Numerojärjestelmät kulttuurissa | |
---|---|
indoarabia | |
arabia tamili burma |
Khmer Lao Mongolian Thai |
Itä-Aasialainen | |
Kiinalainen japanilainen Suzhou korealainen |
Vietnamilaiset laskukepit |
Aakkosellinen | |
Abjadia armenia Aryabhata kyrillinen kreikka |
Georgian Etiopian juutalainen Akshara Sankhya |
muu | |
Babylonian egyptiläinen etruski roomalainen Tonava |
Ullakko Kipu Mayan Egeanmeren KPPU-symbolit |
paikallinen | |
2 , 3 , 4 , 5 , 6 , 8 , 10 , 12 , 16 , 20 , 60 | |
Nega-asentoinen | |
symmetrinen | |
sekajärjestelmät | |
Fibonacci | |
ei-asentoinen | |
Yksikkö (yksittäinen) |
Kiinalaiset numerot ( kiinalainen trad. 數字, ex. 数字, pinyin shùzì "numero, luku") on perinteinen tapa kirjoittaa numeroita kiinalaisella kirjoituksella . Käytetään myös muilla kielillä, jotka on kirjoitettu kiinalaisilla kirjaimilla ( japani , korea ).
Vaikka kiinalaiset numerot ovat vähitellen korvautumassa arabialaisilla numeroilla jokapäiväisessä käytössä , ne ovat silti edelleen laajalti käytössä.
Merkkejä on kaksi - tavallinen jokapäiväiseen käyttöön tarkoitettu merkintätapa ja muodollinen merkintätapa ( kiinalainen trad. 大写, pinyin dàxiě ), jota käytetään taloudellisessa yhteydessä, kuten sekkien täyttämiseen. Muodollisissa merkinnöissä käytetyt monimutkaisemmat symbolit vaikeuttavat väärentämistä: Euroopan maissa sanasummaa käytetään samaan tarkoitukseen .
Merkitys | säännöllinen sisäänpääsy |
Muodollinen merkintä |
Pinyin | Palladium |
---|---|---|---|---|
0 | 零/ 〇 | 零 | molva | lin |
yksi | 一 | 壹 | yi | ja |
2 | 二1 | trad. 貳, harjoitus 贰 |
Er | er |
3 | 三 | 叁 | san | reki |
neljä | 四 | 肆 | si | sy |
5 | 五 | 伍 | wǔ | klo |
6 | 六 | trad. 陸, ex. 陆 |
liu | lu |
7 | 七 | 柒 | qī | qi |
kahdeksan | 八 | 捌 | bā | ba |
9 | 九 | 玖 | jiǔ | tszyu |
kymmenen | 十 | 拾 | shi | hän |
kaksikymmentä | 廿 | 念 | nian | lapsenvahti |
kolmekymmentä | 卅 | 叁拾 | sa | sa |
40 | 卌 | 肆拾 | xi | si |
100 | 百 | 佰 | bǎi | ostaa |
200 | 皕 | 贰佰 | bì | bi |
1000 | 千 | 仟 | qian | qian |
10 000 | trad. 萬, ex. 万 |
wan | pakettiauto | |
10 8 | trad. 億, ex. 亿 |
yì | ja | |
10 12 | 兆 (Taiwan)²
万亿 (Kiina) |
zhao | zhao |
Huomautuksia:
Muinaisessa Kiinassa suurten numeroiden kirjoittamiseen käytettiin neljää eri järjestelmää :
Järjestelmä | 億/亿 (yì) |
兆 (zhào) |
京 (jīng) |
垓 (gai) |
秭 (zǐ) |
穰 (soitti) |
溝 (gōu) |
澗 (jian) |
正 (zheng) |
載 (zǎi) |
極 (ji) |
Periaate |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
yksi | 10 5 | 10 6 | 10 7 | 10 8 | 10 9 | 10 10 | 10 11 | 10 12 | 10 13 | 10 14 | 10 15 | Jokainen seuraava numero on 10 kertaa edellinen. |
2 | 10 8 | 10 12 | 10 16 | 10 20 | 10 24 | 10 28 | 10 32 | 10 36 | 10 40 | 10 44 | 10 48 | Jokainen seuraava luku on 10 000 kertaa suurempi kuin edellinen. |
3 | 10 8 | 10 16 | 10 24 | 10 32 | 10 40 | 10 48 | 10 56 | 10 64 | 10 72 | 10 80 | 10 88 | Jokainen seuraava numero on 10 8 kertaa suurempi kuin edellinen. |
neljä | 10 8 | 10 16 | 10 32 | 10 64 | 10 128 | 10 256 | 10 512 | 10 1024 | 10 2048 | 10 4096 | 10 8192 | Jokainen seuraava luku on edellisen neliö . |
Ensimmäinen järjestelmä on ilmeisesti vanhin. Nyt toinen järjestelmä on laajalti käytetty, mutta useimmat ihmiset eivät tiedä merkkejä, suuri "兆".