuta 2012.  (Käytetty: 2. elokuuta 2012)
  3. ↑ 1 2 Gwary polskie. Przewodnik multimedialny pod redakcją Haliny Karaś  (puolalainen) . — Dialekt wielkopolski. Zasięg i podziały dialektu wielkopolskiego. Arkistoitu alkuperäisestä 31. elokuuta 2012.  (Käytetty: 2. elokuuta 2012)
  4. ↑ Gwary Puola. Przewodnik multimedialny pod redakcją Haliny Karaś  (puola)  (linkki, jota ei voi käyttää) . — Dialekt wielkopolski. Wielkopolska poludniowa. Arkistoitu alkuperäisestä 8. syyskuuta 2011.  (Käytetty: 2. elokuuta 2012)
  5. ↑ 1 2 3 4 5 Gwary polskie. Przewodnik multimedialny pod redakcją Haliny Karaś  (puola)  (linkki, jota ei voi käyttää) . — Dialekt wielkopolski. Wielkopolska poludniowa. Gwaran alue. Arkistoitu alkuperäisestä 10. toukokuuta 2011.  (Käytetty: 2. elokuuta 2012)
  6. ↑ Gwary Puola. Przewodnik multimedialny pod redakcją Haliny Karaś  (puola)  (linkki, jota ei voi käyttää) . — Dialekt wielkopolski. Zasięg i podziały dialektu wielkopolskiego. Mapa narzeczy polskich (1919) K. Nitscha (Kazimir Nitschin puolalaisten murteiden kartta 1919). Arkistoitu alkuperäisestä 31. elokuuta 2012.  (Käytetty: 2. elokuuta 2012)
  7. ↑ Gwary Puola. Przewodnik multimedialny pod redakcją Haliny Karaś  (puola)  (linkki, jota ei voi käyttää) . — Dialekt wielkopolski. Zasięg i podziały dialektu wielkopolskiego. Zasięg i podziały dialektu wielkopolskiego według Kazimierza Nitscha (Kazimierz Nitschan puolalaisten murteiden kartta). Arkistoitu alkuperäisestä 1. lokakuuta 2012.  (Käytetty: 2. elokuuta 2012)
  8. ↑ Gwary Puola. Przewodnik multimedialny pod redakcją Haliny Karaś  (puola)  (linkki, jota ei voi käyttää) . — Dialekt wielkopolski. Zasięg i podziały dialektu wielkopolskiego. Zasięg i podziały dialektu wielkopolskiego według Stanisława Urbańczyka (Suur-Puolan murteiden kartta, kirjoittanut Stanisław Urbanczyk). Arkistoitu alkuperäisestä 1. lokakuuta 2012.  (Käytetty: 2. elokuuta 2012)
  9. ↑ Gwary Puola. Przewodnik multimedialny pod redakcją Haliny Karaś  (puola)  (linkki, jota ei voi käyttää) . — Dialekt wielkopolski. Zasięg i podziały dialektu wielkopolskiego. Zasięg i podziały dialektu wielkopolskiego według Moniki Gruchmanowej (Monika Gruchmanovan Suur-Puolan murteiden kartta). Arkistoitu alkuperäisestä 1. lokakuuta 2012.  (Käytetty: 2. elokuuta 2012)
  10. ↑ Gwary Puola. Przewodnik multimedialny pod redakcją Haliny Karaś  (puola)  (linkki, jota ei voi käyttää) . — Dialekt wielkopolski. Zasięg i podziały dialektu wielkopolskiego. Podziały gwarowe Wielkopolski według S. Urbańczyka i Z. Sobierajskiego (Stanisław Urbanczykin ja Zenon Soberajskin Suur-Puolan murreiden kartta). Arkistoitu alkuperäisestä 1. lokakuuta 2012.  (Käytetty: 2. elokuuta 2012)
  11. ↑ Ananyeva, 2009 , s. 65.
  12. ↑ Ananyeva, 2009 , s. 71.
  13. ↑ Dialekty i gwary polskie. Kompendium internetowe pod redakcją Haliny Karaś  (puola)  (linkki ei saatavilla) . - Ugrupowania dialektów i gwar polskich. Schematyczny podział dialektów polskich wg. Stanisława Urbańczyka (Stanisław Urbanczykin puolalaisten murteiden kartta). Arkistoitu alkuperäisestä 3. lokakuuta 2013.  (Käytetty: 2. elokuuta 2012)
  14. ↑ Dialekty i gwary polskie. Kompendium internetowe pod redakcją Haliny Karaś  (puolalainen) . - Ugrupowania dialektów i gwar polskich. Arkistoitu alkuperäisestä 31. elokuuta 2012.  (Käytetty: 2. elokuuta 2012)
  15. ↑ Ananyeva, 2009 , s. 96.
  16. ↑ Ananyeva, 2009 , s. 73.
  17. ↑ Ananyeva, 2009 , s. 72-73.
  18. ↑ Dialekty i gwary polskie. Kompendium internetowe pod redakcją Haliny Karaś  (puola)  (linkki ei saatavilla) . - karttapalvelu. Slowniki gwarowe. Słownik gwary biskupiańskiej Małgorzaty Giery ja Krystyny ​​​​Jańczak. Arkistoitu alkuperäisestä 8. maaliskuuta 2016.  (Käytetty: 2. elokuuta 2012)

Kirjallisuus

  1. Ananyeva NE Puolan kielen historia ja dialektologia . - 3. painos, Rev. - M . : Kirjatalo "Librokom", 2009. - ISBN 978-5-397-00628-6 .
  2. Nietsch K. Dialekty języka polskiego. - wyd. 3. - Wroclaw - Krakova, 1957.
  3. Dejna K. Dialekty polskie. - wyd. 2, popr. - Wroclaw: Ossolineum, 1973.
  4. Urbańczyk S. Zarys dialektologii polskiej. - wyd. 3. - Warzawa, 1968.
  5. Encyklopedia języka polskiego / pod redakcją S. Urbańczyka . - wyd. 2 popr. minä uzup. — Wrocław: Zakład Narodowy im. Ossolińskich, 1994.

Linkit

Puheen katkelmia: