Montrealin yleissopimus (koko nimi – yleissopimus tiettyjen kansainvälisen lentoliikenteen sääntöjen yhtenäistämisestä ) on monenvälinen sopimus , jonka ICAO :n jäsenvaltiot hyväksyivät diplomaattikokouksessa vuonna 1999. Se muutti lentokatastrofien uhreille maksettavia korvauksia koskevia Varsovan yleissopimuksen määräyksiä . Yleissopimuksella pyritään myös yhdenmukaistamaan kansainvälistä matkustajien , matkatavaroiden ja rahdin lentoliikennettä koskevia sääntöjä . Samalla kun Varsovan yleissopimuksen keskeiset määräykset säilytetään, yleissopimuksen määräykset tuovat muutoksia useille keskeisille aloille.
Yleissopimusta sovelletaan kaikkeen kansainväliseen henkilöiden, matkatavaroiden tai rahdin kuljetuksiin, jotka suoritetaan vastiketta vastaan ilma-aluksella .
Kansainvälisellä kuljetuksella tarkoitetaan kuljetusta, jossa lähtöpaikka ja määräpaikka (riippumatta siitä, onko kuljetuksessa tai jälleenlaivauksessa keskeytys tai ei) sijaitsevat joko kahden jäsenvaltion alueella tai saman jäsenvaltion alueella, sovittaessa välilasku järjestetään toisen valtion alueella, vaikka tämä valtio ei olisi sopimusvaltio. Kuljetus ilman tällaista välilaskua kahden saman jäsenvaltion alueella sijaitsevan paikan välillä ei ole kansainvälistä.
Montrealin yleissopimuksen mukaan lentoliikenteen harjoittajat ovat vastuussa todistetuista vahingoista, jotka ovat enintään 128 821,00 Special Drawing Rights (SDR) , rahamäärä, joka vastaa noin US$175 000; jos vaaditut vahingonkorvaukset ylittävät 128 821,00 SDR, lentoyhtiö voi välttää vastuun osoittamalla, että vamman tai kuoleman aiheuttanut onnettomuus ei johdu sen huolimattomuudesta tai että se on yksinomaan kolmannen osapuolen huolimattomuutta. Yleissopimus eroaa Varsovan yleissopimuksen määräyksistä myös siinä , että sen mukaan uhrit tai heidän perheensä voivat haastaa ulkomaisia liikenteenharjoittajia vastaan asuinpaikassaan (33 artikla) ja velvoittaa kaikki lentoliikenteen harjoittajat vakuuttamaan vastuunsa (50 artikla).
Yleissopimuksessa ei määrätä erillistä korvausta aineettomasta vahingosta , ellei se liity fyysiseen vammaan. Yleissopimuksen 17 artiklassa viitataan "vahinkoon" määritettäessä rahdinkuljettajan vastuuta onnettomuuksista .
Montrealin yleissopimus muuttaa ja yleisesti nostaa lentoyhtiöiden enimmäisvastuun kadonneista matkatavaroista kiinteään määrään 1 131 SDR:ää (ottaen huomioon ICAO:n kirje vastuun määrän lisäämisestä 10.11.2019 Montrealin yleissopimuksen 24 artiklan mukaisesti ) matkustajaa kohti (Varsovan yleissopimuksen mukainen summa, joka lasketaan matkatavaroiden painon mukaan). Samalla matkustajalla on oikeus saada täysi korvaus vahingosta, jos hän ennen lentoa tekee erityisen ilmoituksen toimituksesta ja maksaa lisämaksun.
Montrealin yleissopimuksessa, toisin kuin Venäjän federaation lentosäännöstössä , määrätään lyhennetty aika vaatimuksen jättämiselle. Artiklan 2-4 kohdan mukaan Yleissopimuksen 31 §:n mukaan vahingon sattuessa matkatavaroiden vastaanottamiseen oikeutetun on lähetettävä vastalause rahdinkuljettajalle välittömästi vahingon havaittuaan ja viimeistään seitsemän päivän kuluessa kirjatun matkatavaran vastaanottamisesta. Viivästystapauksessa protesti on tehtävä viimeistään 21 päivän kuluessa siitä päivästä, jona matkatavara tai rahti luovutettiin hänen käyttöönsä. Kaikki vastalauseet on esitettävä kirjallisesti ja toimitettava tai lähetettävä edellä mainituissa määräajoissa. Jos vastalausetta ei esitetä edellä mainituissa määräajoissa, rahdinkuljettajaa vastaan esitettyjä vaatimuksia ei hyväksytä.
Syyskuussa 2018 sopimuksen osapuolina on 133 valtiota, joista 132 ICAO:n 191 jäsenvaltiosta, sekä Euroopan unioni. Sopimuksen ratifioineet valtiot edustavat 131 YK:n jäsenmaata sekä Cookinsaaria. 3. huhtikuuta 2017 annetun liittovaltion lain nro 52-FZ "Venäjän federaation liittymisestä kansainvälisen lentoliikenteen tiettyjen sääntöjen yhtenäistämisestä tehtyyn yleissopimukseen" mukaan
Venäjän federaatio varaa itselleen oikeuden olla soveltamatta yleissopimuksen määräyksiä:
a) Venäjän federaation ei-kaupallisiin tarkoituksiin suorittama kansainvälinen lentoliikenne, joka liittyy sen tehtävien ja velvoitteiden suorittamiseen suvereenina valtiona;
b) henkilöiden, rahdin ja matkatavaroiden kuljetukset sotilasviranomaisille Venäjän federaatiossa rekisteröidyillä tai sen vuokraamilla ilma-aluksilla, jotka ovat täysin näiden viranomaisten varaamia tai heidän lukuunsa
- Liittovaltion laki nro 52 "Venäjän federaation liittymisestä kansainvälistä lentoliikennettä koskevien tiettyjen sääntöjen yhtenäistämisestä tehtyyn yleissopimukseen"Tietoja sopimuksesta ICAOn verkkosivuilla
| Kansainvälinen laki | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Yleiset määräykset | |||||
| Oikeushenkilöllisyys | |||||
| Alue |
| ||||
| Väestö |
| ||||
| Toimialat |
| ||||
| Kansainvälinen ilma- ja avaruuslaki | |
|---|---|
| lentolaki |
|
| avaruuslaki |
|