Bezhta kieli

Bezhta kieli (bezhitinsky, cappuccino kieli) on bezhtinien kieli . Jaettu Tsuntinsky- alueen Bezhtinsky -osassa ja joissakin Dagestanin tasavallan Babayurtovsky-, Kizlyarsky- ja Tarumovsky-alueiden siirtokunnissa sekä Georgian Kvarelin kunnassa . Bezhtan kielen puhujien kokonaismäärä on noin 6,8 tuhatta ihmistä, joista 6072 Venäjällä (laskenta, 2010 [3] ), Georgiassa - 700 henkilöä (arvio, 2006). Arvioiden mukaan Bezhta-kielen puhujien määrä on noin 10 tuhatta ihmistä. [neljä]

Bezhta-kieli on yksi tsezin (dido) kielistä ; niissä se muodostaa erityisen geneettisen haaran gunzib-kielen kanssa  - Eastern Tsese. Siinä on 3 murretta: varsinainen Bezhtin, Tlyadal ja Khasharkhotin.

Bezhta-kielen fonetiikalle on ominaista nasaaliset, umloidut ja pitkät vokaalit, synharmonismi ja siihen liittyvä viheltävän / vihellyksen sijaintijakauma (selvemmin Tlyadal-murteella). Sananmuodostuksessa on runsaasti substantiivien, verbien ja adverbien sanaa muodostavia liitteitä . Morfologiassa - rikas nimellisten tilakategorioiden järjestelmä, joka muodostaa yli 100 lokatiivista muotoa; kiinnitettyjen numeeristen indikaattoreiden läsnäolo verbissä; haaroittunut järjestelmä analyyttinen kertaa; runsaus osa- ja partisiippimuotoja . Verbit on jaettu sananrakennusluokkiin, joilla on erityisiä semanttisia, syntaktisia ja morfologisia ominaisuuksia. Akusatiiviset säännöt hallitsevat syntaksia, kun taas ergatiiviset säännöt hallitsevat tapausmerkinnöissä ja sovittelussa. Sanavarasto sisältää suuren joukon avaar-, georgia-, itämaisia ​​ja venäläisiä leksikaalisia lainauksia.

Kieli on kirjoittamaton, mutta vuonna 1990 julkaistiin : perustuva Bezhta-kielen aakkosten projektikyrillisiin aakkosiin [5] .

Vuonna 1999 Institute for Bible Translation julkaisi Luukkaan evankeliumin bezhta-kielellä , ja siitä tuli ensimmäinen kirja tällä kielellä; vuonna 2005 - "Salomon sananlaskujen kirja". 2000-luvun alussa lukuisia raamatullisia tekstejä käännettiin bezhta-kielelle. Näiden painosten aakkoset eroavat vuonna 1990 [aakkosistaehdotetuista 6 ] , ja sen muoto on seuraava: Gg, GӀ gӀ, D d, E e, Enen n , F f, Z z, I ja, In ja n , Ӣ ӣ O _ _ _ _ o ̄ , P p, PӀ pӀ , R r, C s, T t, TӀ tӀ , U y, Uy uy, U n u n , U n u n , Ӯ ӯ, Х x, Хъ xъ, CӀ c, х TsӀ tsӀ, Ch h, ChӀ chӀ, Sh sh, E e , E n e n , b ъ [7] .

Muistiinpanot

1. ↑ Ethnologue - 25 - Dallas, Texas : SIL International , 2022.
2. ↑ Unescon punainen kielten kirja
3. ↑ Tiedotusmateriaalia vuoden 2010 koko Venäjän väestönlaskennan lopputuloksista . Haettu 31. tammikuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 6. lokakuuta 2021. (määrätön)
4. ↑ Bezhta-kieli  / Ya. G. Testelets // Suuri venäläinen tietosanakirja  : [35 nidettä]  / ch. toim. Yu. S. Osipov . - M .  : Suuri venäläinen tietosanakirja, 2004-2017.
5. ↑ Khalilov M.Sh. (Avar) // Zakhamatal'e rezz: sanomalehti. - 1990. - Nro 29. elokuuta . - S. 2 .
6. ↑ BEZHTA (pääsemätön linkki) . Haettu 2. maaliskuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016. (määrätön) 
7. ↑ M. Sh. Khalilov. Bezhty-kansan kieli, kansanperinne ja etnografia . - M . : Raamatunkäännösinstituutti, 2017. - S. 14. - 604 s. — ISBN 978-5-91431-157-2 .

Kirjallisuus

• Bokarev E.A. Dagestanin tsez (dido) kielet. M.: Neuvostoliiton tiedeakatemian kustantamo, 1959.
• Madieva G.I. Bezhta-kielen kieliopillinen luonnos. Makhatshkala, 1965.
• Khalilov M. Sh. Bezhtinsko-venäläinen sanakirja. Makhachkala: Yali Institute DSC RAS, 1999.
• Comrie Bernard, Khalilov M. Sh., Khalilova Z. M. Bezhta-kielen kielioppi (Fonetiikka. Morfologia. Sananmuodostus). - Leipzig-Makhachkala: Evoluutioantropologian instituutti. Max Planck, 2015.
• Khalilov M.Sh. Bezhta-kielen sanakirja. - Makhachkala: DSC RAS, Kielen, kirjallisuuden ja taiteen instituutti, 2015
• Khalilov M. Sh. Bezhta-kansan kieli, kansanperinne ja etnografia. - M .: Raamatunkäännösinstituutti. 2017