Nasaretilaiset tai nasarelaiset ( toinen kreikkalainen ναζωραῖος Nasaretista ( toinen kreikka Ναζαρὲθ ); lat. nazoræi ) on ensimmäisten juutalaisten kristittyjen nimi ; Kristinuskoon kääntyneet juutalaiset tunnustivat Kristuksen Messiaaksi , sallivat Hänen yliluonnollisen syntymänsä , ristiinnaulitsemisensa , ylösnousemuksensa ja taivaaseenastumisensa , mutta pitivät myös tarpeellisena noudattaa Mooseksen lakia . Oli olemassa 500-luvulle asti ; katosi 500-luvun lopulla osittain kristittyjen ja osittain juutalaisten imeytyneenä.
Kristillinen kirkko ei pitkään aikaan pitänyt nasirilaisia harhaoppisina ja kohteli heitä alentuvasti. Epiphanius Kypros Panarionissa kuvaili nasareelilaisia 29. 80 harhaoppia. Myöhemmin Augustinus kirjassaan "De Haeresibus ad Quodvultdeum Liber Unus" ("Herhaoppeja, Jumalan luvalla, yhdessä kirjassa") ja Johannes Damaskoksen kirjassaan "About a Hundred Harhasia in Brief", käyttäen Epiphaniuksen työtä , kirjoitti nasirilaisista harhaoppisina; ensimmäiselle kirjoittajalle se on 9. harhaoppi, toiselle kirjoittajalle 29. harhaoppi.
Epiphanius selittää nazirilaisten alkuperän. Kristuksen ensimmäisiä seuraajia, kuten Epiphanius kirjoittaa, ei kutsuttu kristityiksi, heitä kutsuttiin " jesseinalaisiksi ". Tämä nimi tulee Daavidin isän Iisain nimestä , koska Kristus tulee Daavidin suvusta. Jessealaisia kutsuttiin eri tavalla "nasarilaisiksi", koska Jeesus Kristus eli suurimman osan elämästään Nasaretin kaupungissa . Myöhemmin Antiokiassa jesseinalaisia alettiin kutsua kristityiksi ( Apostolien teot 11:26 ), nimi "kristityt" laajennettiin koskemaan kaikkia Kristuksen opetusten seuraajia. Juutalaisia, jotka uskovat Kristukseen Jumalana ja Vapahtajana, mutta noudattavat Mooseksen lakia, alettiin kutsua "nasaretilaisiksi" ( toinen kreikkalainen ναζωραῖος ). Heitä ei pidä sekoittaa juutalaisiin, jotka tekivät valan ja joita kutsutaan " nasaretilaisiksi " ( vanhakreikaksi νασσαριαῖοι ) .
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|
---|